Keskustelua tasapainopilkeistä.

[Miksu the kalamies]

Siitä on saatu yli kilon ahvenia, mutta itse en ole koska en ole siinä niin paljon kuluttanut aikaa ja muutenkin vasta tänä talvena alotin tasureilla..

Kannattaako kalastaa pohjan yläpuolelta vai välivedestä???
Ja onko jotain syvään veteen hyvää uittotyyliä, vai ainoastaan pidempiä houkutusvetoja?

[Tasuriman]

Mielenkiintoisen näköinen paikka. Koko järvessä vain yksi tuollainen potero.  Kun tuosta on kilokoon ahventa löydetty, niin luultavasti kohtuullisen käyty paikka.
   Välivedestä, vai pohjasta? Siinäpä kysymys.  Olen Saimaalla onkinut syvemmältäkin tasurilla, joten kokeilla voi ja kannattaa aivan pohjalta alkaen. Itse kokeilisinkin rannasta syvällepäin myötäillen tuota jyrkänteen rinnettä.

   Itse lähtisin oletuksesta, että isot ahvenet ajavat saaliskalaparvea syvältä tuohon jyrkänteen rintaan. Millä syvyydellä , onkin jo arvoitus.  Se riippuu paljolti olosuhteista. Kokeilemalla homma selviää. Isohkoa tasuria vain uittelemaan.
     Iso ahven ei kuitenkaan ole aina syönnillä, joten tuuria tarvitaan ja kärsivällisyyttä myös.
 

[Satunnaikalastaja]

jos kalastelee n. 0.5-6 m syvyisillä vesillä, niin käykö 0.20 mono. hyvin siihen? vai kannattaako panostaa kuituun?

Luultavasti tuo käy, paitsi jos on kovin joustavaa siimaa niin syvästä alkaa ylössaanti heikentyä.
Siimassa saa olla (ja pitää olla, jos on väkäsettömät koukut),  joustoa jonkin verran. Tämä vähentää karkuutuksia ylösnostosssa.  Toisaalta liika jousto pilaa tuntuman, eikä heikompia tärppejä havaitse, sekä myös vähentää vastaiskun tehoa syvältä pilkittäessä.

Itse pidän mielelläni n. 3..4 metrin monofiiliperuketta, ja kuitua runkosiimana. Tällöin tuntumä säilyy syvältäkin tasuroitaessa. Siiman paksuus pilkin painon/tavoitekalan mukaan, onhan tasureitakin kovin eri painoisia.

[Miksu the kalamies]

Miten tasarilla voi uittaa kahdeksikkoa?
Vähän pitää jo opetella eri tekniikoita, joita voi mennä järvelle kokeilemaan  :-)

[SLN]

Hieman mutua näin amatöörin näkökulmasta, pilkkivuosia takana vasta ~20, mutta tämä talvi on ensimmäinen kun toukkahärpäkkeet on jätetty kokonaan pilkkirepusta pois...

Eräs palstan ahkera pilkkiä sai kokemusta isomman kalan kanssa tappi ongella ja ei oikein kuulemma ollu hyvä siinä vaiheessa.
kertokaas ny uupelolle mitä hyvää tuossa kehimis vavassa on

Tässä varmaankin tarkoitetaan meikäläistä :-D
Tänä talvena on tosiaan tullut vaihdettua tavan kelaonget haarukkavapoihin (eikä näillä näkyminen paluuta vanhaan ole ihan heti tiedossa) ja samalla ennen paljon uitetut 3-5cm tasurit on saaneet väistyä syrjään 7-10cm tasurien tieltä.
Isompien tasurien myötä on myös valitettavien vahinkohaukien koko kasvanut, talven isoimmat 3,92 ja 2,66kg.
Eräällä reissulla jonkin aikaa siiman päässä oli myös yli 5kg hauki, jota en maltillisesta väsytyksestä huolimatta saanut taittumaan avantoon.
Nostokoukku tietenkin repussa ~30m päässä, joten se peli päättyi 100-0 hauen hyväksi.

Omat havainnot haarukkavavasta reilun parinkymmenen reissun kokemuksella:
+Tunnokas ja ennen kaikkea kevyt vapa 35-40cm pituudesta huolimatta.
+Käytettävyys ei kärsi, vaikka onkisi kintaat kädessä.
+Välivesien haravointi nopeaa/helppoa, parilla ranteen liikkeellä pilkkiä saa nostettua/laskettua metrin pari tai miksei enemmän jos niin haluaa.
(Yleensä tässä vaiheessa ahven joka on vain tyytynyt seuraamaan vierestä intoutuu "pakenevan saaliin" perään ja kalapussi saa täytettä ;))
+Ei umpijäässä olevia siimarenkaita kovillakaan pakkasilla.

-Onkien säilytys/kuljetus repussa vaatii erityisjärjestelyjä, varsinkin jos tasurit on valmiina siiman päässä.
Sotkuja on varmasti luvassa, jos useampi vapa on samassa lokerossa.
-Rajussa haukitärpissä siima voi kiristyä siimapakan väliin, jolloin löysien antaminen ei enää onnistu.
Näin ei ole itelle onneksi vielä käynyt. Ohjeena kyseisiin tilanteisiin on kääntää haarukat alaspäin, jolloin siima juoksee haarukoilta itsestään.

10,5 kg;n .12 kuitusiima napsahti poikki, kuin märkä paperinaru. Heti iskussa.
   Ei siinä ehtinyt peukaloaan jarrusalvalle pyöräyttää.

Tuota kutsutaan punotuilla siimoilla ominaisuudeksi :P
Punotun siiman hankaus-/leikkauskestävyys on heikompi kuin monofiilin.
Useamman tasurin olen itekin samalla tavalla suoraan tärpistä menettänyt, vaikka hauilla tuskin ollut painoa edes kilon vertaa...
Tällä hetkellä onkin perukkeena 0,40 fluorocarbon, ei aivan pommin varma sekään hauen hampaita vastaan, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole kertaakaan mennyt poikki.

Itse pidän mielelläni n. 3..4 metrin monofiiliperuketta, ja kuitua runkosiimana.

Itellä punotun runkosiiman lisäksi monoa parisen metriä juurikin tuon jouston takia ja myöskin siitä syystä että kun nostan kalaa "helikopterilla" ja vauhdilla, niin tiedän milloin kala on lähellä pintaa ja osaan alkaa tähdätä sitä avantoon.

Miten tasarilla voi uittaa kahdeksikkoa?

Kahdeksikoksi sanotaan tasurin normaalia uintirataa, joka siis tarkoittaa sitä että tehdessä houkutusvetoja tasuri ui jään alle, kääntyy toisen kyljen kautta ja palaa pää edellä avannon alle, seuraavalla vedolla tasuri ui vastakkaiseen suuntaan ja kääntyy toisen kyljen kautta, jolloin ylhäältä katsottuna tasurin kulkema rata muistuttaa kasia. Tuo on jokaisen tasurin ihanne uintitapa, jos tasuri kääntyisi aina saman kyljen kautta, niin tuloksena olisi kierteellä oleva siima ja lopulta siimasotku.

Ja jottei ihan lämpimikseen tulisi höpistyä, niin tuonne oon koittanu laitella rapsaa kalasaaliista, linkki :-)

[Miksu the kalamies]

Kiitos SLN ja on muuten komioita ahvenia  :-)

Kannattaako käyttää tasarin alla mielestänne värikoukkua? Ja jos pitää, niin missä tilanteissa kannattaa käyttää?

[sami552]

Kiitos SLN ja on muuten komioita ahvenia  :-)

Kannattaako käyttää tasarin alla mielestänne värikoukkua? Ja jos pitää, niin missä tilanteissa kannattaa käyttää?

Itse en järvillä onkiessa ole huomannut, että värikoukulla olisi oikeasti mitään sen suurempaa merkitystä. Voi olla, että pienempi silppu on hanakammin ottamassa kiinni. Kyllä se on taas mielestäni se kuuluisa makuasia, että pitääkö värikoukkua tasurin alla. Merellä värikoukulla on kuulemma suurempaakin merkitystä? Mielestäni on kuitenkin hienompaa, että ahven iskee itse tasuriin eikä niinkään värikoukkuun, siksi mennään puhtailla.

[Miksu the kalamies]

Joo oon mäki jo pari reissua menny puhtaalla ja joka kerta kalaa on tullut.
Täytyy joskus sitä värikoukkuakin kokeilla

[Miksu the kalamies]

Ootteko huomannu, että onko tasurien värillä paljon väliä? kun ei nyt huvittaisi niin paljon laittaa näin alussa rahaa erivärisiin tasureihin.

[JuP3]

Tasapainoihin pätee melko lailla sama homma kuin uistimiinkin eli toisinaan ärsyväri (esim. ambulanssi, papukaija) antaa paremmin kuin luonnonväri (kuore,ahven,särki jne.) ja päin vastoin. Kelistä,vesistöstä ja syvyydestä aika paljon kiinni.  :-)

[Aatami]

Jos värikoukku olisi ehdoton ei karvapyrstöisillä tasureilla saataisi kalaa. Aika harvoin isompi ahven on värikoukussa roikkunut. Miksi silti kalastan tasureilla joissa on värikoukku? Juurikin noiden pienempien ahventen takia. 100-200g ahvenet on 80%:sti värikoukussa. Aika harvoin pienempiä tasureilla tulee. Uinttotekniikka määrää aika paljon sen, että tuleeko niitä pienempiä. Pienet kyttää tasuria, mutta ne tarvitsee oman aikansa iskeäkseen värikoukkuun. Eli jos tykkäät pitää tasuria paikoillaan ja värisytellä, niin se omien havaintojen mukaan houkuttelee pienempiä ottamaan.

Isommalle kalalle saa pitää liikettä yllä. Ei mitään riuhtomista. Ei sitä hyödytä montaa sekunttia paikoillaan pitää. Kala ehtii tutustumaan siihen liian hyvin. Nostokorkeutta kannattaa vaihtaa. Oma nostonopeus on yleensä noin 25cm/s. Välillä hitaampaa, mutta en juuri koskaan tuon nopeampaa.

Olisi kiva sanoa, että värit on kalastajaa varten, mutta ei se ihan niinkään ole. Varma tapaus järvessä kuin järvessä on hopeinen, muikkua/särkeä/salakkaa/norssia plagioiva väritys. Sitähän ne kalat syö. Toinen erittäin hyvä yleisväri on ruskea. Ruskea siksi, että muutamat saaliskalat on ruskeita, mutta myös monet öttiäiset ovat tummanpuhuvia. Ruskea on oma suosikkini. Sitten on tietysti vihreä, pientä ahventa muistuttava väritys. Ei ahven lajitovereitaan väheksy, kun syömisestä on kyse. Vihreästä voi tietysti valita myös sellaisia variaatioita, jossa on esimerkiksi liikennevalojen värit mukana. Papukaijaksi kutsutaan. Erittäin hyvä väritys tummemmissa vesissä. Muita värejä et tarvitse jos haluat vähällä pärjätä.



Kuvassa oikealla ruskeita variaatioita, keskellä Luonnollisen värisiä(hopeisia) ja vasemmalla vihreitä ahven/papukaija variaatioita.

Noilla pärjää jo kummasti.
Nämä täysin omia mielipiteitäni ja omaan sekä kuultuihin kokemuksiin perustuvaa mututuntumaa. Hyvin on silti kalassa pysytty :-)

[pilkkiäijä]

Jos värikoukku olisi ehdoton ei karvapyrstöisillä tasureilla saataisi kalaa. Aika harvoin isompi ahven on värikoukussa roikkunut. Miksi silti kalastan tasureilla joissa on värikoukku? Juurikin noiden pienempien ahventen takia. 100-200g ahvenet on 80%:sti värikoukussa. Aika harvoin pienempiä tasureilla tulee. Uinttotekniikka määrää aika paljon sen, että tuleeko niitä pienempiä. Pienet kyttää tasuria, mutta ne tarvitsee oman aikansa iskeäkseen värikoukkuun. Eli jos tykkäät pitää tasuria paikoillaan ja värisytellä, niin se omien havaintojen mukaan houkuttelee pienempiä ottamaan.

Varma tapaus järvessä kuin järvessä on hopeinen, muikkua/särkeä/salakkaa/norssia plagioiva väritys. Sitähän ne kalat syö. Toinen erittäin hyvä yleisväri on ruskea. Ruskea siksi, että muutamat saaliskalat on ruskeita, mutta myös monet öttiäiset ovat tummanpuhuvia. Ruskea on oma suosikkini. Sitten on tietysti vihreä, pientä ahventa muistuttava väritys. Papukaija on erittäin hyvä väritys tummemmissa vesissä. Muita värejä et tarvitse jos haluat vähällä pärjätä.

Aatami aika lailla samoilla jäljillä kuin minä tässä tasurihommassa. Pari kohtaa kuitenkin pisti silmään. Minun tämän vuoden saaliista ehkä 10% tasurilla saaduista kaloista on ylittänyt tuon 100g. Kalojen keskikoko tuppaa olemaan sitä 50-70g vaikka pilkkisi 7cm levypyrstötasurilla. Syyllisenä luultavasti värikoukku.

Sen olen kuitenkin huomannut, että kun vaihtaa karvapyrstöisen tasurin, isot ottavat siihen mielummin kiinni kuin mahakoukulliseen. Luulisin sen johtuvan siitä, että tasuri on luonnollisemman näköinen ilman värikoukkua. Sekin kai riippuu päivästä.

Niinkuin Aatamikin jo totesi, lähes aina kun kala lähentelee 300g, niin se on kiinni joko etu- tai takakoukusta, joten jos haluaa pieniä karsia ainakin osaksi pois, jättää värikoukun laittamatta.

Aatami luetteli jo hyvän listan värejä tuollaiseen "vähäiseen" käyttöön. Lisäisin siihen kuitenkin vielä tummanpunaisen ja kirkkaan sinisen. Se lisää jo valikoimaakin suuresti.

Laitan vielä kuvia omista suosikeista:


Saa kysellä jos tarvii tunnistuksia, en jaksa jokaista nyt erikseen alkaa tunnistamaan. Luottopelejä noista on ollut vasen alakulma 5cm vanha Rapala, sen vieressä oleva Kahirin pikkutasuri 3,5cm (värit kuluneet molemmista), 2 kokonaan väritöntä tasuria (nollakoon Ässä ja omavalmisteinen) + Vasemman yläreunan pun. Hakki ja sen alla oleva Karismaxin kuoreväritys (7cm?)

[Satunnaikalastaja]

Minulla vähän samantaipaisia aavistuksia että se reissun isoin tulee usein karvapyrstöllä. Epäilen kuitenkin että asiaan vaikuttaa myös karvapyrstön yleensä rauhallisempi uinti. Itsellä ei ole mahakoukullisia karvapyrstöjä joten ei oikein ole vertailukohtaa.  Vatsavärikoukullinen puolestaan toimii useammanlaisissa oloissa ja sillä olen saanut lukumääräisesti paremmin.

[Satunnaikalastaja]

Kannattaako kalastaa pohjan yläpuolelta vai välivedestä???
Ja onko jotain syvään veteen hyvää uittotyyliä, vai ainoastaan pidempiä houkutusvetoja?

Yleensä aloitan pohjalta ja jollei tärppiä kuulu sitten testailen väliveden noin metrin välein. Sydäntalvella en juurikaan välivedestä ole saanut, mutta keväällä kyllä.

Syvässä uittoon saa paremman tuntuman kun laitat 2..4 metrin monofiiliperukkeen - pituus sen mukaan kuinka paljon joustoa haluat siimaan - ja loput kuitua.  Jo alkaa uittoakrobatia pelaamaan syvemmässäkin.

[sami552]

Mielestäni kannattaa aina onkuroida joka reikä pohjasta pintaan ja takaisin, oli sitten sydäntalvi tai kevät. Ahvenet nousevat etenkin hyvällä syönnillä usein välivesiin ja joskus jopa ihan kannen alle. Voi jäädä isot ahvenet saamatta, jos onkii vain pohjasta ja isommat olisivat ylempänä.
Välivesissä uiva ahven tulee harvoin hakemaan pohjassa pomppivaa kuvaa. Merellä asia onkin sitten täysin toinen. Ahvenet harvoin nousevat välivesiin, koska ne syövät pohjassa eläviä pikkukaloja. Isoilla järvillä taas ahvenen tyypillisimmät ruokakalat kuorre ja muikku uivat useimmiten pintavesissä, ja ahven niiden perässä.

[pilkkiäijä]

Tämänpäiväinen reissu oli hyvä esimerkki tuosta että kannattaa onkia pohjasta pintaan AINA.

Tein lähelle 70 avantoo ja monta kilometriä tuli käveltyäkin, kunnes yhdeltä avannolta sain kuhan läheltä pohjaa. Samasta avannosta hetken päästä tuli 4 ahventa ihan peräkkäin noin puoli metriä jään alta ja iski todella kovaa, kunnes lakkasi. Isoin oli 250g, muut 50-150g.

Vettä "tapahtumapaikalla" oli nelisen metriä. Tämän lisäksi en saanut koko päivän aikana yhtä ainoatakaan tärppiä.

[commando101]

Minkä kokoista karismaxia käyttäisitte ahvenille ja hauille? Onko karismax teidän mielestä toimivampi peli kun nilsmaster? Olen pilkkinyt n. 2vuotiaasta lähtien mutta tasureihin olen tutustunut vasta lähiaikoina, niin haluaisin tietää jonkun toimivan tasurin perus ahvenelle. :-)

ps. Onko jotain suosikki väriä? :-)

[Aatami]

Pakko sanoa näin aluksi ettei kukaan pilki kaksivuotiaasta saakka, jos ei torkkumista lasketa :lol:

Mutta itse asiaan. Ei voi sanoa kumpi on ottavampi, kun olen molemmilla saannut hyvin kalaa. Karismax käyttää mielestäni parempia koukkuja pilkeissään ja ehkä sen takia kallistuisin sen puolelle. Kokoina käy kaikki 1-4. 1 koko pyytää isompaa , mutta tärppiväli on varmasti harvempi. 4 koko pyytää pientä luonnollisesti tehokkaammin. Hauki kelpuuttaa tuon 80mm parhaiten.

[commando101]

Vielä yksi lisäkysymys, toimiiko liitsi yhtä hyvin kun karvapystöinen tasuri?

[Aatami]

Minä olen sitä mieltä, että ei toimi, mutta en omaa asiasta niin paljon kokemusta, että voisin seistä sanojeni takana. Kaikkihan on kiinni siitä, että saako liitsin uimaan houkuttelevasti. Karvapyrstöinen tasuri on vedessä kuin pikkukala ja liikehtiikin jokseenkin samalla tavalla.

[Aatami]

Nyt alkaa mennä jo vähän liikaa ohi aiheen ja muutenkin alkaa olla turhaa kyselyä. Kysyt sellaisia asioita, joihin löytyy niin monta eri mielipidettä ettei varmaa totuutta voi kukaan sanoa. Nyt annan sellaisen vinkin, että teet vähän omaa tutkimustyötä ja menet koittamaan, että missä syvyydessä se kala syö.

Jatketaan siis tasapainoista keskustelua tästä eteenpäin.

[commando101]

Kannattaako sinun mielestäsi ottaa levypyrstöisen tasapainon mahakoukku pois ja lisääkö pyytävyyttä se että laittaa muutaman kärpäsentoukan koukkuihin?

[Aatami]

Oman kokemuksen mukaan toukat lisää pienten kalojen näykkimistä. Kunnon tasurikaloille en toukkia laittaisi. Mahakoukkua on turha ottaa pois ellei sitten halua hyvällä syönnillä nopeuttaa kalan irroitusta.

[Tasuriman]

Kannattaako sinun mielestäsi ottaa levypyrstöisen tasapainon mahakoukku pois ja lisääkö pyytävyyttä se että laittaa muutaman kärpäsentoukan koukkuihin?

    Minun mielestäni ei alakoukkuja tarvitse poistaa. Vaikka isompi kala syönnillä ollessaan onkin lähes poikkeuksetta iskenyt tasurin etu-, tai takakoukkuihin, niin en näealakoukkujen haittaavan kalastusta.
    Toki on niin, että alakoukkuihin pyrkii pikkukalaa herkemmin, mutta olen saanut kiloluokan ahvenen, joka oli alakoukussa.
    Hyvin usein hauki on kiinni alakoukussa ja vain suupielestään, joten antaisin alakoukkujen olla paikallaan.

  Pienet Ässätyypin karvapyrstötasurit  toimivat ilman alakoukkuja, varmaan syistä, joita tuolla edellä on käyty lävitse. ( rauhallinen uinti, joka muistuttaa poikasvaiheen kalan liikkeitä)

    Tuolla edellä kysyit Karismaxin kokosuositusta. Omat Karismaxini ovat sieltä 70 -80 millin kokoluokasta. Koko on kokolailla toimiva. Karismaxin alakoukku on valmiiksi värillisenä, ei liene syytä poistaa, tai vaihtaa.
   Viehe on opetettu uimaan myyntivarustuksessa, joten muutokset voivat vaikuttaa saalistuskykyyn. Suuntaan A, tai suuntaan B.

[commando101]

Olet varmasti oikeassa :-) kiitos sinulle!

[commando101]

Onko kokemusta nilsmasterin rotinkaisesta, onko toimiva peli?

[Salone]

Minä olen saanut tasureilla yhteensä vain 4 kalaa. Kuhan, hauen, norssin ja jopa särjen. Uskoni on aika heikko tasurien suhteen. Varsinkin ahvenpilkkeinä. En tosin ole niille paljon antanut aikaakaan.

[Miksu the kalamies]

Tasurihommat vaativat minulta paljon parannusta!

Olen pilkkinyt monesti ensin tapsipilkillä menestyksekkäästi, mutta kun vaihdan tasurin ei tule, kuin muutama tärsky, (joita en saa tartutettua  :-( ) sen jälkeen taas tapsipilkki ja kalaa tulee.

Jos tuota tartutusta voisi vielä vähän neuvoa, koska on monta kalaa mennyt sivuun.

[kuha kalle]

Minkä kokoista kalaa olet pilkkinyt pystyillä? Tartutus ihan, että jos siima värähtää tai tuntuu nykäys, niin terävä vastanykäys, ja kala ylös, ei se vaikeaa ole, aina ne ei vaan tartu.

[Miksu the kalamies]

Pystyillä kalastelen kaikkea mitä avannosta tulee..
Yleensä tuossa isommassa kotijärvessä tulee pientä ahventa, mutta välistä on mahdollisuus saada yli kilon ahvenia, oma ennätys pilkillä 600g samalta paikalta..

Ja kiitos neuvosta. Täytyy keskittyä enemmän näin alkuun...