Altan Talvikista on saatu kaksi kohtalaisen harvoin koukkuun sattuvaa otusta, eli Täpläkissakaloja. Suurempi painoi päälle 20 kg, pienempi hieman alle. http://www.tyrskyturska.net/ennatys_helkala.html
Quote from: Tyrskyturskaaja on August 02, 2005, 20:32:06
Altan Talvikista on saatu kaksi kohtalaisen harvoin koukkuun sattuvaa otusta, eli Täpläkissakaloja. Suurempi painoi päälle 20 kg, pienempi hieman alle. http://www.tyrskyturska.net/ennatys_helkala.html (http://www.tyrskyturska.net/ennatys_helkala.html)
Huih saakeli O__O älytön kissafisu!
oma kissa enkka kalpenee tuolle ja pahasti ( 7,5kg)
Aika suuri on! En olekkaan tuon sortin kalaa ennen nähnyntkään.
aikas jättimäinen kissa on en ole nähnyt kuin 7,5kiloisen.
Ei meressæ elæ kissakaloja, merikissoja vaan. Kissakaloja voi hakea istutuspaikoistaan etelæ-suomestakin, aina makeasta vedestæ. Tiedæ mistæ tuo klissakala-nimitys tulee, norjaksikin on nimi steinbit, eli kivenpala. Merikissan kyllæ tuntee pææstææn,hampaistaan ja sihisee kans joskus.
Quote from: aekinorge on January 22, 2007, 21:59:29
Ei meressæ elæ kissakaloja, merikissoja vaan. Kissakaloja voi hakea istutuspaikoistaan etelæ-suomestakin, aina makeasta vedestæ. Tiedæ mistæ tuo klissakala-nimitys tulee, norjaksikin on nimi steinbit, eli kivenpala. Merikissan kyllæ tuntee pææstææn,hampaistaan ja sihisee kans joskus.
Mite sää saat tollasta tekstiä :-o :?
Quote from: Tosimies on January 23, 2007, 16:58:13
Quote from: aekinorge on January 22, 2007, 21:59:29
Ei meressæ elæ kissakaloja, merikissoja vaan. Kissakaloja voi hakea istutuspaikoistaan etelæ-suomestakin, aina makeasta vedestæ. Tiedæ mistæ tuo klissakala-nimitys tulee, norjaksikin on nimi steinbit, eli kivenpala. Merikissan kyllæ tuntee pææstææn,hampaistaan ja sihisee kans joskus.
Mite sää saat tollasta tekstiä :-o :?
Ulkomaalaisissa näppäimissä ei ole Ä- kirjainta.
Quote from: Tosimies on January 24, 2007, 18:34:20 Nii khyl sen tiesin mut noi kirjaimet o kiinni toisissaan?
Englannin kielessä ei ole ä- eikä ö-kirjaimia, joten niitä näkee kirjoitettavan muodossa "ae" ja "oe".
Esimerkki mäkihypyn maailmasta: norjalainen Roar Ljökelsöy vääntyy englanniksi kirjoitusmuotoon "Ljoekelsoey" :)
Se on ookoo ymmärsin asian ja huomenna loistan enkun tunnilla 8-) Kiitokset selittämään vaivautuneille.
Lisättäköön vielä, että tottahan meillä pohjoismaalaisilla ja muillakin kansallisuuksilla on oikeus kirjottaa esim. oma nimemme ulkomaillakin siten kuin ne on tarkoitettu. Esim. saksassahan on myös "ääkköset".
Nuo "ae" ja "oe" -jutut näyttävät olevan yleinen kirjoitustapa englannin kielessä, siinä kun ei tosiaan ä:tä ja ö:tä ole.
Quote from: Kaivo on January 24, 2007, 22:49:24
Lisättäköön vielä, että tottahan meillä pohjoismaalaisilla ja muillakin kansallisuuksilla on oikeus kirjottaa esim. oma nimemme ulkomaillakin siten kuin ne on tarkoitettu. Esim. saksassahan on myös "ääkköset".
Nuo "ae" ja "oe" -jutut näyttävät olevan yleinen kirjoitustapa englannin kielessä, siinä kun ei tosiaan ä:tä ja ö:tä ole.
muistan vielä aikoinaan kun mäkeä hyppäsi matti nykaenen ja kovaa hiihti haemaelaeinen :-D
Næin on æækkøset tæællæ. Monet kirjoittavat suomea mieluummin ilman noita norjalaisia/tanskalaisia pokstaaveja, ei nayta nin oudolta. Tuosta "kissakalailusta" viela, se on tosiaan helppoa kun tuntee paikat ja veneesta pilkkiessa vahan kolistelee pohjaa juksallaan. Monta merikissaa on tullut juksattua, taplamerikissoja vain tosin pari-kolme. Merikissat ja "puna-ahvenet" eli isot kuninkaankalat (simppukala) asustelevat samoilla paikkeilla, mieluusti jyrkanteiden lahettyvilla. Kapeakeilaisella kaiulla ne loytaa nokka kallionkyljessa ja merikissat pohjalla touhuilemassa. Lieko kuningasrapujen syyta, mutta ovat kovasti kaikki pohjakalat vahentyneet naillakin vuonoilla.