Seppo Suuronen Kalassa.netissä!

[Seppo_Suuronen]

Viking Herring kysyy: Minkä takia kannattaa tilata Erä-lehteä?

Koska se tarjoaa eniten kalastussivuja kaikista tämän maan aikakauslehdistä, eikä mikään muu media tee yhtä laajoja vertailutestejä kalastusvälineistä. Kaupan päälle samaan hintaan saat hyödyllistä tietoa retkeily- ja leirintävarusteiden valinnasta, erätaidoista, mielenkiintoisista eräkohteista ja pysyt mukana myös asealan kehityksessä.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Zizzo kysyy: Oletko pelannut ProPilkkiä?

En ole. Onko hyvä peli?

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

asmike kysyy: Mitä uusia juttuja Erä-lehti tuo vuodelle 2003?

ERÄn tulevasta/suunnitellusta testiohjelmasta mainittakoon alustavasti seuraavia aiheita epämääräisessä järjestyksessä:

- uudet hengittävät kahluuhousut, kahluukengät, kalapuntarit ja vaa'at, haukihaavit, vaihtokärkiset syöttikalastusvavat, isot soutu/vetohyrräkelat, kevyet haukiavokelat, syvätakilat, takilapainot, takilavavat, 1-luokan taimenvavat ja kelat, valmisperhoperukkeet, moniosaiset retkiperhovavat aftm 4-6, retkiviehelaukut ja -vyöt, kelluntarenkaat, kelojen kuljetuskotelot, raksipäät, kirjolohivieheet, muikun väriset Rapalat, pintavaaput osa 2, spinnerbaitit, heittokohot ja -pallot, ahven/kuhajigivavat, meriperhokalastusvälineet, 4 ja 5 tuuman ahvenkairat, houkutustahnat kirjolohilammelle, ootto-onget + pilkkivapatelineet, kahluutakit, heittohyrräkelat ahvenelle & hauelle, heittohyrrävavat hauelle, haukiperukemateriaaliksi soveltuvat kuitusiimat, 0,45 - 0,50 mm monofiilisisiimat lohelle, UL-viehekoukut, yli 14-jalkaiset lohiperhovavat ja uudet isot lohiperhokelat aftm 10-12...

Eli paljon ja kaikenlaista on tarjolla. Korostamme 2003 etenkin Lapissa retkeilevän kalastajan tarvitsemia taitoja ja tietoja. Lisäksi alamme julkaista koemielessä kuukausittain Solunar-kalakalenteria Suomen Suurin Kala -kilpailun yhteydessä.

Olemme myös suunnitelleet, että kalakisaan järjestettäisiin nuorten haukisarja vaikkapa alle 15-vuotiaille. Kiinnostaisiko se esimerkiksi tämän forumin jäseniä?

Mitkä muut aiheet Sinua kiinnostavat erityisesti?

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

M1kko kysyy: Miten internetin yleistyminen on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan Erä-lehteen. Onko esim. pelkona että tulevaisuudessa metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn keskittyvät nettisivut syrjäyttävät lehden?

Ei kai kukaan vakavissaan väitä, että lehdet kuolevat sähköisen median (radio, televisio, internet) puristuksessa. Uskon vakaasti, että kaikille niille riittää käyttäjiä.

Lehden vahvuuksia on useitakin. Ensinnäkin se on valmistettu täysin kierrätettävästä (kotimaisesta) materiaalista, sen lukemiseen ei tarvita energiaa (tosin pimeässä joku valolähde on välttämätön), joten lehteä voidaan lukea missä ja lähes milloin tahansa, siihen voidaan palata vaikka kuinka monta kertaa ilman lisäkustannuksia, isommilla kustantajilla on yleensä riittävästi resursseja, jotta erikoislehdetkin voidaan pitää laadukkaina ja luotettavina sisällöltään, kun taas esim. televisiokanavilla ei riitä rahaa erikoisryhmille kuten kalastajille suunnattujen ohjelmien tekoon ja internetissä taas kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa puppua ihan asiallisen asian rinnalla ja näköisesti.

Lisäksi suomalaiset ovat lukutaitoista ja -intoista kansaa ja meillä on totuttu tilaamaan itseä miellyttävät lehdet kotiin.

Netti puolestaan on melko kallis media, mutta vastapainona on tavaton laajuus ja mieletön nopeus aikakauslehteen verrattuna. Kun vielä netin uskottavuutta saadaan nostettua, niin erikoislehdestä ja nettisivustoista saadaan melkoinen tietopaketti aikaiseksi.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

kiso kysyy: Minkälainen periaate teillä on vaappujen testauksessa ja oletteko ikinä harkinnut jutun tekoa harppuunakalastuksesta?

Kuten varmasti esim. piakkoin ilmestyvästä ERÄn nrosta 12/02 käy ilmi kauden 2002 uutuusvieheiden koekalastusraporttien yhteydessä, niin vieheiden testaaminen ei voi mitenkään olla "tieteellistä ja tasapuolista".

Meidän päämäärämme on vain löytää mahdottoman laajasta uutuusviehevalikoimasta vuosittain sellaisia viehemalleja, jotka mielestämme ovat kalastavuudeltaan enemmän kuin lupaavia. Monta mielenkiintoista ottiviehettä vanhojen luottomallien rinnalle on jo löydettykin.

Käytännössä tämä tapahtuu niin, että keväisin keräämme kaikki uutuusvieheet toimitukseen, esittelemme ne numerossa 5 ja jaamme kuudelle-seitsemälle testiryhmälle eri puolille maata kalalajien/tyylien mukaisesti.

Testiryhmä tyhjentää pakkinsa kaikista vanhoista vieheistä (ottovieheistäänkin) ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Kauden aikana vuoren varmasti muutama uutuusmalli alkaa nousta muita ottavammaksi ja niistä valitaan lopulta yksi "vuoden viehe" eri kalalajeille.

Tässä työssä ovat vähäisimmätkin viehenikkarit päässeet samalle viivalle mm. Rapalan kanssa. Silti eniten porua on tullut juuri pienvalmistajien taholta, jos eivät ole oikein pärjänneet. Että sellaista kiitosta tästä suururakasta saadaan.

Harppuunakalastajaa saattaa kiinnostaa ERÄn ensi vuoden ykkösnumerossa julkaistava metsästysjousitesti. Varsinainen harppuunakalastus on kyllä jäänyt aika varjoon sisällössä kuten moni muukin pienen ryhmän harrastama kalastustyyli.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Skipi]

Itselle ei tule ERÄä, mutta luen sitä huomattuani sellaisen esim. kaverin pöydällä tms. Onko erässä ollut karpista juttua aiemmin? Ajattelin että ainakin minua kiinnostaisi tietopaketti karpin onginnasta yms.

[Seppo_Suuronen]

Silus kysyy: Onko Erässä tulossa lähiaikoina testiä suurhaukivaapuista vaikka 18 cm:stä ylöspäin?

Muistaakseni oman aikani "viehetestaus" aloitettiin juuri suurhaukivaapuilla. Voiton korjannut Nils Master Invinciblen suurin malli (siniselkäisenä) myytiin loppuun alta aikayksikön kaupoista.

Jättivaappuja ei nykyisin enää käytetä kovin laajalti, sillä esim. kalakilpailumme tuloksia seurattaessa selviää, että jo peruskokoisilla 9-16 cm vieheillä saadaan suurhaukia.

Silti hyvä juttuidea. Mitkä jättivaappumallit haluaisit ehdottomasti mukaan?

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Peeveli neuvoo: Meritaimen syys- ja kevätkalastuksesta olisi artikkeli paikallaan. Samoin kirjolohen pilkinnästä.

Kirjolohta ERÄssä on käsitelty todella paljon niin kesä- kuin talvikausina ja aihe on nyt ajankohtainen Miljoonapilkin myötä. Eiköhän Jari Tuiskunen anna taas kisaan lähteville vinkkejä lehdessä.

Olemme myös valmistelemassa Meritaimenen kalastusopasta, mutta se ei vielä ilmesty ensi vuonna.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Hota]

Mikä on mieluisin kalastusmuoto mitä itse harrastat ja miksi ?

No kysynpä rohkeana miehenä toisenkin jatkokysymyksen.

Mikä kalastuskokemus puuttu minkä tulevaisuudessa meinaat vielä kokeilla.

[Seppo_Suuronen]

Selenius neuvoo: Aika karmeaa katsottavaa olivat esim. Saarenmaan jutun lahtauskuvat. Pari numeroa Fiske För Allaa näppeihin esikuvaksi. Veriset "kuollut kala paras kala" -kuvat eivät voi olla parasta asennekasvatusta kestävän kehityksen kannalta.

Otin sattumanvaraisesti käteeni Fiske för Allan nro 7/2002 ja löysin siitä pitkälti toistakymmentä selvästi kuollutta kalaa kuvista. Kalastuslehden julkaiseminen ilman sellaisia kuvia on jokseenkin mahdotonta.

Saarenmaan jutussa (ERÄ 10/02) oli kolme kuvaa, jossa oli kala jotenkin esillä. Yhdessä kuvassa kolme taimenta, yhdessä kuvassa yksi taimen ja yhdessä kuvassa tuulenakala. Tosi lahtausta, vai mitä.

Mitä tulee asennekasvatukseen, niin myönnän kyllä, että erikoislehdellä(kin) on osansa erityisesti nuorten kalastajien asenteiden muokkauksessa. Mutta kyllä karu totuus on se, että kasvatustyö tapahtuu pääosin jokaisen kotona. Jos isä ottaa kaiken kalan eräksi, niin vaikea siinä on pojankaan oppia C&R-mieheksi. Eikä se ole varmasti kalastuksen perimmäinen tarkoituskaan.

Kestävää kehitystä edistetään eniten sillä, että aloittaa kasvatustyön omasta itsestään ja näyttää näin mallia lähipiirilleen.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Antti kysyy: Paljonko siellä Erän toimituksessa on väkeä kaikkine testaajineen? Tee-se-itse -juttuja saisi olla enemmän esim. pilkkien valmistuksesta.

Minun lisäkseni kaksi toimitussihteeriä, jotka huolehtivat aineiston menemisestä asianmukaisessa kunnossa taittajalle, ja yksi taittaja, joka suunnittelee lehden ulkoasun ja sijoittaa tekstin ja valitsemansa kuvat paikoilleen. Lisäksi meitä avustaa kaksi toimituksen sihteeriä Pia ja Satu, jotka vastaavat auliisti myös lukijoiden kysymyksiin.

Yhteen ERÄ-lehden numeroon kirjoittaa yleensä yli kaksi kymmentä ulkopuolista free-lance avustajaa erilaisista aiheista. Yhteensä lehteä avustaa vuoden varrella lähemmäs sata ihmistä. Kalastustestiryhmien vetäjiä (oman vakiammattinsa ohella) on tällä hetkellä seitsemän eri puolilla Suomea (ei siis pelkästään merialueella) ja kalastuksesta kirjoittaa säännöllisesti ERÄ-lehteen noin pari kymmentä eri osa-alueiden asiantuntijaa. Siksi jätän omaan arvoonsa kritiikin, jossa väitetään, että "ERÄssä ei ollut mitään, mitä en olisi aiemmin tiennyt".

Olen pyytänyt ERÄn avustajia toimittamaan aiempaa enemmän tee-itse -juttuja. Katsotaan, mitä syntyy.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Salmo kysyy: Minkälaiset kriteerit on päästä ERÄn toimittajaksi? Eli miten olette valinneet Jari Tuiskusen, Jari Ranniston, Risto Jussilan jne?

Toimittajaksi pääsee, jos osaa kirjoittaa juttuja, jotka kiinnostavat lukijaa. Tämä pätee myös ERÄ-lehteen. Vaikka toimittajan vakinaiseen ammattiin tullaankin nykyisin korkeakouluopintojen kautta, moni hakeutuu nimenomaan erikoislehtien free-lance avustajakaartiin täysin oman osaamisensa ja viitseliäisyytensä ansiosta.

Ensin esitetään juttuidea päätoimittajalle tai lähetetään valmis juttu kuvineen tyrkylle. Sitten aletaan kysellä, haluaako päätoimittaja julkaista sen.

Jostain on aina aloitettava. Esim. Jari Tuiskunen tuli hakemaan työhuoneestani kuviaan, jotka oli julkaistu hänen kaverinsa jutun yhteydessä. Kiinnostuin kyselemään, mitä tämä hyönteisbiologi osaa itse kirjoittaa. Kierrätyskeskuksessa ja Hesarin jakelijana toiminut Jari Rannisto löytyi sattumalta tuttavien kautta, kun etsiskelin uisteluasiantuntijaa. Risto Jussila on kauhavalainen ammattitoimittaja, joka ilmoittautui innokkaaksi kalastuskirjoittajaksi jne jne.

ERÄ-lehti etsii jatkuvasti uusia avustajia, joten siitä vaan yrittämään siipien kantavuutta. Hyvä juttu saattaa syntyä hyvinkin pienestä aiheesta. Eikä minua ainakaan tarvitse ujostella. Pilkut ja muut kielioppiasiat kyllä hoidetaan toimituksen puolesta, kunhan asia muuten on hallussa.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

epa kysyy: Harrastatko itse kalastusta ja mikä on mieleenpainuvin kalastusreissusi/tapahtuma?

Harrastan kalastusta aika laajasti. Kotiveteni on Espoonlahti lähivesineen, jossa uistelen pikku veneellä ja kolmella-neljällä vavalla kuhaa kesäiltaisin, heittelen laiskahkosti haukea keväisin ja yritän jallittaa ahvenia loppukesästä syksyyn.

Lisäksi käyn yleensä heittämässä haukea kerran pari vuodessa Saaristomerellä tai Ahvenanmaalla perheeni kanssa, kaveriporukassa vietän yhden viikon jollakin lohijoella, viime aikoina Tenolla, ja alkutalvesta/loppusyksystä olen käynyt Kuusamossa siikapilkillä.

Tykkään myös kovasti ahvenen jigaamisesta, tammukan perhokalastuksesta pohjoisen puroilla, koskitaimenen pyynnistä joko UL-virvelillä tai perhovehkeillä ja tietenkin onkimisesta milloin vain se on mahdollista. Pilkkiminen on jäänyt hieman vähälle, mutta kyllä sitäkin tulee harrastettua joka talvi niin ahvenen kuin kirren merkeissä.

Kesän 2001 kaksi yli kymppikiloista Tenon lohta samalla reissulla on jäänyt parhaiten mieleen viime ajoista. Ja ensimmäiset viime keväänä onkimani siiat. Siianonginta osoittautui tosi mielenkiintoiseksi kalastusmuodoksi ja siihen lienee mahdollisuuksia tosi laajoilla alueilla rannikollamme.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Jusa kysyy: Koska ERÄän tulee taas sellainen kalastajien (Tuiskunen, Leino, Kanerva, Jussila) lempivieheet hauelle, solmut, nostovälineet ja erikoisimmat hauet?

Eräissä julkaisemissamme kalalajikohtaisissa kalastusoppaissa on kerätty tietoja lehden avustajien omista viehevalinnoista kyseiselle kalalajille. Ainakin haukioppaassa 1997 näin tehtiin. Jo tuon porukan ottivieheiden kirjo oli melkoinen.

Kyllä ERÄn kalastusjutuissa tarjotaan runsaasti muutenkin viehevalintaoppia. Samaten solmuohjeita on julkaistu useitakin. Itse käytän aika uskollisesti uni-solmua, koska siitä saa myös lenkin vaapulle ja osaan tehdä sen vaikka silmät kiinni.

Oma erikoisin haukeni iski käytännössä jalkojeni alta erään kalliokielekkeen juuresta Kustavissa ja viehettä tavoitellessaan hyppäsi niin korkealle ilmaan, että meinasi haukata haaroista palasen.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

l0hi kysyy: Oletteko koskaan ajatellut muuttaa Erä-lehteä vaikka pelkäksi kalastuslehdeksi tai lisätä kalastusaiheisia artikkeleita? Onko suunnitelmissa tehdä koosteita kaupunkien kalapaikoista?

Olen ajatellut muuttaa ERÄn "EVÄksi", kuten sitä asepiireissä haukutaan, montakin kertaa ja esittänyt ajatuksen myös kustantajalle. En vain ole saanut kovin paljon ymmärtämystä. Ruotsin esimerkki taitaa pelottaa, sillä siellä ilmestyvät kalastuksen erikoislehdet ovat pienempiä levikiltään kuin ERÄ, vaikka Ruotsissa on enemmän urheilukalastajia kuin Suomessa ja kalastusvälinekauppa on lähes kaksikertainen arvoltaan. Kalastusaihe on joka tapauksessa ylivoimainen ykkönen ERÄn sisällössä ja kaikki muu tulee kaupan päälle.

Olisiko ERÄ jotenkin "parempi" pelkkänä kalastuslehtenä? Mitä siitä pitäisi heittää yli laidan?

Kaupunkikohtaisia kalapaikkakoosteita olisi todella mukava julkaista. Mistä vain löytyisi riittävästi paikallista asiantuntemusta?

Ja mitkä kaupungit tarjoavat laajat kalastusmahdollisuudet myös vieraspaikkakuntalaisille? Hamina, Kotka, Porvoo, Helsinki, Espoo, Tammisaari, Hanko, Turku, Pori, Vaasa, Oulu, Tampere, Lahti, Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio, Savonlinna, Joensuu, Kajaani, Rovaniemi...

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

ruuvari kysyy: Mitä merkitystä on välinetesteillä, joihin välineitä ei hankita ostaen kuten kuluttajatkin tekevät? Mikä on testivälineiden palautumaprosentti valmistajille/maahantuojille? Onko se muissakin välineissä sama 0% kuin uistimissa?

Olemme Yhtyneiden Kuvalehtien testaavissa erikoislehdissä (TM, ERÄ, Vene, Kippari) monesti harkinneet testattavien ostamista suoraan kaupasta ja joskus niin tehneetkin (esim. halpisteltat ERÄssä).

Suurin ongelma on siinä, että esim. kesäkalastusvälineet tulevat kauppoihin vasta aivan avovesikauden kynnyksellä ja siihen mennessä testit on pitänyt tehdä jo aikoja sitten edellisenä syksynä ja alkutalvesta.

Kaupasta ostamisen ja testaamisen yhtälö on siis mahdoton. Tai vaihtoehtona on se, että testiaikaa ei jää juuri nimeksikään tai tuotteet ovat jo malliltaan vanhentuneet syksyllä, kun saamme testin viimein julki.

Tutkimme kuitenkin jatkuvasti ostamisen mahdollisuutta erityisesti niiden maahantuojien kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta halua oikein osallistua testeihimme.

Minusta on suurta merkitystä sillä, että pääsemme jo hyvissä ajoin ennen muita kokeilemaan uusia tuotteita, jotta lukijat saisivat niistä testitietoa ennen kauden alkua. Emme voi kuitenkaan vastata siitä, jos maahantuoja vaihtaa mallistoaan.

Testiryhmät palauttavat kaikki välineet huoneeseeni, jossa niitä säilytetään testin julkaisemiseen asti (saatamme joutua esim. kuvaamaan jonkun niistä viime hetkessä).

Lehden ilmestyttyä toimituksemme sihteeri kyselee maahantuojilta testissä käytettyjen tuoteyksilöiden hintoja. Usein olen itse omalla rahallani lunastanut testivoittajan, joka jää näin käyttöömme verrokiksi (enkä oikein kehtaa muilla välineillä kalastaakaan kuin testivoittajilla). Näitä välineitä voivat lunastaa myös testiryhmien jäsenet.

Loput palautetaan aina maahantuojille/valmistajille siinä kunnossa kuin ne testin jäljiltä ovat. Eräät yritykset ovat kuitenkin halunneet tuotteensa ehdottomasti takaisin, jotta he voivat itsekin tutkia, miten ne ovat kestäneet rankkaa testikulutusta. Lopulta suurin osa siis varmasti yli puolet testatuista välineistä palautetaan, yleensä vain parhaiten pärjänneet menevät kaupaksi.

Koekalastuksiin tulevia uistimia ja siimoja emme palauta, mistä olemme myös tiedottaneet testikutsujen yhteydessä. Vieheitä jää runsaasti pohjaan ja rikkoutuu tai niitä rikotaan tutkimusta varten ja testisiimojen riekaleilla ei tee kukaan mitään.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Reaper kysyy: Harrastatko metsästystä? Voisitteko tehdä joskus erittäin laajan jutun kaikkien mahdollisten Suomen kalojen pilkinnästä vinkkeineen?

En harasta, en yksinkertaisesti ehdi. Lisäksi omat "perintömaani" ovat jääneet itärajan taakse, joten minulla ei evakkosukujen vesana ole ollut mahdollisuutta metsästämiseen omilla mailla. En mitenkään vierasta metsästämistä ja muissa olosuhteissa olisin varmaankin innostunut kovasti linnustuksesta (vesilinnut & kyyhky). Eikä se vieläkään tietysti myöhäistä ole.

Suomen Pilkkiopas kuulostaa aika isotöiseltä, mutta muuten hyvältä idealta. Kiitos siitä. Pistetäänpä suunnitteluun.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Holgers kysyy: Millainen on suosikkipiposi ja lakkisi? Millaisen haluaisit, ellet vielä ole löytänyt mieleisiäsi? (Erä-lehden mainoskamppeet eivät kelpaa vastaukseksi!)

Kesällä lippis, jonka lippaan on kiinnitetty pinssillä taittuva suurennuslasi (ikänäkö alkaa vaivata). Kylmillä ilmoilla korvallinen fleecelippis (jossa samat suurennuslasit) ja sen päällä lammasnahkainen kypäränalushuppu pelastuspuvun hupun lisäksi. Ei palele, mutta en varmasti kelpaisi naistenlehtien muotisivuillekaan. Vanhan ajan prätkäkuskin kaulan ympäri ulottuva turkisvuorattu nahkahattu on toivomuslistalla.

Mikä omasta mielestäsi on paras päähine?

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

otto kysyy: Hauki-opas, samanlainen kuin siikaopas. Kysymys-palstaa voisi laajentaa. Koska kirjoitatte artikkelinne?

Hauki-opas on jo julkaistu 1998 ja uusi versio ilmestyy muutaman vuoden kuluttua. Siinä julkaistu tieto on edelleen erittäin ajankohtaista ja opettavaista.

Reppu-palstaa on aikomus siirtää osittain netin puolelle ERÄn omille sivuille. Ongelmana on vain se, että maksan lehdessä julkaistuista asiantuntijavastauksista, koska saamme siihen varoja lehden ostajilta, mutta mistä rahat netissä julkaistuihin vastauksiin.

Pääideana on, että sisältö on ajankohtaista vuoden aikaan nähden, joten myös artikkelit tehdään ns. hyvissä ajoin, usein esim. syksyn jutut pohjustetaan jo edellisenä syksynä.

Yleensä ERÄ-lehden sisältösuunnittelu kattaa koko seuraavan vuoden ja isommissa projekteissa kuten kalaoppaissa ja testiohjelmistoissa suunnitelmat on tehty jopa pariksi kolmeksi vuodeksi.

Lehti on käytännössä "täynnä" puoleksi vuodeksi eteenpäin, joten juttuja ei saa kovin nopeasti julkisuuteen, elleivät ne ole tosi hyviä ja ajankohtaisia. Tietokoneeni muistissa on koko ajan satoja juttuja odottamassa julkaisemista, mutta loistojutuista on silti aina pulaa.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[kaivara]

Ainakin joskus oli mahdollista tilata vanhoissa erä-lehdissä olleita juttuja toimituksen kautta.
Onko mahdollisesti tulossa palvelu, jossa näitä juttuja voisi tilata netin välityksellä vaikkapa sähköpostiinsa?

[Seppo_Suuronen]

Aleksi Kalamies neuvoo: Voisitte laittaa lehteen sellaista, että esim. minkälainen on marraskuun hauki? Erä on kyllä kokonaisuudessaan tosi hyvä!

Hauki on vain yksi monista mielenkiintoisista kalalajeista, mutta tiedän kyllä, että erityisesti nuoret kalamiehet tykkäävät kalastaa sitä ahkerasti vuoden ympäri. Siksi esim. Rinteen Vekan ja Loisan Tapsan pitämät palstat käsittelevät usein juuri hauen kalastusta. Lisäksi suunnitelmissani on julkaista tulevaisuudessa yksi laajempi haukinumero vuodessa joka syksy. Katsotaan, miten käy.

Kiitos kehuista.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Nuuskakairan kairaajat neuvovat: Erä-lehden kalakilpailuissa voisi toteuttaa ilmoittautumisen myös nettiin. Samalla Erä-lehti siirtyisi uudelle aikakaudelle.

Koska Suomen Suurin Kala -kilpailuun on hankittu aina tuntuvan arvokkaat palkinnot, vaadimme tulevaisuudessakin, että kalansa ilmoittaja vastaa antamistaan tiedoista omakätisellä nimikirjoituksellaan. Kunnian ja oman tunnon kautta. Se ei netin kautta onnistu. Muistutan, että missään kilpailussa ei voi pärjätä, ellei osallistu siihen sääntöjen puitteissa.

Netistä ERÄn sivuilta voi kyllä imuroida hyvän ilmoittautumislomakkeen mallin.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Vellamo kysyy: Jos ERÄ-lehteä ei olisi, olisitko ennemmin mukana eräalalla vai lehtityössä?

Olin ERÄ-lehteä ennen töissä Vene-lehden toimitussihteerinä, joten siinä ammatissa olisin varmaankin jatkanut. Kalastellut olen koko ikäni, mutta Vene-lehden leivissä minusta olisi varmaankin tullut nykyistä innokkaampi vetouistelija. Ja tietysti purjehtisin tai kurvailisin isolla matkaveneellä pitkin Suomenlahtea, Saaristomerta ja myös Saimaata, jossa olen aina tykännyt liikkua.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Acksonn kysyy aluksi: Milloin Erä-lehti monipuolistuu ja kertoo enemmän vaikka ns. vähemmän pyydettyjen lajien tai kalastustapojen kirjosta? Vaihtelun vuoksi olisi mukavaa lukea esim. kela- ja täkyonginnasta, järviperhokalastuksesta, meritaimenen kevät-kalastuksesta, pikku-järvien kanoottikalastuksesta tai vaikka ankeriaan onginnasta, puhumattakaan virtavesien isojen särkikalojen onginnasta. Juttu vaikka monnin tai sammen palauttamisen tulevaisuuden näkymistäkään ei olisi hassumpi jutun idea.

Kiitos monista hyvistä ideoista. Tosin kysymys on melko johdatteleva, sillä omasta mielestäni ERÄ-lehdessä jos missä on julkaistu paljon juttuja muustakin kuin esim. pelkästä merihauestuksesta. Liikumme hyvin paljon eri kalalajien parissa, mikä ei suinkaan kaikkia lukijoita miellytä. Tiedän myös tarkkaan, että 85% vapaa-ajankalastuksesta tapahtuu sisävesillä.

Loisan Tapsa on jo ottanut täkykalastusta esiin lehden sivuilla ja jatkoa seuraa laajemmin esim. nrossa 3/03. Järviperhokalastuksesta on tulossa paljonkin lisää, kanoottikalastuksesta olemme jo juttuja julkaisseet ja laajaa särkikalojen kalastus- ja käyttöopasta on alettu suunnitella vuodeksi 2005.

Lukijoitamme kiinnostavat tutkimustemme mukaan eniten ahven, siika, hauki, kuha ja järvitaimen, joten niistä myös luonnollisesti eniten kirjoitetaan. Pienet täsmäkalastusryhmät joutuvat odottamaan vuoroaan, mutta kovalla päätoimittajan painostuksella ja valmiilla jutuilla/juttuideoilla ja omaa asiantuntemusta tarjoamalla pääsee niissäkin asioissa eteenpäin.

Kiinnostavatko Acksonnin mainitsemat kalastusmuodot muitakin?

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Acksonn kysyy lisää: Mikä on Erä-lehden linja talkoopohjaisiin tai muihin ei RKTL:n suorittamiin kalataloudellisiin elvytystöihin mm. taimenen ja lohen osalta? Kaikki kun eivät välttämättä tajua, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa positiivisesti ympäröivän kalaveden tilaan ja tuottoon.

ERÄ-lehti ei ole minkään järjestön tai kuppikunnan äänenkannattaja. Sillä saralla toimii muita kalastusalan medioita. ERÄ-lehdellä ei myöskään riippumattomana, kaupallisena aikakauslehtenä ole kollektiivista kantaa kalatalouspoliittisiin kysymyksiin, vaan jokainen kirjoittaja voi esittää omia näkökantojaan (en sensuroi!).

Pääkirjoituksissa minäkin esitän vain omia ajatuksiani erilaisista aiheista. Pidän kalojen lisääntymisen turvaamista kaikkein tärkeimpänä asiana. Siksi on hyvä, että asioista keskustellaan esim. nettipalstoilla. Tosin asiallisinahan ne keskustelut eivät tunnu pysyvän ja vähän on saatu käytännössä aikaan muutenkin. Meritaimen on uhanalainen ja hauen lisääntyminen on paikoin pahasti vaarantunut.

Muistutan, että erilaisten pyrkimysten pitäisi kanavoitua alan etujärjestöihin. Sitä kautta joukkovoimalla voidaan parhaiten vaikuttaa maamme päättäjiin. Pelkkä yksityinen suun pieksentä ei johda mihinkään.

Yritämme tulevina vuosina ottaa aiempaa selkeämmin kantaa kalapaikkaraporttien puitteissa ympäristön ja kalakantojen tilaan. Suunnitelmissamme on myös pyhittää joku lähivuosista laajemmin kalojen istutusten ja elinympäristön merkityksestä kirjoittamiseen.

ERÄ-lehti on täysin voimaton poistamaan häirikkökäyttäytyjiä kalavesiltä, vaikka sitä kuinka syyteltäisiin Suomen kalastuskulttuurin rappiosta. Ihmiset käyttäytyvät niin kuin ovat kotonaan oppineet.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Ville kysyy: Onko Erä-lehdelle tarjottu koskaan lahjuksia?

Ei ole. Ei edes minulle henkilökohtaisesti, vaikka olen ollut toimittajan ammatissa lähes 33 vuotta. Ei ainakaan normaalin vieraanvaraisuuden ylittävää lahjontaa. Toki erilaisia mainospaitoja ja lippiksiä kaapissani lojuu, mutta kaiken kalastusvälineistöni olen ostanut omilla rahoillani. Vieheitä kaivelen joskus Tuiskusen "roskiksesta" tai saan uutuusmalleja suurilta viehevalmista (esim. Rapala) kuten sadat muutkin kalastustoimittajat ympäri maailmaa. Silti eri puolilla Suomea kulkiessani ostelen paikallisten valmistajien viehemalleja kaupoista tai suoraan valmistajilta.

Suomi on tutkimusten mukaan maailman vähiten korruptoitunein maa, joten miten ihmeessä se vähäinenkin korruptio koskisi juuri ERÄ-lehteä, jota kustantaa Suomen suurin aikakauslehtikustantamo?

En todellakaan ymmärrä, mistä erittäin loukkaavat ja ammattikunniaamme polkevat lahjontaväitteet aina putkahtavat julkisuuteen. Kilpailijoiden leiristäkö? Tiedättekö te?

Ajatellaanpa, että joku ERÄ-lehden avustajista jäisi todellakin kiinni lahjonnasta. Hänen uransa ja raha-ansionsa koko lehtialalla loppuisivat tasan tarkkaan siihen, siitä minä pitäisin kyllä huolen. Ei kukaan niin tyhmä voisi olla. Ja mitä syytä on muutenkaan vääntää tosiasioita. Hyvä tuote pärjää testissä, huono ei, oli se kenen tahansa valmistama.

Koirat haukkuvat, karavaani kulkee.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

koopa kysyy: Onko mahdollista ostaa testattuja tavaroita. esim. vieheitä ja veneitä?

Joskus olemme auttaneet kotimaisia valmistajia myymään ERÄ-lehden testeissä olleita veneyksilöitä, mutta muuten testissä olleita tuotteita ovat voineet lunastaa vain lehden toimituksen oma väki ja ko. testiryhmän jäsenet, elleivät maahantuojat ole halunneet tuotteitaan heti palautettavaksi.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Kirjolohi kysyy: Mitä vaaditaan, että pääsee ERÄ-lehden testaajaksi? Julkaistiinko sellaista artikkelia kuin "Lusikka, lippa vai vaappu"? Jatkoja vaan ERÄ:lle, lehti on mainio.

Sitä vaaditaan, että minun pitää päätoimittajana luottaa asianomaisen testaajan ammattitaitoon ja asiantuntemukseen vankkumatta. Joten testaajan uralle tähtäävän on aloitettava lehden avustaminen jollakin muulla juttutyypillä, josta sitten kasvetaan isompiin saappaisiin.

Ko. juttua ei julkaistu, koska tilan ahtauden takia siirsin sen ilmestyväksi vasta ensi kevääksi. Kiitettävää tarkkaavaisuutta Sinulta! Ja kiitos kehuistakin.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Muusikko kysyy: Muistan nähneeni Erä-lehdessä jutun, kuinka joku möhli jättiahvenen veneen vierestä?

Minähän sen möhlin. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten Kustavissa, kun kalastelin 15-senttisellä Invinciblellä haukia. En oikein osannut arvata, että siiman päässä potki suuri ahven, vaan luulin sitä kovin eläväiseksi puikkarihaueksi. Niinpä ronskimpi vastaisku jäi tekemättä, koska päästelimme muutenkin keväthauet takaisin veteen.

Kun hirmuinen ahven pullahti pintaan, hämmästys veneessä oli suuri. Kalakaverini ehti työntää haavin parinkymmenen sentin päähän kalasta, kun se yksinkertaisesti irtosi Nilsun suurista koukuista.

Kyllä harmitti. Ja kuten jo silloin kirjoitin, niin näen edelleenkin unia sen leveistä raidoista. Uskoisin sen olleen lähemmäs kaksikiloinen, mutta irti päässeillä kaloillahan on tapana kasvaa rutkasti jälkeenpäin.

Ahvenenkkani pysyttelee sitkeästi alle kilossa ja katselen aina kaihoten Suomen Suurin Kala -kilpailuun lähetettyjä suurahventen kuvia.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ

[Seppo_Suuronen]

Skipi kysyy: Onko Erässä ollut karpista juttua?

Ei ole ollut karpista juuri mitään. Sanahaulla löysin kyllä esim. Lintusen Maran tekemän jutun karpin onginnasta Tokiossa ERÄn nrossa 11/95.

Olisiko Sinulla itselläsi tai jollakin muulla tällä forumilla karpinkalastustaitoa jutun tekemiseksi asti?

En malta olla "kehumatta", että sain kerran kaksi karppia yhtä aikaa samalla vieheellä. Pirkkalan Pyhäjärvellä uistin tarttui pohjassa olevaan verkonriekaleeseen. Kun nostin riekaleet veneeseen viedäkseni ne maihin, nousi verkon mukana kaksi elävää kalaa. Toinen oli suomukarppi ja toinen peilikarppi. Harvoin olen kahta kalaa yhdellä iskulla saanut ainakaan vapavälineillä.

Seppo Suuronen
pt/ERÄ