Larvat Leechit Nymfit......

[-kalaukko-]

Voisiko joku kertoo että miten tunnistaa nämä perho "heimot"(alhaalla)(tuo heimo sana ei oiken varmaan ole hyvä tähän mutta kyllä te ymmärrätte mitä tarkoitan) ja jos tiedätte enemmän tämmöisiä perho "heimo" nimiä niin niidenkin tunnukset ovat tervetulleita.



Emergentit, Larvat, Leechit, Nymfit, Pupat, Streamerit

[visa]

Tuonne kun menet ja laitat perhotyypin kohdalle haluamasi niin johan alkaa esimerkkejä tulla :)

http://perhorasia.fi/Fly/SearchFlies.thtml

[-kalaukko-]

mä hain tässä semmoisia tunnuksia että jos ite olen sitonut jonkun perhon nii mistä tunnistan sen "heimon"

[ais]

no koitetaan jotenkin nyt auttaa  
larvat: yleensä käyriin koukkuihin sidotut toukkamaiset perhot jonka runkoon koitetaan tehdä jonkinlaisia jaokkeita.

nymfit: perässä muutama siikanen ja etupäässä joskus jalat. thorax paksumpi kuin muu ruumis ja sen päällä on yleisesti jonkin näköinen selkäkilpi.
esim. pheasent tail nymph

pupat: tähän oikein en osaa muuta sanoa kuin että tuolta löytyy parhaiten esimerkkejä http://perhorasia.fi/Fly/FliesByType.thtml?typeID=508

emergentit: ovat pupia jotka kuorituu pinnassa eli melkeinpä kelluvia pupia jolla on siivet selässä.
likosiivet ovat pupia joiden kuoriutuminen on epäonnistunut eli epämääräisiä emergenttejä. näiden matkimiseen kelpaa myös rikkimenneet emergentit.

streamerit: ovat pikkukaloja matkivia sidoksia jotka varmaan itsekkin tunnistat pikkukalaksi.

leechit: pyrstö yleensä pehmeää marabouta ja runko häkilän eessä saattaa olla kuula. suhteelisen yksinkertainen perho.

tuo nyt on aika epäsevlä esitelmä mutta kannataa kattoa tuolta visan antamasta linkistä eri perhoryhmien perhojen yhtäläisyyksiä. katso myos täältä http://www.kalassa.net/perhokalastus/perhoreseptit/perhoreseptit.shtml

[PatilZ]

Ihan mielenkiintoinen kyssäri, johon ei välttämättä ole yksiselitteistä vastausta. Ensiksi suosittelisin tutustumista johonkin perhokalastuksen perusteokseen, jota kautta "perhoheimojen" nimet aukeavat. En ole biologi koulutukseltani, joten virheitä vastauksessani saattaa olla. Mutta silleen lyhyesti.

1. Perhot voidaan jakaa ärsykeperhoihin ja jäljitelmäperhoihin. Edellisessä tapauksessa perholla ei ole esikuvaa luonnossa. Kirkkaan punaista tai oranssia liitsiä voidaan pitää esimerkkinä tästä. Musta liitsi voikin jo imitoida virtavesissä yleistä hevosjuotikasta, joka on väriltään sellainen vihertävän musta[leach=juotikas=iilimato]. Verijuotikasta tavataan vissiin vain lounais-saaristossa.

2. Perhot voidaan jakaa pintaperhoihin, kalvoroikkujiin (perho puhkaisee veden kalvon pintajännityksen ja jää "roikkumaan" välittömästi pinnan alapuolelle, usein käytetään tällöin nimityistä emergentti) ja uppoperhoihin riippumatta siitä, ovatko ne ärsyke vai jäljiltelmäperhoja.

3. Jäljitelmäperhot voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan, mitä ravintokohdetta ne esittävät: a) kalat ja nisäkkäät (hiiri), jolloin yleensä käyttään näistä perhoista streamer-nimitystä (karvasiipinen kai olisi oikeammin bucktail) b) maahyönteiset (muurahaiset, koppakuoriaiset, heinäsirkat jne.) c) kaksisiipiset (mäkärät, sääsket, paarmat, kärpäset, mehiläiset, ampiaiset jne.) d) vesiperhoset e) päiväkorennot f) koskikorennot g) sudenkorennot jne.

4) hyönteiset yleisesti ottaen käyvät läpi elämänsä aikana täydellisen muodonmuutoksen, jolloin perhot voidaan jakaa sen mukaan, mitä kyseisen hyönteisen kehitysvaihetta ne imitoivat. Näitä ovat toukkavaihe, jota kutsutaan joko larvaksi(vesiperhoset, mäkärät, sääsket) tai nymfiksi (päivä-, koski-, suden- yms korennot). Seuraavana vaiheena hyönteisen elinkierrossa on kotelovaihe, jolloin puhutaan pupasta (vesiperhosen pupa, hyttysen pupa jne). Esimerkiksi päiväkorennon muodonmuutos on tässä suhteessa vaillinainen, ettei sillä ole toukkavaihetta. Sillä sen sijaan on esiaikuisvaihe (englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään nimitystä dun), joka on kyllä lentokykyinen, mutta sen on luotava nahka vielä kerran ennen aikuisvaihetta (engl. spinner). Kun päiväkorennon nymfi nousee pinnalle kuoriutumaan esiaikuiseksi, se pintakalvossa ollessaan on siis emergentti (samoinkuin vesiperhosen pupa, joka nousee pinnalle kuoriutumista varten).

5. Perhoja voidaan myös jakaa sen, mukaan miten niillä kalastetaan. Tästä esimerkkinä viistätysperhot (skater)

6. Lisäksi perhoja voidaan luokitella sen mukaan, mitä kalaa niillä on tarkoitus ensisijaisesti pyytää. Puhutaan lohi-, taimen-, harjus-, hauki- ym. perhoista.

7. Kuten sitten jo alussa viitattiin, myös perhonsidonnassa käytetty materiaali voi toimia jakoperusteena. Esimerkiksi lohiperhoista levysiipiset ja karvasiipiset tai esimerkisi ns. kuulapäät). Tähän samaan jakoperustaan voidaan kai liittää myös painottamattomat ja painotetut perhot.

8. Osin edellisen kanssa päällekkäin menee sitten tällainen "heimotus" (josta voidaan sitten olla montaa mieltä kuuluuko jokin tietty perho sitten jompaan kumpaan ryhmään): klassiset ja modernit perhot.


Oliskohan se tossa?

[marabou]

Ei mun mielestä sillä oo kovin kummosta merkitystä onko perho larva vai pupa tai joku muu, kuhan kala erehtyy luulemaan sitä joksikin.

Mutta kannattaa sun opetella tunnistaa ne. ;)

[-kalaukko-]

KIITOS oikein paljon vastanneille siitä oli paljon apua!

[Jani2]

Kuten jo jonnekkin kirjoitin: "perhonsidonta (kuten myös perhokalastus) on harrastus, jossa vain taivas on rajana."

Tähän vastaan niin, että perjaatteessa voit sitoa ihan minkälaisen perhon tahansa ja keksiä, mihin heimoon se sitten kuuluukin. On otettava huomioon, ettei pelkästään perhon mallilla ole väliä... myös uittotavoissa on eroja.

Tohon maraboyn vastaukseen: Mun mielestäni on kyllä hyvä tietää- tai edes luulla perhon kuuluvan johonkin "heimoon." Nimttäin itselläni ainakin usko nousee, jos tiedän mitä teen. Uskohan on tunetusti todella tärke tekijä kalastuksessa.

[Ernesti]

Pupa: Melkein kuin larva mutta pupassa voi olla kuulapää ja pupalla kasvaa tuntosarvet.

Korjatkaa viisaammat jos oon väärässä.