Mikä vapa harjukselle?

[Grouse]

Minkä painoluokan vapa sopii parhaiten harjuksen perhokalastukseen?

[Anonymous]

Sanoisin että nelonen tai vitonen, maksimissaan kutonen.. Ite käyn joka kesä tenolla harjustamassa, oma vapa Shimanon '8.6' #4-6, joka on mahtivapa siihen hommaan!!!

[Anonymous]

Kyllä mä ottaisin vielä vähän kevyempää harrin kanssa puuhasteluun suuremman nautinnon takaamiseksi varsinkin, jos ei tarvitse aivan ääripituuksia heitossa. Ja harvemmin niitä tarvitseekaan. 2-4 luokkaa itse suosin ja suosittelen. Saa enemmän irti pienemmistäkin kaloista ja kyllä sellasella sattuma tanetkin(?) väsyttää... ;)

[peltzi]

itelläni on tuo lamiglassin lasikuitu #3 ja sillä ainakin pitäisi pystyä ihan kaikkee 2 kiloon saakka akalastamaan... onhan se kuitenkin kivempaa ku on pieni vapa ja saa tosissaan tehdä hommia kalan eteen... varmaan tuo munkin vapa sopis siihen puuhaan paremmin kuin hyvin...

[Järväri]

5# vapa on hyvä tulee taimenetkin siten ylös.

[panumies]

Riippuu kalastustavasta, jos heität pieniä hyönteisjäljitelmiä puroilla ja kapeilla joilla, 2-4 luokka on sopiva. Jos taas heität isompia perhoja, esim. Streamereita ja larvastat paljon, on perusteltua käyttää jopa 8 luokan vapaa. Jos teet molempia, 5-6 luokan vapa lienee sopiva. Riippuu tietysti aina vähän vavan toiminnasta, mihin tyyliin se parhaiten sopii.

[PatilZ]

#2-3 riittää. Silläkin tulee taimenet ylös.

[Anonymous]

Markus Väisänen

En aliarviois harjusta siiman päässä.. Tenolla ainaki ku kilon rikkominen ei oo iso juttu ni saa olla vähän jämerämmät välineet! Riippuuhan se missä kalastaa, mut kyl se on hyvä saaha heitoille mittaaki...

[Mikko_-Procyon-]

Ja joku vieras oli kommentoinut asiaa näin, mutta "raportoi valvojalle" osiossa. Eli viesti ei tullut foorumille, vaan moderaattoreiden sähköpostiin. Tässä kuitenkin vieraan kommentti:

Raportoivan käyttäjän kommentti: Pitäisi jo miettiä, mistä sen kalastuksen
nautinnon saa!  - Perhokalastus ei ole sadistinen nautinto eikä kalan
retuuttaminen liian hennon pihlavan nokassa ei voi olla mikään nautinto luontoa
ja sen eläimiä arvostavalle perhokalastajalle. Vavan pitää olla aina niin
jäntevä, että kalat saa kiusaammatta haavittavaksi! Jättäkää
tammukkamakarooninne kotiin kun lähdette kalaan Lappiin. Jättäkää sattuman
tuomien kalojen kiusaaminen ja opetelkaa ottamaan nautintonne ympäristöstä,
vedenlukutaidostanne, kalan paikantamisesta ja siitä, että saatte sen perhoonne
tavalla jolla ennen tärppiä ajattelitte sen saavanne - silloin saatte
nautintonne tärpistä eikä tarvitse kiusata luontokappaleita. Älkää koskaan
väsyttäkö kalaa -sitä ei voi tarvittaessa laskea takaisin ja siitä saa huonoa
ruokaa.

[flyfisher14]

Ehdottomasti suosittelesin 5-6 aftm luokkaa, riippuen tietysti paikasta mutta aika pienillä/keskikokoisilla koskilla tuolla pärjää mainiosti, ehkä isommillakin. Tuommoisilla välineillä kalastus on hauskaa ja niillä saa hiukan isommankin kalan ylös jos osaa hyvin väsyttää.

Aftm 5-6 luokalla heittelee kaikenlaisia perhoja, lukuunottamatta isoimpia streamereitä.

[PatilZ]

Ja joku vieras oli kommentoinut asiaa näin, mutta "raportoi valvojalle" osiossa. Eli viesti ei tullut foorumille, vaan moderaattoreiden sähköpostiin. Tässä kuitenkin vieraan kommentti:

Raportoivan käyttäjän kommentti: Pitäisi jo miettiä, mistä sen kalastuksen
nautinnon saa!  - Perhokalastus ei ole sadistinen nautinto eikä kalan
retuuttaminen liian hennon pihlavan nokassa ei voi olla mikään nautinto luontoa
ja sen eläimiä arvostavalle perhokalastajalle. Vavan pitää olla aina niin
jäntevä, että kalat saa kiusaammatta haavittavaksi! Jättäkää
tammukkamakarooninne kotiin kun lähdette kalaan Lappiin. Jättäkää sattuman
tuomien kalojen kiusaaminen ja opetelkaa ottamaan nautintonne ympäristöstä,
vedenlukutaidostanne, kalan paikantamisesta ja siitä, että saatte sen perhoonne
tavalla jolla ennen tärppiä ajattelitte sen saavanne - silloin saatte
nautintonne tärpistä eikä tarvitse kiusata luontokappaleita. Älkää koskaan
väsyttäkö kalaa -sitä ei voi tarvittaessa laskea takaisin ja siitä saa huonoa
ruokaa.

No jo on. Mitenköhän ton lääkityksen laita tällä kaiffarilla on?

[Grouse]

Suomen suurin harjus on päältä kuuden kilon!
(Juttu siitä julkaistiin kirjassa- Harjuksen perhokalastus. en muista kirjoittajaa.)

[petsku]

Suomen suurin harjus on päältä kuuden kilon!
(Juttu siitä julkaistiin kirjassa- Harjuksen perhokalastus. en muista kirjoittajaa.)

Vapavälinein suurin harjus on 2,2kg. Eipä taida olla totta tuo väite.

[Grouse]

Kyllä se on vaikka en itse olisi uskonutkaan (ja ettei juttu mennyt valeeksi se saattoi olla päältä 5 kilonkin)
Itselläni on se kirja ja aijon katsoa siitä tarkemmin, kirjoittajan, julkaisuvuoden ja sen harjuksen tarkan painon.

[Flyster]

Suomen ennätys harjus kyllä muistini mukaan painaa päälle kuuden kilon, mutta se saatiin verkoilla.. Vapavälinein suurimmasta saadusta harjuksesta minulla ei ole tietoa, mutta veikkaanpa, että se on painanut lähemmäs kolmatta kiloa (nämä ennätyksethän on tehty ennen 1900-lukua..)

-Flyster-

[klinkki]

Harjuksen kalastuksessa ei kannata miettiä näitä ennätyksiä, sillä niiden hyväksyjät eivät välttämättä ole erottanut siikaa harrista. Mutta enivei. Harjuksen kalastamisessa mielestäni yksi parhaimmista puolista on harrin mieltymys pintaperhoon, se on hyvä pitää mielessä vapaa valitessa. Toki larvastamalla saalista kertyy enemmän, mutta käsittääkseni harjuksen perhokalastuksessa se ei ole pääasia.

Alkukaudesta vettä on enmmän ja silloin harjus huolii melkein pelkästään uppoperhon. Tällöin käytän 8.6 kinttuista #5 vapaa. Myös lapinreissuilla tulee käytettyä harrinonginnassa tätä samaista vapaa, sillä pidän sitä hyvänä "yleisvapana" lohta pienemmälle kalalle. Loppukautta kohden keskityn enemmän pintaperhosteluun, ja silloin käytössäni on vanha #3 lasikuitukeppi.

Elikkä mielestäni, jos yhdellä vavalla aikoo pärjätä läpi kauden, hyvä valinta on #4 tai #5 riippuen vähän perhomieltymyksistä. Seiska/kasiluokan seipäät kannattaa unohtaa jos isompaa harria halajaa. Harrin kiinnipysymisessä oleellisinta on, että vapa on tarpeeksi notkea, sillä ison harrin ottaessa perhoon tuppaa kaikki ratkeamaan tartuttamisesta seuraavan puolensekunnin sisällä. Tällöin suurharjus tekee nopeat riuhtaisut ja useinmiten vielä hyppää. Silloin liian jäykällä seipäällä tulee liian kova paine joko koukun langalle tai harrin suupieleen ja se karkaa samantien. Jos siitä selviää niin maltti on valttia - oli vapa kuinka vahva hyvänsä. Alle 40cm harrin ottaa ylös lähes poikkeuksetta suht' nopeasti millä vavalla tahansa. Joskus alkukaudesta tuommoinen nelikymppinenkin on vaikea ottaa nopeasti ylös, sillä harri osaa kyllä käyttää kovaa virtaa apunaan viivytystaistelussa, mutta siinä ei auta vaikka olisi lohikeppi.

[matiaz]

Suomen ennätys harri saatiin Konnevedestä vuonna 1968, painoa tuolla kalalla oli 6,7kg!!! Mutta siinä artikkelissa sanottiin, että tuo verkolla pyydetty kala saattoi olla myös siika! Ja todennäköisesti näin olikin...

[matiaz]

Nii ja tuohon ite kysymykseen. Itse tykkään kalastaa keveillä välineillä joten paras vapaluokka on jotain väliltä 2-4, korkeintaa 5. Ja kyllä jos väsyttää osaa, niin vaikka #2 luokan vavallakin saa sen parin kilon taimenenkin ylös, jos ei aivan mahdoton paikka ole ja kalastaja osaa asiansa!

[Mie1]

Sellanen 3-4 tai 4-5 luokan vapa olis aika hyvä.Tietenkin riippuu vähän harjuksen koosta.

[Anonymous]

Suosittelisin luokka3-4.Harjuksille riittää usein pienehköt keveät perhot ja treamerit,joten suotta puuduttaa kättään liian "isoilla"välineillä.Ja mitä väsytysominaisuuksiin tulee nämä nykyvavat kyllä hoitaa isommatkin kuiville jos maltti riittää.Itse olen kalastanut 3-4 luokan vavalla jo useamman vuoden (suurin sattuma 4,7kg taimen) hyvin puutui.Tietenkin täytyy huomioida vesistön kalatilanne(lohta,isoa taimenta)n.je. ja varsinkin jos taimenet ja sattumalohet vapauttaa silloin ehkä järeämmät laatuvehkeet paikallaan.(kalan saa nopeammin väsytettyä,eikä kalustovaurioita tule .Niin ja satsaa laatuun.Tietävä kalakaveri mukaan vapaostoksille/tai kaverin setti koekäyttöön siitä se lähtee.