Mihin tarvitaan perhovapaa?

[Anonymous]

Kun perhoja voi heitellä virvelin kanssa heittokoholla tai perhopallolla?
Saavutetaanko sillä jotain uittamisessa tai jossain muussa?

[Tatuu]

Oletko koskaan kokeillut perhovapaa, siinä sen eron huomaa. Suurin ero on mielestäni kalan väsytyksessä, tartuttamisesta yms. Heittäminen on myös paljon "hienompaa" perhovavalla.

[Anonymous]

Noo kyllä suurin ero on siinä että silloin on kyseessä aivan erilainen kalastusmuoto. Virvelillä litkan nakkelu on koneongintaa ja perhovavalla huiskaaminen on perhokalastusta. Jälkimmäisellä saavutetaan monenmoista etua perhon uittamisessa, oikeanlaisessa veteenlaskeutumisessa ym. ja ensimäisellä (aloittelijoiden osalta) heittopituuksissa. Jos vertaa osaamatonta perhonhuiskaajaa ja litkan paiskojaa, todennäköisyys kalaan on litkamiehellä jonninverran suurempi, mutta ei sen huiskankäyttäjän tartte kauan harjotella kun menee ohi. Virveli kun on enempi suuniteltu varsin erilaisille vieheille kuin perhot ovat, joten se ei ole erityisen hyvä niiden kaa. Toisaalta tietynlaiset perhot joissakin kalaa kuhisevissa vesissä ovat aivan yhtä toimivia niin litkassa, kuin perhovälineilläkin huiskattuna.

[Erho]

Joskus ajattelen samaa itsekin. On sen verran ahdasta meidän joella huiskoa pitemmällä perhovavalla. Mutta se tuntuma onkin kalaan sitten aivan eri. Jos virveli on koneonki ja sitten on tavallinen perusonki, niin perhokalastus on jotain siltä väliltä, mutta perhokalastuksen skaala on kuitenkin paljon laajempi.

[shimanomies]

perhovapa on tunnokkaampi.

[Piscator]

Jos ajatellaan kalastuksen tehokkuutta, niin kumpihan on oikeasti erilaisissa tilanteissa tehokkaampi perholla kalastamisessa, virveli vai perinteiset perhovehkeet? Jos järjestettäisiin perhokalastuskisoja, joissa sekä virvelillä, että perhovehkeillä heittäminen olisi sallittua, niin voitettaisiinko näitä kisoja joskus myös virvelivälinein?

Ajatellaanpa erilaisia perhoja ja erilaisia tapoja uittaa niitä. Streamerilla kalastus onnistuu varsin hyvin virvelillä puntin kassa heittäen. Jos tarvii uittaa uppoperhoja pinnan tuntumassa, niin se onnistuu perholitkalla heittokohon kanssa yhtä hyvin kuin pehovehkeillä. Perhokalastuskisoissa tehokkaaksi osoittautunut puolalaistyylinen larvastus onnistuu sekin virvelillä. Tarpeeksi pitkä vapa vain niin kyllä sillä larvastaa, oli se sitten virevelivapa tai perhovapa. Jos larvastaessa on tarvetta heittää eikä pelkästään ronkia lähietäisyydeltä lyhyellä siimalla, niin virvelillä voi heittää larvaa onkikohon kanssa. Pintaperhokalastuksessa voi olla vaikea saada perhoja kellumaan virvelillä heittäessä. Perhovehkeillähän perho sadaan heittämällä kuivattua ja se laskeutuu pehmeämmin. Pintaperhokalastus onnistuu siis luultavasti paremmin perhovehkeillä.

Virvelikalastaja kalastaa usein nopeammin, koska virvelillä heittää pidemmälle, jolloin aikaa ei tarvitse tuhlata kahlaamiseen. Joissakin tapauksessa kalat saattavat myös olla perhovehkeiden ulottamattomissa vaikka kahlattaisiin kainaloita myöten.

Perhokalastukseen enemmän perehtyneet kertokoon, jos heidän mielestään on pintaperhokalastuksen lisäksi jokin muukin perholla kalastamisen muoto, joka onnistuu paremmin perhovehkeillä. Ja perustelkaa mielipiteenne.

[Anonymous]

Huhhuh, mitä tehokkuusajattelua. Ehkä juuri tuommoinen robottimainen insinööriajattelu erottaa koneonkimiehet perhokalastajista.. Toivottavasti kukaan ei ajattele perhokalastusta tehokkaimpana kalastusmuotona (vaikka se sitä osaavissa käsissä useimiten onkin..), vaan, perkele, hauskinpana kalastusmuotona! Tarkkuus, tunnokkuus, fiilis, tunnelma, herkkyys ihan eri luokkaa kuin konkelikelalla ja heittopuntilla. Koita sitten onkia havaittua kalaa pläjäyttämällä sen eteen joku lyijymöntti tai heittokupla... voi elämä! Virvelillä on paikkansa ja käyttäjänsä, ja mainio väline se onkin. Mutta että vertailla siiman painolla tapahtuvaan kalastukseen noista lähtökohdista. Kuin vertailisi syömisen tehokkuutta jossain mäkissä tai  raxissa johonkin kotoisaan paikkaan, jossa tehdään persoonallista  ja hyvää ruokaa kiiretttömästi.
Jos tehokkuutta hakee, voi kalastaa verkoilla, katiskoilla, myrkyillä tahi räjähteillä. Niin, tai hakea kalansa torilta tai tiskiltä. Se vasta on tehokasta. kyllä on nyt perhokalastus ymmärretty väärin.

[Piscator]

Ei tuo minun viesti nyt kovin tehokkuusajattelua ollut. Enhän sanonut, että saaliin saamisen tehokkuus olisi kalastuksessa tärkeintä. Jos pelkkää tehokkuutta tavoittelisin, niin en kalastaisi urheilukalastusvälineilä ollenkaan vaan käyttäisin samanlaisia pyydyksiä kuin ammattikalastajat. Harrastan monenlaista kalastusta kuten pilkkimistä, onkimista, heittokalastusta, uistelua ja myös perhovavalla kalastamista. Tosin perhovapaa olen käyttänyt lähinnä harjuksen pintaperhokalastuksessa muiden perhokalastusmuotojen jäädessä vähemmälle.

Vieras kirjoitti: "Koita sitten onkia havaittua kalaa pläjäyttämällä sen eteen joku lyijymöntti tai heittokupla... voi elämä!"

Kuten perhosiimaa ei ole pakko heittää havaitun kalan lähelle, niin ei myöskään heittokohoa tai punttia tarvitse heittää niin, että kala säikkyy. Voi aivan hyvin esim. heittää heittokohon pitkän matkaa kalasta ylävirtaan ja antaa litkan kulkeutua kalan kohdalle.

Perhoa heitän yleensä perhovavalla. Mutta tietyissä tilanteissa kuten takaheittotilan puuttuessa ja pitkiä heittoja tarvittaessa käytän virveliä.

[Pete]

Perhovapaa tarvitaan perhon heittämiseen, sen uittamiseen siiman päässä, kalan tartuttamiseen ja väsytykseen.
Muuten olen samaa mieltä kuin Vieras edellä.

PS: Piscatorille:
Kun perhokalastuksen on oppinut, ei takaheittotilaa tarvita ollenkaan. Kirjoittamasi kertoo jo jotain missä mennään.

[Piscator]

Tottakai kirjoittamani kertoo missä mennään, niinhän sen on tarkoituskin kertoa. Odotankin, että harrastuksessaan pidemmälle edenneet perhokalastajat perustelevat kantansa, eivätkä tee kuten tähän mennessä tässä keskustelussa eli totea, että asia nyt vain on näin. Samaa taitaa odottaa myös keskustelun aloittaja. Kun nyt näyttää ettei kovinkaan moni viitsi lukea keskustelua aloittajan viestin kohdalta niin pitänee lainata se tähän:

"Kun perhoja voi heitellä virvelin kanssa heittokoholla tai perhopallolla?
Saavutetaanko sillä jotain uittamisessa tai jossain muussa?"

Tähän mennessä on enimmäkseen vain todettu, että kyllä perhovavalla saavutetaan jotain, mutta ei ole viitsitty selittää mitä sillä saavutetaan. Siis aloitetaan vaikka siitä uittamisesta: mitä perhovavalla saavutetaan perhon uittamisessa sellaista mitä ei voi virvelillä saavuttaa?

Voisiko Pete myös tarkentaa miksi perhovapaa tarvitaan perhon heittämiseen, kalan tartuttamiseen ja väsytykseen? Nämäkö eivät siis onnistu virvelillä? Toki väsytysominaisuudet saattavat olla perhovavassa paremmat, koska se on yleensä virvelivapaa pidempi ja notkeampi, mutta samoista syistä tartutusominaisuudet ovat huonommat.

[Pete]

Jos puhutaan perhonheitosta on siinä perhosiima ja perhovapa erityisessä osassa. Ainakin jos halutaan tarjota perhoa kalalle "huomaamattomasti" sekä samalla tehokkaasti. Tehokkaasti tarkoittaa esim. näyttäytyvää/pintovaa kalaa. Heitto kalan oletetulle uinti/oleskelu alueelle ja odotus mahdolliseen iskuun. Virvelillä ja heittokoholla tämä ei onnistu. PLUMPS ja se siikaparvi tai syönnöksellä oleva rautuparvi on tipotiessään.

Pientä nymfiä/pupaa voi uittaa vedenpinnan paljoakaan rikkoutumatta, kehimällä siimaa sormiin tms. ja samalla saaden eloa pieneen perhoon.
Saman voi toki tehdä virvelillä ja heittokoholla, erona se että heittokoho tekee vanaa vedenpintaan perhon edellä. Todennäköisesti hieman epäilyttää kalaakin.

Kosken niskapeiliin on joskus kiva heittää streameri uimaan aivan siitä niskalta alas ja vetää se kehimällä takaisin niskaa ylöspäin. Usein isku tulee siinä kun streameri kulkee sen peilikohdan yli jompaan kumpaan suuntaan. Tämänkin voi tehdä virvelillä ja heittokoholla, mutta miten kala reagoi siihen PLUMPS PLUMS sanovaan muovipalloon siinä kosken niskalla ?

Herkkyys kalan isku tuntemisessa varmastikin on myös erilainen samoin kuin siiman ohjailu kivien takusiin ja akanvirtoihin. Perhosiimaa voi ns. mendata eli heittää aina vähän ylävirran puolelle mutta miten sen hittokohon mendaaminen ?

Tässä muutama perutelu asiaan.

[Piscator]

Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Nyt sieltä alkaa tulla sellaista asiaa, mitä keskustelun aloittajakin on varmasti kaivannut.

Ensimmäinen perustelu on hyvä. Heittokoho saattaa tosiaan pelästyttää kaloja tietyissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita on ainakin veden ollessa kirkasta, tyyntä, matalaa, kalojen ruokaillessa pinnassa. Jos kalat ovat arkoja, heittokohoa ei pidäkään heittää pinnassa ruokailevan kalojen päälle, vaan enemmän tai vähemmän pitkästi kalojen yli ja kelata litka kalojen kohdalle.

Pete kirjoitti: "Saman voi toki tehdä virvelillä ja heittokoholla, erona se että heittokoho tekee vanaa vedenpintaan perhon edellä. Todennäköisesti hieman epäilyttää kalaakin."

Heittokoho ei tee vanaa perhon edellä, koska koho kiinnitetään litkan perään.

Niskapeilin streamerikalastus Peten kuvaamalla tavalla onnistuu heittämällä perho kelluvan vaapun kanssa. Vaappu ei aiheuta plums ääniä eikä säikytä kalaa. Päinvastoin siihen saattaa kala jopa napata.

Luultavasti on minun lisäksi monia muitakin aloittelijan tasolla olevia perhokalastajia, jotka haluaisivat tarkemman selityksen mitä tarkoittaa mendaaminen ja mihin mendaamista tarvitaan.

[Pete]

Mendaamista tarvitaan juuri siihen mitä heittokoholla ei voi tehdä ollenkaan eli heiton jälkeen siiman korjaamista ylä/alavirtaan tai pienen mutkan tekemistä ja siten saada perho uimaan haluttuun paikkaan haluttuun aikaan.

Ihmettelen miten heitetään heittokoholla rannan vieressä olevien kivien tai oksien alle/viereen, jos heittokoho on siiman päässä. Rannallehan se koho lentää jos halutaan perhot siihen kiven taakse tai oksen alle. No joka tapauksessa, perhosiimalla ja hyvällä perukkeella sekä jonkin verran harjoitelleena se ei ole juurikaan temppu.

Sillä onko heittokoho siiman päässä tai perhojen edessä ei ole mielestäni merkitystä silloin kun keskustellaan pinnasta ruokailevista kaloista vähänkin tyynemmällä vedellä.

Vaapun perään laitettu perho-----no niin, siihen vaappuun tosiaan voi ottaa kala, mutta se vaappu tosiaan voi ottaa siihen ainoaan uppojuureen juuri silloin kun Sinulla on se elämäsi kala kiinni.

Voihan sen vaapun tietysti laittaa koukuttomanakin, mutta sama riski siinä piilee, että se kiilautuu kivien tms. väliin varsinkin siinä niskalla jossa useimmin niitä kiviä juuri on.

[Piscator]

On tosiaan olemassa pieni riski, että vaappu tarttuu uppojuureen. Samanlainen riski on aina kun väsytetään suurta kalaa ja koukkuja on  muitakin kuin se kalan suussa oleva. Tällaisen riskin ottaa myös perhovavalla kalastaessaan aina kun käyttää kerralla useampaa kuin yhtä perhoa.

[hk]

Teoriassa kyllä pystyy kyseenalaistamaan "perinteisten" perhovälineiden hyödyt, mutta jokainen joka on jäänyt koukkuun perhokalastuksessa, ei vaihtaisi perho-onkea virveliin enää mistään hinnasta.

[Pete]

On tosiaan olemassa pieni riski, että vaappu tarttuu uppojuureen. Samanlainen riski on aina kun väsytetään suurta kalaa ja koukkuja on  muitakin kuin se kalan suussa oleva. Tällaisen riskin ottaa myös perhovavalla kalastaessaan aina kun käyttää kerralla useampaa kuin yhtä perhoa.

Miksi sinne pitää ylimääräisiä perhoja(koukkuja) laittaa uimaan. Itse olen sitä aikoinani kokeillut tuota kahdella jopa kolmella perholla kalastamista ja aina olen tullut takaisin siihen yhden perhon käyttöön. Ei ole yksi eikä kaksi eikä varmaan kymmenenkään riitä niihin kaloihin jotka ovat karanneet siksi että toinen perho tarttuu johonkin tai kaksi kalaa ottaa yhtäaikaa.

Mielestäni suurempi mahdollisuus on vaapulla koukkuineen tarttua johonkin kuin sivuperukkeessa oleva perho.
Samoin se että kun kala iskee vaapun perässä olevaan perhoon vaappu vetää aina johonkin suuntaan, kun pelkkään perhoon on suora tuntuma ja siten helpompi tuntea kalan aikomukset.

Minun puolesta jokainen saa kalastaa perhoilla miten haluaa, perhokalastus on perhokalastusta ja siinä on kalastaja, luonto, vapa,siima,kela ja perho.

Se on keskittymista, ajatustyötä, havainnointia, kokeilemista sekä omistautumista asialle jos sitä tosissaan harrastaa.

[Piscator]

Tottahan se on, että vaappu tarttuu uppopuihin ym. helpommin kuin sivuperukkeessa oleva perho. Totta on myöskin se, että vaikka useampaa kuin yhtä perhoa usein käytetään, niin yhteenkin voi tyytyä.

Perhon heittämisestä rantapuskien alle: Heittokohon voi tietenkin tilanteen mukaan laittaa myös perhojen eteen. Tosin olen itse pitänyt sitä aina perässä, joten en tiedä kuinka paljon kohon paikan vaihdos auttaisi asiaa

Mendaamisesta: Tuttu asiahan tuo on. Termi vain oli outo. Tietenkään virvelin siimalla ei voi mendata, mutta kuinka usein mendaaminen yleensä on tarpeen jotta perhot uivat oikealla tavalla? Ja kuinka usein se on tarpeen kun siimana on monofiili? Perhosiimallahan sitä joudutaan usein tekemään koska virta tarttuu paksuun perhosiimaan ja painaa sen mutkalle.

Löytyy siis tilanteita, joissa perhovapa- ja siima toimii paremmin. Mutta löytyy myös paljon tilanteita, joissa virveliperhostelu toimii yhtä hyvin tai paremmin.

En ala tässä luettelemaan erilaisia menetelmiä, joilla pystyy virvelivälineillä uittamaan perhoa monella eri tavalla.
Jos joku kalastusta vähemmän harrastava haluaa kokeilla perholla kalastamista ja miettii, että joutuuko tämänkin kalastusmuodon kokeilemiseen hankkimaan erikseen välineet, niin lukekoon esim. Erälehdessä julkaistut virveliperhostelua käsittelevät jutut.

[Jani2]

Löytyy siis tilanteita, joissa perhovapa- ja siima toimii paremmin. Mutta löytyy myös paljon tilanteita, joissa virveliperhostelu toimii yhtä hyvin tai paremmin.

Mielestäni ei pitäisi väitellä siitä, kumpi toimii paremmin. Tai ainakin itse ymmärrän tuon "paremmuuden" kalansaantina. Vai mitä sillä tarkoitat, kuitenkin jo sanoit itsekin, ettei kalan saanti ole pääasia? Sehän tuli jo esiin, että parhaiten saa kalaa verkoilla ja väsyttämään pääsee lohilammella.  Osaavissa käsissä kyllä saattaa virveliperho toimia yhtähyvin kuin perhovälinein, mutta en huomannut kuvailtavan yhtään tilannetta, jossa se toimisi paremmin.  Itse kyllä sanoisin, että tatä "toimivaa" perhokalastusta on helpompi harjoittaa perhovälinein. Mutta mikä sitä toimivuutta sitten on? Kalan saantia? Mukavuutta? Itse en ole mikään kova kalan saaja, eli en voi verrata näiden kahden "kalatoimivuutta" mutta sen sanon että kyllä se perhokepillä perhostelu on "mukavuustoimivampaa!"

hk kirjoitti mielestäni hyvin:

"Teoriassa kyllä pystyy kyseenalaistamaan "perinteisten" perhovälineiden hyödyt, mutta jokainen joka on jäänyt koukkuun perhokalastuksessa, ei vaihtaisi perho-onkea virveliin enää mistään hinnasta."

Mendaamisesta: ... Perhosiimallahan sitä joudutaan usein tekemään koska virta tarttuu paksuun perhosiimaan ja painaa sen mutkalle.

Eikös virta tartu siihen heittokohoonkin ja taas on siima mutkalla. Tai jos koho on alimaisena (siiman päässä) niin vauhtia tulee lisää? Näin ainakin omien kokemuksien mukaan.



Itse kysymykseen: Virveliperholla kalastaessa voi päästä mukaan perhokalastuksen muihin "herkkuihin", kuten hyönteisten tutkimiseen yms. mutta mielestäni perhokalastukseen vain kuuluu sillä perhovavalla sen perhosiiman heittäminen. Perusteluja en osaa sen tarkemmin sanoa, kuin: Siinä vain on sitä jotain...! Itse en ole jättänyt kalastusharrastuksestani pois virvelikalastusta, vaika perhostuksen aloitinkin. Pyrin kalastamaan sillä, mikä on käytännöllisin.. Vaikka sitten heittopallolla. Vaikka kokeilen sitten jotain, mitä ei ennen ole keksittykkään. Kuitenkin pysyen lain sisäpuolella! En lähtisi väittelemään virveliperhostelun ja perhostelun eroja:.. pidän niitä eri lajeina, niinkuin pidän virvelöintiä ja virveliperhosteluakin. Täytyy tähän loppuun vielä todeta, että useimmiten kalastan perholla ja melko harvoin virveliperholla. Yleensä perho pääsee virvelin päähän silloin, kun perhovapa unohtuu kotiin ja on pakko kokeilla, että toimisiko perho. Jollekkin saattaa olla helpompaa heittää perho pensaan alle heittopallon kanssa. Käyttäköön hän sitä. Itse heitän sen (pensaaseen) mielummin perhovavalla.


edit: tuli lisättyä tekstiä.

[HalDi]

Nyt heräs kiinnostus laittaa vielä yks yleispätevä vastaus, vaikka niitä tässä kaikista vähiten kaivataan.

Itte vertaisin perhokalastusta moottoripyöräilyyn.

Minkä takia joku harrastaa moottoripyöräilyä? Se on kallista, kenties vaikeaa, logistisesti epäkätevää, vaarallista ja kallista. Toinen vaihtoehto on sitten auto, jolla saa kuljetettua enemmän tavaraa ja ihmisiä ilmastoidussa, kylmälläkin kelillä lämpimässä korissa. Hinta-hyötysuhdekin on huomattavasti parempi.

Minkä takia joku harrastaa perhokalastusta? Se on kallista, ainakin aluksi vaikeaa ja tehotonta ja jopa vaarallista! Kahlata kovassa virrassa pauhaavan kosken päällä. Ja se on kallista! Tällä rintamalla toinen vaihtoehto on heittokalastus virvelillä, jossa hinta-vaiva-hyötysuhde on myös paljon parempi. Puhumattakaan passiivisista pyydyksistä, joilla kalaa tulee liikaa!

Miksi ihmeessä?!

Itse sekä perhokalastajana että heittokalastajana voin sanoa, että perhokalastus on, kuin moottoripyöräily. Kallista, hankalaa, tehotonta... Moottoripyöräilijä en ole, mopon toki omistan, mutta olen kuullut ja uskonkin täysin sen, että moottoripyöräilyssä, kuten perhokalastuksessakin on se jokin. Se tietty hurma, fiilis, ajatus, pointti.

Perhokalastuksessa on myös vahva psykologinen puoli. Kyllä aina, kun tulee perhokalasta, on päällä semmonen autuas tunne ja sitä haetaan, siihen perhokalastuksessa pyritään.

Perhokalastuksesta ei pakosta ole hyötyä, vaikka saisi kolmen kilon taimenen, vaikka olisi Simmssin kahluuhousut, vaikka olisi Suomen tunnetuimmalla koskella tunnetuimmalla ja suosituimmalla, tilanteeseen sopivalla perholla. Vaikka kädessä olisi viiden tonnin perhovapa ja Vision XLA-teräskela, jossa markkinoiden paras, tai "paras" siima, ei perhokalastuksesta ole pakosta ollenkaan hyötyä.

Vasta sitten saa perhokalastuksesta hyötyä, kun osaa unohtaa kalliit hinnat, joita on maksanut suhteellisen "heikoistakin" välineistä ja keskittyy olennaiseen, mielenrauhaan, seesteisyyteen, tunnelmaan, fiilikseen, pointtiin!

Ja moottoripyöräilyssä juuri sama ilmiö.

Ja vasta sitten perhokalastuksesta on hyötyä!

Kiitos loistavasta threadista!

-Haltimies Keskikiikonen mielipiteineen

[Anonymous]

Voisko herkkyyttä, tarkkuutta ja tuntumaa saada lisää perhovirvelöintiin UL-systeemeillä? Pieniä muutaman cm-kokoisia heittokohojakin löytyy ja aina voi itse rakentaa pienempiä niin ei tule niin isoja plumpsahduksia?

Mistä Erä-lehtien numeroista löytyy lisää asiaa perhovirvelöinnistä?

[Piscator]

En nyt muista niitä erälehden numeroita. Mutta jokaisen vuoden viimeisessä numerossa luetellaan aikaisempien numeroiden sisältö. Lisäksi vuosien 2002 ja 2003 vuosisisältö löytyy Erän nettisivuilta http://www.eralehti.fi/

[Piscator]

Vuoden 2002 kahdeksannessa numerossa on juttu otsikolla Perhokalaan ilman perhovälineitä.

[marabou]

Perho vapaa tarvitaan perhon heittoon ja virveliä uistimien sum muitte heittelyyn. Oletko muuten ikinä pitänyt perhovapaa edes kasissä, itse ihastui lajiin jo silloin, mutta jos et huomaa eroa osta, lainaa tai vuokraa perhosteluvälineet ja mene jollekkin joelle tai vaikka järvellä, niin eiköhän jo ala selvitä.