Kaikkea kalastuksesta! Perustettu 1999

Pituusheittoako....?

Started by Pete, December 17, 2003, 16:55:59

Previous topic - Next topic

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Pete

Onko perhokalastus muuttumassa pituusheitto kilpailuksi? Nykyään aloittelevien perhokalastajien ainut ongelma on se, että kuinka saan perhoni lentämään kauas, kauas ja vielä kauemmas. Kysellään ja rakennellaan erilaisia ampu-siimoja. Ainut mikä kiinnostaa on se kuinka perhon saa mahdollisimman kauas. Kuitenkin joet missä suurin osa kalastukseen kuluvasta ajasta käytetään ovat leveydeltään n.max.25-30 metriä. Suurin osa kuitenkin alle tämän. Esim. Keski-Suomen koskia ajatellessa riittää useimmille heittopituudeksi  n.15 metriä.
Mitä ideaa on heittää piiiiiiitkälle poikki joen tms. ja siimaa vie joen erilaiset virtaukset alaspäin, sivulle, kohti pohjaa ym. tuntuma perhoon katoaa vähän väliä.
Heitoilla, jotka ovat hieman lyhyempiä on perhon uittaminen/tuntuma mielestäni huomattavasti parempi. Miksi heittää niitä ennätys heittoja siellä puiden ja pensaiden seassa.
Järvillä ja joillakin lammilla ymmärrän tämän pituusheitto jutun kyllä. Usein lampien syvimmät ja viileimmät vedet ovat keskellä ja kalatkin majailevat siellä joten pituusheittoja täytyy harrastaa.
Kun seuraa kilpaperhokalastusta nykyään, huomaa sen miten he kalastavat. Vähän vapaa pitempi siima ja sitten kalastellaan. Yksikään kalastaja ei ala heittelemään noita "koko heittosiima pihalle" tyylisiä heittoja jos aikoo saalista saada.

Se että saako sen koko siiman heitettyä pihalle, ei ole kokeneemmalta perhostelijalta temppu, eikä vähämmänkään kokeneelta, mutta onko se huippumiehen merkki, että saa heitettyä vastapuolen pensaikkoon. Yleensä kalastajilla on kahluuvermeet ja kaikki, että päästään lähemmäksi ottipaikkaa. Ensin pikkunäteillä heitoilla lähialue ja sitten ehkä kahlaten varovasti lähemmäksi seuraavaa ottipaikkaa.
Yleisenä käytäntönä näillä "kulttuurikoskilla Etelä-Suomessa" ensin munia myöten jokeen, ja sitten heitellään se reitti mitä kuljettiin. Jossei kalaa tule niin sitten seisotaan ja paiskotaan sellaisia takaheittoja että tavallista kalastajaa huimaa. Kaikki siimat pihalle ja siima suorana alavirtaan ja kalastellaan. Uusi sellainen heitto ja ihmetellään kuinka kalaa ei tule.

Pitkillä heitoilla ei tuntuma perhoon ole kaikkein paras kuten jo aiemmin sanoin, ensin täytyisi opetella kosken/joen lukeimista ja sitten perhon uittamista oletetulle ottipaikalle ja sitten viimeisenä se pituusheitto.
Rullausheitoilla pärjää 80% Suomen paikoista. Siksi kahluuvehkeet ovat että pääset lähemmäksi ja tehokkaaseen sekä tunnokkaaseen kalastukseen.

Siitä sitten..............

Jani2

Tässä oli hyvää tietoa ja aika paljon jo tiesinkin... MUTTA, ongelmana on, että pitää ensin opetella lukemaan sitä koskea sun muuta. Se ei ihan helposti sujukkaan, jos joku ei opeta.

Itseni kohdalla ongelma ei ole (ainakaan omasta mielestäni) niin paha, kuin joillain, jotka ovat aloittaneet perhokalastuksen yksikseen lukematta mitään kirjoja tai kysymättä neuvoa. Itse olen yrittänyt molempia tehdä ja vähän muutakin mahdollista.

Vaikka olen yritänyt kysyä neuvoa ja lukea kirjoja, teen itse kokoajan pahoja (kokeneemman kalastajan mielestä) virheitä. Siis toivoisin kokeneilta kalastajilta enemmän vaan uskallusta ruveta neuvoman kokemattomampia. Kaikki eivät siitä tykkää, että ruvetaan opastelemaan ja olen huomannut, etteivät varsinkaan aikuiset (kokemuksia ei tosin juuri kalastuksen kohdalla).

Luulisin että tuskinpa kukaan nyt mitenkään kauheasti suttuu, ainakaan, jos hellävaraisesti vähän opastaa.
Ensin välähtää ja sitten korjataan jäljet.

tarpooni

Yeah... Asiallinen huomio, luullakseni eniten hyötyä pitkälle heittämisestä(tai sen yrittämisestä) hakevat kalastusvälineiden valmistajat ja myyjät.

Teppo.P

Nimenomaan, tässä on asia, jota on tullut ennenkin puitua. Luleen, että koko homma juontaa juurensa innosta, joka on juuri uuteen harrastukseen syttymisen seurauksena mennyt liiallisuuksin. Kosken juurella ollaan hätäisiä, kahalataan pitkin ja poikin, luullaan, että kalat on vastarannalla ja huiskitaan vavalla ja siimalla se mikä ranteesta lähtee (ranteellahan ne monasti heittää kuin keinot loppu :)). Lopuksi ihmeteellään missä kalat, mika vika perhoissa, miksi siima ei lennä oletettua 25m. Vikahan tätyy olla nimenomaan välineissä :).

klinkki

Noo sanotaan nyt kuitenkin, että kyllä se perho joissain tilanteissa pitää saaja aika kauas. Koskikalastuksessa liian pitkistä heitoista on vain haittaa, mutta kun mennään ongelle hiljaisille suvannoille, järvelle, merelle ym. niin jo pitää saaja perho lentämään ja vieläpä useasti vaikeassa tuulessa.

Tietenkin tässä(kin) kannattaa pitää järki päässä, eikä alkaa reuhtomaan enemmän kuin taidot riittää. Oikotietä onneen ei löydy - edes välineistä - sillä huippuvermeistäkään ei ole apua, ellei niitä osaa käyttää. Ensialkuun tuntuu ettei se lennä koskaan tarpeeksi pitkälle, seuraavaksi sitä ei saa koskaan nätisti tarpeeksi pitkälle. Kohta seuraa vaihe missä ei edes välitä ja silloin se saattaa välistä mennä varsin kivasti sinne minne pitikin. Seuraavasta vaiheesta ei ainakaan minulla ole kokemusta. Mutta epäilen tuleeko sitä päivää, että sen perhon saa aina sinne minne haluaa ;)

En kuitenkaan menisi sanomaan, että pitkälle heittäminen on yksin kauppiaden ja välinevalmistajien tekemä tarve. Luulen että tarve välinekehitykseen on lähtenyt juuri kalastajilta. Kauppamiehet ovat vain huomanneet sen ja laittaneet lisää löylyä...
-De gustibus non est disputandum