Kaikkea kalastuksesta! Perustettu 1999

Pikkuahventen jäälle jättämisestä...

Started by C&R, February 23, 2005, 17:18:57

Previous topic - Next topic

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Rokkis

Ihan hieman menee aluksi aiheen ohi, mutta..

Silmään tässä pisti tämä nykynuorten kalatietous, aika hirveitä asiavirheitä ja välillä menee kunnolla päin mäntyä.

Joku tarjoaa kalat tuoreina eläimille, no tässä on nyt sitten lapamatoriski, kuten Kaivokin sanoi, kahteenkin kertaan?
Lapamatoriskin evääminen ei ole edes iso juttu, itse paistan pannulla suolineen pikkukalat ja tarjoan jäähtyneinä koirille. Peräsuolen tosin tyhjennän aina sormella vetämällä, koska ei se varmaan koiristakaan kivalle maistu =)

Kala, vaikka sen jättäisikin jäälle, tulee lopettaa heti. Oikeasti, pienen "roskakalan" niskojen katkaisemiseen ei mene varmaan paria sekuntia enempää aikaa, joten se ei käy syyksi. Mikäli kala jätetään jäälle (lue: rannalle, pussiin, kalakassiin tai sankkoon jne) läiskimään niin kauaksi aikaa, että se kuolee, on syyllistytty eläinsuojelurikokseen. Ymmärrän, ettei lakia tarvitse noudattaa, ellei joku vahdi vieressä, siltikin.

Ja sitten tämä "jos kalan limapeitteeseen koskee niin se kala kuolee vedessä ja saastuttaa!" Mitä ihmettä, kuolleet kalat ei ensinnäkään saastuta, vaan rehevöittävät vesistöä. Toisekseen se koskeminen ei tarkoita heti, että kala kuolee, se limapeite kyllä suojelee kaloja mikrobitartunnoilta, mutta mikään tae kalan kuolemiselle ei limapeitteeseen koskeminen ole.

Silmien jäätymisestä puhuttaessa on sanottu, että kala voi sokeutua mikäli se nostetaan pakkasilmaan. Missään en ole huomannut mitään pakkasaste-aika käyrää, joten voin vain arvailla, että -5c ja 1-3sekuntia mikä irroittamiseen menee, ei kalaa sokeuta.
Sokeus ei kuitenkaan tarkoita, ettei kala ei voi enää ruokkia itseään, vaan se kuolee (ja saastuttaa kaikki vesistöt). Sen sijaan esimerkiksi hauki kykenee sokeana saalistamaan kylkiviiva-aistinsa varassa tarpeeksi hyvin, joten sokeutuminen ei aiheuta hauen kuolemaa. Todennäköisesti myös pienen ahvenen ruokavalio koostuu "haisevasta" ruuasta, joten näöllä ei ravinnonhaussa lie ole kovin suurta merkitystä, varsinkaan talvipimeällä. Enpä silti tahallani alkaisi sokeuttamaan kaloja.
Talvellahan tuota voisi koittaa, että saako väkäsettömällä koukulla varustetusta pilkistä ravistettua pikkuahvenen irti ilman, että sitä tarvitsee nostaa vedestä pois.

En oikein kannata.

kaivo

#61
Quote from: ShadowDust on September 28, 2006, 15:49:15
On se ihminen sitten viisas. En ymmärrä mistä ihminen on keksinyt koko "hoidetaan" järveä potaskan.
Järvet sun muut lutakot on olleet olemassa satoja vuosia ennen teidän syntymää ja kumma kyllä ei ne ole ihmisiä tarvinnut avukseen.
Nuottaaminen pitäisi kieltää lailla kokonaan mielestäni, eiköhän se järvi siitä selviä vaikka siellä olisikin sitä kaikkien halveksimaa "roskakalaa"
Vesien saastuminen ja rehevöytyminen on lähinnä ihmisen omaa vikaa, saasteet jne. enemmän vaikuttaa järven tilaan kuin mikään muu.
En mene vaanomaan mutta muistaakseni juuri särki syö pohjassa olevaa kasvillisuutta, myös pienet ahvenet elävät pää asiallisesti vedessä olevilla kasveilla jne. Haukikin pienenä harvemmin syö kalaravintoa, sama koskee kaikkia kala lajeja. Useimmat kalat kasvavat isoiksi juuri kalaravinnon ansiosta jos järvessä on paljon pientä kalaa eikö se myös mahdollisesti tarkoita että on isompia yksilöitäkin siellä väkisinkin kasvaa.
Itsekkään en ole sen viisaampi ihminen mutta olen enemmän luonnon kannalla kuin sen että ihminen tulee ja pelastaa järvet.

Palatakseni itse asiaan kaloja ei tosiaan mielestäni pitäisi jättää jäälle kitumaan, tekee niistä pienistä sinteistä vaikka sitten kalapullia, taikka kalakukon joka on aivan mahtavan makuista  :-)
Koiratkin kyllä mielellään syö kalaa varsinkin kuivattuna se on oikeata herkkua koiralle, kyllä ainakin omille koirilleni on maistunut vuosien varrella.
Kalan voi helposti kuivata uunissa pellillä pienellä lämmöllä, itse tykkään myös uunissa kuivatusta pienestä ahvenesta kun se on sopivan rapeaa.
Tottahan toki aina naapurilta voi kysästä että kelpaisko mahdollisesti kala, etukäteenkin voi jopa sopia asian.
Särkikalakannat pysyisivät kurissa, jos kalastus ei kohdistuisi niin voimakkaasti petokaloihin kuin se nykyään kohdistuu. Petokaloja pitäisi olla vesistön koko kalamassasta noin 20 - 40% (lähteestä riippuen), jotta tasapaino säilyisi. Asiasta löytyy lisätietoa esim. Googlella. Hakusanaksi vaikkapa "petokalojen määrä".

"Kun kissa on poissa, hiiret hyppii pöydällä". Kun petokaloja poistetaan liikaa, alkavat särkikalat hallita tilannetta. Siitä seuraa se, että särkikalat syövät eläinplanktonin turhan vähiin. Eläinplanktonin tehtävänä on puolestaan pitää kasviplankton kurissa. Kun kasviplankton pääsee lisääntymään ilman riittävää harvennusta, ihmiset havahtuvat siihen, että vesistö rehevöityy. Saastuminen on asia erikseen.

Tilannetta voidaan auttaa kolmella tapaa: a) poistetaan särkikaloja (esim. nuottaamalla) b) lisätään petokalojen määrää (esim. istuttamalla ja vapauttamalla saaliiksi saatuja petokaloja), c) selvitetään, mistä vesistöön tulee lisää ravinteita (typpeä ja fosforia), ja pyritään vähentämään vesistön ulkoista kuormitusta. Mielestäni järkevintä olisi tehdä näitä kaikkia toimenpiteitä ja riittävän pitkään, koska muuten saatu hyöty jää näennäiseksi.

Koska vesistön tilan parantaminen vaatii aikaa ja rahaa, kannattavampaa olisi pyrkiä ennakoimaan tilanne, eli ei päästetä vesistöä rehevöitymään. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, mitä voisi tehdä kotijärvensä hyväksi.

ShadowDust

#62
No onhan se totta jos järvessä on paljon kalastajia jotka suuntaavat kalastuksen petokaloihin kokonaan, järven särki / ahven ym. kalakanta kasvaa räjähdysmäisesti. Kuitenkin mistä ihmiset voivat tietää petokalojen määrän järvessä suhteessa särki / ahven kantaan.
Järvi missä itse kalastan nuotataan joka kevät, asia suututtaa koska tykkäisin kovasti mato-onkia / pilkkiä esim. laiturilta.
Mato onkiminen tuntuu olevan useimmiten ajan haaskausta, voi mennä tunteja kun mitään ei tule.
Olen jutellut tässä yhden vanhemman miehen kanssa joka on asunut paikakunnalla lähes koko elämänsä.
Hänkin on sitä mieltä että nuottaaminen tuntuu turhalta ja lähes haitalliselta.
Lahnaa ei enään ole tullut kuulema vuosiin, ja verkkojen saaliitkin on vain pienentyneet jatkuvasti.

Siis missä se raja kulkee että nuottaaminen lopetettaisiin, vasta sitten kun on onnistuttu tappamaan joka ikinen särki ja ahven järvestä?

Pahoittelen kovasti, meni täysin off-topiciksi.

Kuitenkin miksi ihmeessä ihmiset katsoo että pienet ahvenet, särjet eivät kelpaa ruokakalaksi.
Onhan niissä tosiaan hieman isompi homma valmistaa ruuaksi pienen koon takia, mutta jos jaksaa nähdä vaivaa niin esim. särjistä tulee hyvä kalakukko, sun muita ruokia kun käyttää mielikuvitusta. Jos särjestä valmistaa vaikka pyöryköitä silloin on vähemmän kalassa työstettävää.
Pieni ahven kelpaa hyvin myös kalakukkoon jne. Älkää jättäkö kaloja vaikka olisivat miten pieniä, jäälle.
Aina ne jollekkin kelpaa, joten miksi niitä jättää jäälle varisten syötäväksi.
Ainakin itse josksu aikoinaan tienasin hieman kun myin saaliini osaksi.
Rohkeasti vaan tiedustelemaan naapureilta ja tutuilta ottaisivatko/ostaisivatko he kalaa jos sitä mahdollisesti tulee, voi jopa pienen summa sopia jos se vain heille käy.
Kattelkaa kaupoissa kalan hintaa, koiran ruuan / kissan ruuan hintaa ja miettikää uudelleen jäälle jättämistä.
Ei toki voi odottaa mitään päätä huimaavia summia itse mutta kevääksi vaikka uistinten osteluun kerätä näin rahaa.