Väkäsettömät koukut pilkinnässä

[Kaivo]

Oletko koskaan kokeillut pilkkiä väkäsettömillä koukuilla? Tuntuuko ajatus täysin vieraalta, vai voisiko siinä olla jopa järkeä? Keskustelu on vapaa!

Omat kokemukseni liittyvät ahvenenpilkintään, tasapaino- ja värikoukkupilkeillä matalissa (alle 4 m) vesissä. Käytän pikkutasareiden ja värikoukkupilkin alla nro 14 kolmihaaraisia värikoukkuja. Koko on perusahvenille varsin sopiva.

Muutamia talvia sitten ajatus väkästen poistamisesta alkoi tuntua hyvältä idealta. Väkäsen tarkoitushan on ensisijaisesti pitää syötti paremmin koukussa, ei niinkään kalan kiinnipysymisen varmistaminen kuten usein ajatellaan. Kun värikoukku- ja tasaripilkintä ovat lähtökohtaisesti syötittömiä pilkintätapoja, kynnys väkästen poistamiseen ei ollut suuri. Vielä tärkeämpänä pidin kuitenkin kalojen irrottamisen nopeuttamista, sillä pienikokoinen kolmihaara kokonaan kalan suussa saattaa olla varsin työläs irrotettava ainakin meikäläisen nakkisormilla. Niinpä litistelin väkäset pois tasareiden vatsakoukuista ja kaikista värikoukuistani, ja päätin katsoa mitä kehittyy...

Nyt muutamia talvia myöhemmin tuntuu siltä, että paluuta väkäsiin ei ole. Kalojen irrottaminen käy nyt varsin helposti ja nopeasti, joten ottireiällä pilkin saa joka kalan jälkeen nopeammin takaisin seuraavaa tärppiä hakemaan. Kun pilkintä tapahtuu matalassa ja kalat tulevat ylös muutamalla vedolla, irtoamisia ei tule enempää kuin väkästenkään kanssa. Etu sekin, että koukun takertuminen vaatteisiin ei tuota enää ärräpäitä.

Suosittelen kokeilemaan, toki pienellä varauksella. Joka asiassa on toinen puoli, väkäsettömyydessäkin. Homma ei välttämättä toimi yhtä hyvin syöttiä käytettäessä. Syvässä vedessä kalan nosto kestää kauemmin, jolloin sillä on enemmän aikaa rimpuilla itsensä irti. Voisin myös kuvitella, että haarukkavavalla tapahtuva kalan ylöskehiminen on sen verran nykivämpää kuin perinteinen suoraan siimasta vetäminen, että irtoamisiakin voisi tulla enemmän. Kilpapilkkijät eivät taida innostua väkäsettömistä koukuista..?

Oma lukunsa on isompien kalojen kuten hauen, kuhan, mateen ja lohikalojen pilkintä. Kun tärpit ovat harvassa ja kalojen ylösotto ei tapahdu ihan kertavedolla, väkäset puoltanevat jatkossakin paikkaansa.

-- Kaivo

[Tuhe]

Itsellä tapana käyttää merellä väkäsettömiä värikoukkuja, kun kalat on hakusessa. Kun kalat löytyy ja koko alkaa olla yli 200g, niin siinä vaiheessa vaihan värikoukut väkäsellisiin. On totta et väkäselliset ovat helposti vaatteissa ja repussa kiinni, joten väkäsetön puoltaa siina asiassa itseään. Haarukkavavoissa kyllä kalat pysyvät, kun veto on tasainen. Yleensä kun haarukkavavalla pilkkii, oli koukku väkäsetön, tai väkäsellinen, niin isomman ahvenen iskiessä kannattaa vetää kala siimalla, eikä kehiä. Olen muutaman kerran yrittäny kirjolohta kehiä, mut en suosittele. Yksi sakun haarukkavapa väänty solmulle, kun kunnon kirre teki syöksyn. Itse käytän merellä 4-6 numeron värikoukkuja, joten melkoista rutinaa pitää, kun semmoista koukkua irrottelee kalansuusta, jossa väkäset. Mutta jos kala syö, niin kiinnipysyminen on lähes varmaa, joten oma kuppi kallistuu lievästi väkäselliseen. Väkäsettömän huonopuoli on, et syötit ei pysy koukussa, mut eipä niitä tarttekaan, jos parvi on alla. Suosittelen kyllä värikoukkupilkintää kokeilemaan, siinä kyllä täytyy tehdä paljon enempi töitä, kun esimerkiksi morripilkinnässä, mut eipähän tartte ostella kaikenmaailman toukkia ja matosia.