Otsikko on ''hieman'' tokerö, :roll: mutta mennään asiaan. Kertokaas järvistä missä kalastatte. Esim. suurin syvyys, veden kirkkaus, kalalajit (joita itse tiedät siellä olevan), mikä vihe järvellä toimii parhaiten jne jne jne... No aloitan itse. :roll:
Järvi: Pyhäjärvi, siaitsee Itä-suomessa. Järvestä n. 2/10 on Venäjän puolella. Siitä voi jo päätellä hieman miten idässä järvi sijaitsee.
Kalalajit: No kaloja on tietysti ne peruskalat. (hauki, ahven, särki...)Mutta järvi on aika iso joten täällä päässä missä minä kalastan on vain Ahvenia, Särkiä, joitan Taimenia, Matikoita, ja syksystä joitain kuhia.
Veden kirkkaus: Vesi on todella kirkasta, hyvällä tuurilla näkee jopa 5-7m.
Hyvin toimineet vieheet: Rapala orginal 5cm ahvenkuvioitu, Kuusamonuistimen Kuf-lippa.
Suurin syvyys: Suurin syvyys jota olemme kaikuluotaimella löydetty on 26m.
Parassyönti: On syksyllä kun aurinko laskee.
No tälläistä alkuun, laitan jokus toisesta kalastujärvestä juttua, mutta nyt en jaksa enää kirjoittaa. :roll: :-D
Edit: syvyyttä muutettu.
pielinen
kalalajit:taimen,lohi,ahven,hauki,made,lahna,särki,kuha,siika ja nieriä(no nierijöitä on tullut vain yksi verkolla)
vesi on aika tummaa syvyys noin 15-20 metriä syvimmillään
parhaimmat uistimet:jotkin oma tekemät,suspending wild eye swim shad,räsänen ja Jesse vaappu
paras syönti:keväällä 11-13,Kesällä 7-12 ja 8-23,syksyllä melkein milloin vain.
"oma" järveni
http://www.hiidenvesi.com/
sisältää todistettavasti kuhaa, haukea ja mitättömän pieniä ahvenia...
Kärkölän Valkjärvi. Järven pinta-ala 200 hehtaaria. Keskisyvyys 3m, suurin syvyys 11m. Vesi on aika sameeta, erittäin hyvä kuha järvi. Kalastuskunnan rajoituksena saa pitää vain yhtä verkkoa pienin solmuväli 50mm. Parhaat verkkosaalit tulevat talvella. Viime talvena sain eräällä kerralla 12 kuhaa, 18kg kokonaissaalis. Haukea tulee virvelillä ja iskukoukuilla myös erittäin hyvin. Joka vuosi suurimmat kuhat ovat 8kg:n painoisia. Itse olen saanut 4,5 kg kuhan. 3kg painoinen on aivan tavanomainen. Uistelemalla on vaikea saada jostain syystä yli 1,5 kg kuhia. järvessä on myös isoja ahvenia. Itse olen saanut 800g useita pilkillä tai verkolla. Järvee on aikanaan istutettu toutaimia ja karppeja. Joka vuosi joku saa aina ison karpin verkolla. 10kg isommat. Toutaimet ovat hävinneet. Järvessä on liikaa pikkulahnaa. Sitä tulee suuria määriä koenuottauksissa.
Kynsijärvi Posion lähellä
Humuksinen, puhdas vesi.
Kalat: Hauki, ahven, särki, siika, muikku, taimen, järvilohi, kirjolohi(kassikarkulaisia),
kiiski, harjus, kivinilkka, lahna, säyne...muita ei nyt muistu mieleen. :-)
Järven pituus on 11 kilometriä.
Syvyydestä ei tietoa.
Hyviä uistimia: Meppsin lipat, Professor & muut lusikat, pikkuvaaput...(näillä oon ite saanu.)
Pielisjoki ja P-Karjala. Pituutta toistakymmentä kilometriä (Enosta Joensuuhun)
Kalalajit: Hauki,ahven,särki,made,lahna,seipi,salakka,pasuri,kiiski,siika,mutu,säyne,kivisimppu,kuore sekä istutettuna kirjolohi,taimen,harjus,kuha,nieriä ja järvilohi
Veden kirkkaus ja syvyys: Tummaa, soilta tulevan humuksen, sekä alkulähde Pielisen takia.Syvimmät kohdat päälle 30m.
Ottivieheitä: Rapala Magnum, Lotto, Mepps, Nils Master Invincible, Rapala Minnow Spoon, Rapala Shad Rap, Professor, Velho,Bomber Long A,Seniori jne.
Paras syöntiaika: Alku kesäinen ilta ja haukia tulee tahdilla "laaki ja vainaa"
HEPOSELKä, P - Karjala, Liperi
Kalalajit: Ahven, hauki, lahna, made, säyne, siika, kiiski, kuha, muikku, särki, pasuri, salakka, kuore ja istutettuna nieriä, harjus, taimen ja järvilohi sekä karannaita kirjolohia.
Veden kirkkaus ja syvyys: Näkösyvyys n. 2m ja humuksen värjäämää. Maksimisyvyys 34m.
Ottivieheitä: Nils master Invincible 5 ja 8cm, lotto, konger, rapala shad rap, husky jerk ja original, seniori ja jesse.
Paras syöntiaika: Lämmin heinäkuun lopun ilta juuri ennen auringonlaskua 20-23 ja uudestaan auringon noustessa 1-3. Kuhaa nousee :mrgreen:
http://mhs.fi/jpk/?action=artikkelit&id=3
Tuossa artikkeli kalastusjärvestäni!
Tällänen artikkeli tuli tehtyä viime keväänä...
Kyyvesi:
Kyyvesi on pohjanrakenteeltaan todella epätasainen ja kivikkoinen, syvyydet vaihtelevat todella rajusti esim. jos kaikuluotain näyttää vettä 8 metriä niin hetken päästä saattaa luotain näyttää jo vain yhtä metriä vettä. Keskisyvyys kyyvedellä on n. 5,4m. Mutta kyllä syviäkin kohtia kyyvedeltä löytyy, syvimmillään päästään yli 30 metriin. Tavallinen uistelu syvyys on 3-10m. Luonteenomaista Kyyvedelle on voimakas luode-kaakko suuntaisuus sekä pitkät, kapeat niemet ja lahdet. Myös jääkausi jätti jälkensä Kyyveteen kallioseinämien, karikoiden/kivien, avokallioiden, sekä yksittäisien siirtolohkareiden muodossa. Kyyveden vesi on väriltään ruskeaa ja humuspitoista mutta hyviä/hyväkuntoisia ja maukkaita kaloja saadaan saaliiksi siitä huolimatta. Humuspitoiseksi veden tekee sen valuma-alue joka on hyvin suopitoinen.
Yleisimmät uistelemalla saadut saaliskalat ovat Kuha, hauki, ahven ja säyne, joista ehdottomasti eniten pyydetty on kuha. Kuhaa järvessä on todella paljon johtuen runsaista istutuksista ja onnistuneista luonnon kuduista. Kuhan keskikoko on n. 38cm eli yli lakisääteisen alamitan, mutta Kyllä niitä isojakin päälle 3kg kuhia saadaan joka vuosi kymmeniä kappaleita. Ahven ja hauki ovat seuraavaksi eniten pyydettyjä johtuen niiden hyvästä koosta. Ahven ja hauki tykkäävät elää juuri Kyyveden tapaisissa kivikkoisissa ja vähän rehevimmissä järvissä, jossa on paljon pikkukalaa mitä syödä. Tästä johtuen kalat kasvavat nopeasti ja ovat näin olen isokokoisia ja mukavia kalastettavia. Säynäviä saattaa hyvinä kesäiltoina saada useita kerralla ja siinä vaiheessa kun säynävä siiman päähän ottaa niin sen kyllä varmasti huomaa, sillä se on todella voimakas ja pirteä kala pienestä koosta huolimatta. Säyne on sen verran vahva kala että se on juuri hyvä bonus kala kuhan, hauen ja ahvenen rinnalla.
Kyyvesi on erinomainen kuhapaikka erityisesti keväällä ja kesällä, jolloin kuha ottaa erityisesti uistimeen ja silloin se on todella helposti pyydettävissä. Myös syksyllä kuhia saadaan mutta ne ovat silloin niin sanottuja sattuma kaloja eli hauki on syksyllä pääosassa. Kyyvedellä on myös todella hyvä haukikanta ja syksyllä niitä saadaan todella paljon melkein mistä vain. Hauen keskikoko syksyllä on n. 2kg eli aika kookasta. Isoa yli 4kg haukea on myös paljon ja niitä jättejä eli yli 10kg haukiakin saadaan vuosittain vapavälinein.
Järvi: Kaukajärvi. Sijaitsee Tampereella, käyn koska ihan vieressä.
Kalalajit: Monia! Esim. apo, hauki, taimen, kiiski (kaiketi), kirre, siika, (legendan mukaan harjus), luultavasti muiQ, särki, salakka, sorva ym ym.
Veden kirkkaus: Aivan sairaan kirkasta. Vaikeuttaa syöntiä.
Hyvin toimineet vieheet: Seniori, toukkajigit isommille ahvenille, talvella morrit esim siialle. Hauelle firetiger väriset vaaput.
Suurin syvyys: Olikohan jotai 30m vai 16m..
Paras syönti: Kesällä kahlaa reiteen asti ja heittää senioria, tulee paljon mikroahventa. Taimenta tulee kuulemma syksyllä heittomatarilla. Tuikki pinnassa -> äkkiä mato sinne -> 90% naps!
Muuta: Yleisesti ottaen ihan surkea järvi :wink:
VÄKEVÄNJÄRVI:
Sijaitsee itä-suomessa tuol Lappeenrannan lähellä aivan Venäjän rajan tuntumassa.
Vesi on, ennyt sanois sameeta mut kuitenkin hemmetin tummaa
Ukin tietojen mukaan suurin syvyys 11m
Niin mun isovanhemmat asuu siel rannal...on muuten hieno paikka
Parhaiten mul onb toiminu Rapala Shad Rap, toukka jigit ja pienet kirkkaat lipat
Kalalajit: melkein ihan kaikkee maan ja taivaan välilt(suomalaiset kalalajit) paitsi ei ollenkaan jalokaloja.
On Hauki,ahven,särki,lahna,pasuri,toutain,kuha,salakka,sulkava,made,kivinilkka,karppi,ruutana,sorva, kiiski,ankerias,kivisimppu,rasvakala
Paras syönti on syksyllä mutta kyllä sitä kallaa tulee solkenaan vaikka myös keskikesälläki
RUOKEPUOLINEN
Järvi on matala. Syvin kohta vaivaset 4,6m. Siellä on haukia, ahvenia, lahnoja, särkiä ja kaikkee peruskalaa. Sijaitsee Jyväskylässä ruokkeella. Siellä toimii parhaiten jigit. Myös vaapuilla ja lusikoilla saa. Ahvenet ovat sinntejä, lahnat ihan ok kokosia ja hauetkin pieniä. Järvestä on saatu 8 kiloinen hauki...
Kerronpas kotilahdestani kun siellä on tultu käytyä kaikkein eniten: varmaan yli sata kertaa.
-Pirkanmaa, Nokia, Pyhäjärvi, Liukuslahti, lahden pituus vajaa 1 km.
-Suurin syvyys:10 metriä, mutta yli 5 metriä syvä alue todella pieni. (Eikä se oikeastaan edes ole lahtea vaan lahden suuta) Normaalisti pilkin 2-3 metristä.
-Vesi savisameaa
-Kalalajit, jotka itse olen tavoittanut: sorva, suutari, hauki, ahven, kuha, kiiski, särki, lahna, salakka, siika
-Paras viehe alkutalvesta pystypilkki/tasapaino, keväällä mormyska. Vetouistelussa Karismaxin vaappu kv80.
-Paras syönti: ensi ja viimejäät.
-Suurin haukeni: 108cm (katiskalla)
-Suurin ahveneni: 312 g(morrilla)
-Ahvenet yleensä pieniä, noin 20 grammaisia, joukossa yksittäisiä suurempia. Särkeä tulee keväällä aivan järjettömiä määriä. Lahti on sekä särjen, hauen että ahvenen ja lahnan kutulahti. Lahti on varsin rehevä. Hauet keskimäärin aika pieniä, kutuaikaan voi niitä suuria tavoittaa.
Muuta: yleisesti ottaen aivan surkea kalapaikka, muualta tulee keskimäärin yli 2 kertaa paremmin. Ensikertalainen (pilkillä) saa varautua nollareissuun.
Kallavesi, tarkemmin sanottuna pieni alue pohjois Kallavesestä jossa kalastelen.
Kalalajeja ovat tietenkin särkikalat ja ahvenet, järvessä on hyvä kuhakanta ja ainakin eteläisemmältä puolelta löytyy taimenta ja järvilohta, siikakantakin on kohtuullinen ja tietysti haukia löytyy.
Syvin kohta on jopa 95m, vesi on sameahkoa. Järvi on kauttaaltaan kohtuullisen syvä ja löytyy paljon penkkoja ja luotoja.
Parhaina vieheinämitä vähäisillä reissuillamme testasimme toimivat Rapalan Barra Magnun HT ja Deep Tail Dancer
Järvi: Isolampi, pikkuinen lampi joka sijaitsee Kaukajärven koulun lähellä lenkkipolun "sisällä"
Kalalajit: Ainakin ruutana, hauki, lahna, pasuri ja särki. Ahventa on kuulemma isoja, vaikka ei oo tullut. Kuulin joltain et joskus ois istutettu kirrejä.
Veden kirkkaus: Puolikirkasta.
Hyvin toimineet vieheet: Lipat ja jigit.
Suurin syvyys: Ei tietoa, mutta lammeksi syvä! Ei jäätynyt viime kuun pakkasissa!
Paras syönti: Kesällä hauet alkavat ottaa kun alkaa vähän hämärtää, särki syö raivolla taikinaa puolipilvisinä päivinä.
pielisjoki..... yleensä saarten lähellä ja virroissa,, tääl enos on semmoinen lampi nimeltä kuin sammal-lampi johon menee about puol km pitkä puro nii sieltä..kun hauki on on syönnillää.. nii aivan hulluna niitä ja joskus isoja assujakin antaa... vettä yleensä missä kalastan tääl joes ja tuolla lammella 1-6m
Itse kalastan useimmin eräässä aika säälittävässä rapakossa nimeltä Kelhäjärvi :-). Järvi on 5km pitkä, 50-150m leveä (eli HYVIN kapea), syvin kohta jonkun 4,5m ja muutama saari leveimmissä kohdissa. Vesi on kirkasta ja todettu jopa lähes juomakelpoiseksi. Pienenpientä särkeä ja kaiken kokoista haukea on paljon, ahvenet ja lahnat aika harvinaisia, mutta niitäkin on. Oma suurin kala ollut hauki, 4,7kg. Isompaakin löytyy, sillä järven ennätys on ollut 12kg :-o, josta oli joskus juttua jossakin paikallislehdessä. Kaikkein hurjin juttu oli joskus kun nähtiin hauen hyökkäävän aikuisen sorsan kimppuun mutta sorsa lensi kivelle ja se siitä sitten :lol:. Kyseisen järven rannalta on myös joskus hauki vienyt koiranpennun.
Alueella on paljon kiintoisia eläimiä ja kasveja. Eräässä saaressa kasvaa kihokkeja, suomalaisia lihansyöjäkasveja. Vedessä olen nähnyt kahdesti todella ison suursukeltajan. Rapujakin löytyy.
Vaikka aika rapakko onkin, mielestäni paras järvi ikinä :lol:
Itse kalastan järvessä nimeltä Poikkijärvi,se sijaitsee kainuussa ristijärven kunnassa.Järvi on noin.3 km pitkä ja noin kilometrin leveä.Keskisyvyys on noin.9 metriä,järven syvimmässä kohdassa on noin.16 metriä vettä.järvestä löytyy ahventa.särkeä.haukea.siikaa.madea.kiiskiä ja pasureita.Järveen on myös aikoinaan yritetty istuttaa kuhaa,mutta järvessä on niin suuri roskakala-kanta ,että kuha ei menestynyt.Järven vesi on erittäin kirkasta,se on todettu jopa juomakelpoiseksi.Yleisimmät saaliskalat ovat hauki.siika.ahven ja särki.Siikoja saadaan verkoilla hyvin kesäisin,useimmiten yhdessä yössä verkkoihin on aina tarrtunut 2-5 siikaa,yleensä keskipaino on siinä 600g-1000g välissä.Haukea järvestä saa kesäisin hyvin,yleensä kun lähtee kesäiltana kello 18.00 jälkeen koluamaan rantoja on tuliaisina aina pari kiloa haukea,joskus myös isoja ahvenia tulee.järvessä ylivoimaisesti parhaat uistimet haenpyyntiin ovat Minnow spoon ja professori kuparivärityksellä.Ahvenet ottavat jigeihin ja pikkulippoihin.Hyvää tässä järvessä on se,että siellä saa aika rauhassa kalastella,koska siellä ei paljon asutusta ole.
Lintujärvi: Sijaitsee Limingassa hirvinevalla. Vapon entinen turvesuo, joka vesitettiin -98.
Järvi on kokoajan muutoksen alainen, koska turvelauttoja irtoaa aina välillä rannasta ja siirtyvät tuulen mukana muualle. Pohja on turvetta ja syvyyttä + - metri, tosin "syvännekkin" löytyy, jossa vettä n. 4m. Tosin viime kesänä vedenpinta nousi n. 20cm, koska vanha pato tukittiin, koska sen pelättiin murtuvan. Vesi kirkasta, mutta pohjan värin takia hyvin tummaa. Turvepohjan takia uistimia on melkein mahdotonta jättää pohjaan.
Lintujärvi on hyvin sokkeloinen ja siellä on paljon turvelauttoja. Pari suurempaa saarilta vapaata aluetta on, joita saa soutaa aivan rauhassa, koska aika elotonta aluetta ollut. Salaista ottipaikka X:ää en tietenkään paljasta. :evil: Sitten on vielä itsellekkin todella tuntematonta aluetta paljon, jossa en ole koskaan käynyt. Niihin pääsee vain veneellä.
Kalalajeja ovat hauki, ahven ja särki. Ahvenien keskikoko on todella hyvä. 300g ahven on normaalisaalis, eikä yli 600g ole harvinainen.
Hauet ovat pääosin pientä, n. 200-500g, mutta joukkoon mahtuu isompiakin. Särkikanta on aika pieni, johtuen varmaan suurista ahvenista ja pienten haukien paljoudesta. Yksi särki noussu ongella 3 vuoden aikana.
Vieheinä ovat toimineet erillaiset lottolipat, jotka ovat rannalta kalastavalle ehdoton työkalu. Meppsit toimivat kanssa. Vedossa on toiminut pienet 3cm pitkät vaaput. Hauelle olen tarjonnut lusikkaa, tobya ja professoria. Vaappuja vaikea käyttää mataluuden takia.
Lintujärveltä löytyy nuotiopaikka, jossa voi paistella makkaraa. Polttopuutakin löytyy aina välillä, mutta kannattaa ottaa omat puut mukaan varmuuden vuoksi. Nimestäkin huomaa, että lintujärvellä käy paljon muttolintuja. Keväällä ja syksyllä lintutornilla riittää kävijöitä.
Lisäksi löytyy ympäristöpolku, mikä menee saaren läpi, lato, jossa voi pitää sadetta, sekä vessa.
Hyvä kalapaikka etenkin lapsiperheille. Saalisvarmuus rannalta heittelemällä aika arpapeliä, mutta veneen kanssa ja hyvältä paikalta kalaa nousee.
Palokkajärvi
Sijainti ja koko: Palokkajärvi sijaitsee osittain Jyväskylän ja osittain Jyväskylän maalaiskunnan, tarkemmin sanottuna Palokan puolella.
Järvi on noin 5 km pitkä ja noin 1 km leveä.
Kalalajit: Hauki, ahven (yleinen), matikka, kuha, siika, ruutana, lahna (yleinen), särki (yleinen), yms. särkikalat, kiiski. Kaikkia noita tullut saatua, ja noita ahventa, särkeä ja lahnaa yleensä, muut vähän harvemmassa.
Syvyys: Vaihtelee tosi paljon, syvimmät kohdat reilu 10 m.
Kirkkaus: Vesi on aika sameaa ja todella rehevä järvi on, siksi kuhaakin vähän vähemmässä.
Muuta: Järvi on erittäin luonnonkaunis, siinä on paljon jyrkkiä rantoja, joista nousee kallioita, pieniä niemiä ja poukamia, muutama hiekkaranta ja isoja, vedenpinnan yläpuolelle nousevia kiviä on paljon, sekä yksi iso saari Tyyppälänselällä. Palokkajärveen tulee vesi Alvajärvestä ja Tyyppälänjärvestä Heinälammen kautta ja vesi menee Palokkajärvestä Tuomiojärveen.
Tuossa HaG heitti jo aika paljon infoa Kallavedestä, mut ainakin kaupungin eteläpuolella ovat olleet ottivieheitä myös:
- heitoissa punanen Proffa mustilla raidoilla ja helmellä sekä proffa kulta/hopea
- vedossa Rapala 18cm original mustalla selällä ja kullanvärisellä mahalla, sekä kellanrusehtava Glass Shad Rap
Muttamaan otteeseen on viehe päässyt raapasemaan pohjaa ja koukkujen väliin jäänyt murusia järvimalmia...
Kalavalikoimaan lisäisin myös muikun jota kovasti vetelevät verkoilla... Ensi kesänä kokeilen olisiko hopeanvärisellä Rapalan Originalilla kovakin suksee
No laitetaan vielä tuo Papinjärvi.
Syvyys: Enimmäkseen matalaa, puolentoista metrin vettä. Syvin kohta n. 3 metriä.
Vesi: Erittäin kirkas.
Pohja: Enimmäkseen hiekkapohjaa, välillä savipohjaa.
Kasvillisuus: Nykyään melko rehevä, paljon ulpukkaa.
Kalasto: Ahven, Hauki, Kirjolohi. Myös sikaa istutettu kauan sitten. Kuolleet jo sukupuuttoon.
Hyviä uistimia: Salmo hornet, Rapala countdown, fat rap, matojigit.
Hyviä pilkkejä: Pienet neonväriset tasapainot, tapsipilkit, pystyt ja mormyskat.
Omat ennätykset Papinjärvestä:Hauki 6,7 kg. Ahven 1 kg. Kirjolohi toistaiseksi saamatta... :?
Muuta:
Papinjärven alkuperäinen nimi on ollut Isojärvi. Nykyisen nimensä se sai 1800-luvun alussa, jolloin oikeudet kalastukseen järvellä muutettiin asetuksella papin yksinoikeudeksi. Se on ikäänkuin kuulunut papin luontaisetuihin ja on ollut osa papin palkkaa. Myöhemmät papit ovat kuitenkin luopuneet tästä etuoikeudestaan kalastaa Papinjärvellä suoden kalastuoikeuden muillekin kansalaisille. Paikkakuntalaiset ovat saaneet kalastaa järvessä 3-5 markan lupamaksua vastaan
1980-luvun alussa järveen istutettiin luparahoilla 2000 kesänvanhaa siianpoikasta .Siikaa ei järvestä ole kuitenkaan sen koommin tavattu. Syyksi on epäilty järven petokaloja haukea ja ahventa, jotka ovat saaneet hetken nauttia jalokalaravinnosta.
Kun papin erikoisoikeudet kalastukseen ovat poistuneet, myös paikkakuntalaisille on tarjoutunut mahdollisuus siihen. Vuosilupamaksu on ollut 3-5 mk. Sen sijaan kirjolohien kalastusoikeudesta on saanut maksaa 50 mk:n vuosimaksun. luparahoilla on ostettu taas lisää istutettavaa.
Lähde: http://www.oulunsalo.fi/Palvelut/ymparisto/papinjarvi/index.html
edit. Oulunsalolaisen mytologian mukaan järvessä olisi 9 m syvänne. Katsoin kartasta, ja merkintä 9,3 m tarkoittaa ilmeisesti 9,3 metriä merenpinnasta.
Kerrotaanpa vielä toisestakin tutusta järvestä, sekin Pyhäjärvi mutta Säkylän.
-Järven pituus on noin 30 km ja leveys 7 km.
-Suurin syvyys: taitaa olla 26 metrin paikkeilla, järvessä on vain yksi syvänne, josta löytyy vettä yli 7 metriä. Järven keskisyvyys taitaa olla 5 metrin paikkeilla. Normaalisti pilkin 3-5 metristä (en kalasta siellä muuta kuin pilkeillä)
-Vesi on kirkasta
-Kalalajit, joita olen saanut: ahven, siika, kiiski ja särki. Näiden lisäksi järvessä on hyvä muikkukanta ja kohtuullisesti haukea ja taimenta.
-Paras viehe: pystypilkki/mormyska syönnistä riippuen, normaalisti morri.
-Paras syönti: yleisesti sanotaan, että "kun on pilvistä niin on Säkylän keli". Pitää minun mielestäni varsin hyvin paikkansakin, johtuuko sitten veden kirkkaudesta vai mistä. :? Vuodenajoista pidän ensijäitä varminpana aikana saada ahventa pilkillä. Kevät on arvoitus: joko tulee hyvin tai sitten ei melkein mitään. Keskitalvella kala syö kohtalaisesti.
-Suurin ahveneni: 505 g. (tapsilla)
-Paras saaliini kisassa: taitaa olla 8200g tai jtn...7 kg mennyt ainakin 3 kertaa rikki.
-Paras saaliini hupipilkillä tuli muutama vuosi sitten keväällä, noin 15 kiloa (pystyllä)
-Ahventen keskipaino keikkuu yleensä 70 ja 100 gramman välillä, Säkylän ahven on todella nopeakasvuista. Järvestä saadaan joka vuosi useita kymmeniä (jopa satoja kenties :?) yli kilon painoisia ahvenia, mutta minua ne isot ovat ihan kohtuullisesti karttaneet. Pelkästään Matti Lähteenmäen mökeillä yöpyneet ovat saaneet tämänlaisia kaloja --->http://www.matinmainiotkalamajat.com/untitled/kalakilpailu.htm
Lyhyesti: siikakanta on selvästi vahvistumassa, samoin ilmeisesti taimen. Ahvenet ovat mukavan kokoista, mutta ison parven löytäminen on todella hankalaa. Olen tehnyt järvelle monta reissua alle kahden kilon saaliilla. Syönninvaihtelut ovat todella hurjia, paikka josta alkutalvesta antoi viime talvena ahventa kymmeniä kiloja ei antanut keväällä nyppyäkään.
Itse kalastan vain muutamilla järvillä. Yleensä koskilla, jokivarsilla yleensä, puroilla.
Tässä muutamia järviä:
Pirttijärvi: Sijaitsee Rovaniemen Yläkemijoella Pirttikoskella, Suuas-vaaran juurella. Pieni, mutta kalaisa ja kirkasvetinen järvi. Pituus 2.2 km ja leveys ei paljon. Olisiko n. 400-600m. Syvintä kohtaa en valitettavasti muista.
Tässä järvessä on siikaa (runsaiten), tammukkaa (siihen virtaa puro), taimenta muutenkin, ahventa, kiiskeä, norssia (kuore), harjusta, sekä madetta. Haukia, eikä roskakaloja ei ole (jos norssia ei oteta lukuun), joka on hyvä asia, voivat jalokalat lisääntyä :wink:.
Vieheenä käyttäisin mieluiten sini/kelta/punaista senioria (uistelussa), sekä muita pikkuvaappuja pääasiassa siian ja taimenen takia. Pilkkiessä suosittelen korsi-pilkkejä ja pystypilkkejä, sekä morreja.
Järveen kalaa istuttavat Erä-Suuas nimisen seuran jäsenet. Eräseuran mökki sijaitsee myös järven rannalla, ja on vuokrattavissa.
Kalastan toki muillakin järvillä, mutta pääasiallisesti juuri tässä.
TESOMAJÄRVI sijaitsee tampereella.
kalalajit: ahven,hauki,särki,made,ruutana,lahna ja varmaankin suutareita ja ankerioita (ainakin ollut) ja istutettuna kirjolohia(vuodessa istutetaan noin reilu 200kg.
noin 200m levee ja 300m pitkä. syvin kohta n.6 metriä.
keskisyvyys noin 3 m.
parhaiten tullut mato-onki ja syöttinä leipä tai mato,räsänen tai pienet lipat.
tumma vesi. näkyvyys aurinkoisella säällä alle 2 m.
ei pidetä mielestäni kisoja joskus jotain pieniä mato-onki kisoja.
isoin kala kirjolohi 1,2kg ja suurin ahven on noin 200g.särki noin 400g ruutana 0,5kg hauki 400g (olen nähnyt kyllä yli kahden kilon mutta en ole saanut).Madetta en ole saanut kuin käsin ja se oli noin 10cm pitkä. lahnaa en ole saanut.
suurin saalis päivässä 5 kirjolohta. niiden keskipaino 1kg.
paras syönti kesä tai kevät (riippuu mitä kaloja onkii) .
pilkillä olen saanut ahvenia ja särkiä .
ei kannata lähteä kovin pitkältä tälle järvelle sillä sieltä ei tule kovin hyvin kalaa. itse käyn siinä koska asun 100 metrin päässä. ainut kala mitä tulee hyvin on särki jota saa enintään 30kpl päivässä ja niiden keskipaino on 150g.
toinen järvi jolla kalastan on TOHLOPPI. Siitä voitte lukea lisää tuolta---> www.tokasu.fi
Järvi: Ukonselkä, Länsi-Suomi, Vilppula
Kalalajit: Taimen, Purotaimen(Järviin laskevissa puroissa), Siika, Muikku, Kuore, Hauki, Särki, Säyne, Sorva, Salakka, Pasuri, Lahna, Ankerias, Made, Ahven, Kuha, Kiiski, Kivisimppu ja Rapu. Todennäköisesti myös: Pikkunahkiainen(Järviin laskevissa puroissa), Mutu, Suutari, Ruutana, Kivennuoliainen, Härkäsimppu ja Kymmenpiikki.
Tiedot: 12km pitkä, 2-6km leveä. suurin meiän tutkalla miittaama syvyys on 41m.
Veden laatu: Kohtalaisen humuspitoista vettä, näkyvyys vuodenajasta riippuen 1-5m.
Hyvät kuvat: Rapala Minnow Spoon, Rapala Magnum, kaikki kuusamon lusikat ja Blue Foxin lipat.
Tässä muuten järven kartta:
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fimg111.imageshack.us%2Fimg111%2F4205%2Fukonselk12yp3.png&hash=2b1ddd9cb36388c39ce78beba93e11a8c6db1171) (http://imageshack.us)
Erkkisjärvi, Nivala
Kalalajit: Ahven, hauki, lahna, pieni made kanta, särki, salakka
Syvyys: Syvin kohta 1.5-2.0m keskisyvyys 1m
Vesi: On todella sameaa ympärillä olevien peltojen takia, järvi on myös todella rehevöitynyt
Hyvät uistimet: Rapala minnow spoon, mepps agliat ym. lipat, tietysti kaikki muutkin ruoho uistimet
Muuta: Järven pohja on surkea joka estää jigittelyn
Inarijärvi
Vesi: Kirkas
Kalalajit: Nieriä,Harmaanieriä,Järvitaimen,Harjus,Siika,hauki,Ahven,Järvilohi?????(Joskus ollut),Muikku.
Syvyys: o-102m
Sijainti: Inarin kunta
Muuta:Suomen kolmanneksi syvin järvi.
Joutsijärvi.
Pinta-ala on 840 hehtaaria.
Syvyys vaihtelee 0-9m, keskisyyvyden ollessa noin 1,5 metriä.
Satakunnan suurimpia järviä.
Sijaitsee Ulvilan kaupungissa, Kullaan kunnassa.
Kalasto, Hauki, Kuha, Ahven, Siika, Made, Särkikalat. Tarinoita myös suurehkoista ankeriaista.
Pyyntiluvat. 1 Pyydysykskkö (uistin, verkko, katiska, pitkäsiima) = 2€ päivä ja 3€ vuosi. Maksimissaan 5 pyydysyksikköä/henkilö. Luvat myy Neste Kullaa
Jos läänin lupa on maksettu Länsi-Suomen lääniin, paikallista lupaa ei tarvita.
Joutsijärven ympäri kiertää noin 27 kilometrin pituinen retkeilyreitti, joka soveltuu erinomaisesti yhden yön tai viikonlopun retkeilyyn. Reitin taukopaikat, hirsilaavut sekä autiotuvat tarjoavat tuntumaa aitoon erämaaluontoon. Nämä kaikki ilmaisia ja vapaasa käytössä. Tulenteko paikkoista löytyy jokaiselle mieluisa.
Järvellä toimii myös veneen vuokraus. Vuokrattavat veneet on Terhi Saiman veneitä ja erittäin hyvässä kunnossa kaverit nuo kipot pitävät. Hinnastakaan ei jää järvelle lähtö kiinni. Vuokrat on 3€ - 12€, jolloin kalliimmalla maksulla kalastelee 24h, hintoihin sisältyy myös liivit joten niitäkään ei tarvitse omistaa.
Tuolla lisää infoa ko paikasta. http://www.reitti.org/sataseitti_vuokraus.shtml ja allekirjoittanut myös antaa vinkkiä ja jopa lähtee kalakaveriksi=)
-Nismox-
Jokkuujärvi:
Suurehko metsälampi joka sijaitsee Hurissalossa, Puumalassa. Järven kalalajeihin kuuluu ahven,särki ja hauki.
Saaliit koostuvat suurimmaksi osaksi ahvenista. Mahdollisuus suuriin ahveniin on hyvä. Suurin tiettävästi saatu ahven on 900g joka on saatu katsikalla vuonna 2007.
Lammen vesi tulee ojaa myöten Saimaasta, johon se myös laskee. Talvella kalansaanti on heikompaa, vaikkakin pari yli 400g ahventa olemme saaneet. Järvi ei ole kovin syvä (tarkasta syvyydestä ei ole tietoa). Parhaat kalapaikat ovat saaren luona ja laskuojan suulla. Parhaiten saalista saa soutuistelemalla tai mato-ongella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=jokkuuj%C3%A4rvi&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=jokkuuj%C3%A4rvi&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI)
Jaatilanjärvi
Tämä vesistö on kyllä aika kuraisen näköinen ja ei näe edes rannassa pohjaan asti. Järvi on keskeltä aika leveä ja lopussa vähän kapea. Järven rannasta, elikkä pusikosta saa aika paljon kaloja ainakin parista paikasta. Yksi hyvä paikka on yhden hylätyn veneen vieressä :-D ja toinen jonkin verran eteenpäin jossa välillä kuhisee kaloja. Olen saanut itse järveltä ahvenia tosi paljon ja samoin myös särkiä, yhden kiisken ja 2 sorvaa.
Jouhtisjärvi
Tämä järvi sijaitsee Sumiaisten yhden mökin rannalla, jossa aina välillä käymme. Sieltä tulee ihan moitteettomasti särkeä ja ahventa. Katiskaan on tullut varmaan jo kolme kertaa hauki, koska yleensä rannassa kuhisee haukia
Kolmas on Palvianjärvi jossa olemme joka vuosi kalastaneet paitsi tänä vuonna. Nyt kokeilen Päijännettä.
Osmanjärvi
Vesi: Tummaa väristä
Kalalajit: Hauki, Ahven, Särki, Made ja kiiski (yksi ollaan saatu). Kauvan sitten istutettu siikaa ja kuhaa (ei havaintoja).
Syvyys: Kaiketi jotain 8-metriä syvin paikka.
Uistimia: Räikeän väriset ja sinertävät.
Pituudet: Noin 1-3km pitkä ja ja 100m leveä.
Muuta: Lettoiset rannat.
Leinonen Liperi, Ylämylly, Jyrinkylä
3 osainen lähdepohjainen kirkasvetinen "järvi". Kalaa löytyy aina särjestä Nieriään asti ( harvemmin kyllä omaan vapaan on pärähtäny ). Järvessä on myös melko toimiva rapukanta ja sitä tulee rokotettua silloin tällöin. Muutama vuosi sitten tuleen uuden sääntö muunnoksen mukaan järvessä on sallittu tuulastus joka tarkoittaa mahdollisuutta Harppuuna-kalastukseen. Kirkkoniemen rakentaminen asuinalueeksi on turmellut maisemaa, mutta onneksi osasivat sentään jättää rantatontit myymättä. Kuitenkin varmasti saan kuulla taas hirveää huutoa että miksi minulla on merrat niin lähellä heidän rantaasa.
Lupa-asiaa: Kausilupa yhdelle vavalle on 20e ulkopaikkakuntalaiselta. tuulastuslupa 20e
Papinjärvi, Oulunsalo, Oulun Lääni:
Järvi: melko matala, hiekkapohjainen ja niukkaravinteinen järvi. pituutta noin kilometri ja leveyttä puoli kilometriä.
Vesi: Kirkas vesi, näkyvyys noin 1,5 metriä (arvio)
Kalat: hauki, ahven, kirjolohi (saattaa löytyä vielä muutama, jos lisää ei ole istutettu)
Kalastus: parhaimpaan tulokseen pääset kesällä veeneestä kalastamalla. Talvella parhaiten kalaa tulee, kun koukkuun laittaa kastemadon.
Muuta: Painjärvessä elää suhteellisen suuria haukia ja ahvenia.
Linkkejä:
http://cc.oulu.fi/~ejeronen/research/herodot/tyot/Papinj/index.html
Kannattaa katsoa:
http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.pekkapura.com/images/tarinat/rock_a_kaakkuri/kaakkuri_maisema_w.jpg&imgrefurl=http://www.pekkapura.com/tarinat/tarina_7.htm&h=488&w=650&sz=244&hl=en&start=11&um=1&tbnid=VUIhdVY-NQsWAM:&tbnh=103&tbnw=137&prev=/images%3Fq%3Dpapinj%25C3%25A4rvi%26um%3D1%26hl%3Den%26rls%3DGGLR,GGLR:2005-43,GGLR:en%26sa%3DN
Kynsikäs, Ylämaa, Etelä-Karjala
http://maps.google.fi/maps?f=d&hl=fi&geocode=&saddr=yl%C3%A4maa&daddr=&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.615868,27.246094&ie=UTF8&ll=60.820021,28.166285&spn=0.008893,0.026608&z=15 (http://maps.google.fi/maps?f=d&hl=fi&geocode=&saddr=yl%C3%A4maa&daddr=&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.615868,27.246094&ie=UTF8&ll=60.820021,28.166285&spn=0.008893,0.026608&z=15)
Kynsikäs sijaitsee Ylämaalla Villalan kylässä. Vesi on humuispitoista ja kovin tummaa. Kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, suutari, lahna, ruutana ja joissain määrin kuha. Suurimmat kalat ovat olleet katiskalla ~4kg hauki, kilokas ahven, päälle kilon lahnat ja suutarit. Syvin kohta on järven keskellä, ~3m. Olen kalastanut Kynsikkäässä n. 10 vuotta. Kalastustapana on ollut virvelöinti, onkiminen, jalkakoukut ja katiska. Saalita on tullut aktiivikalastamisella viimeisen kolmen vuoden aikana 94 kpl ja kalastusreissuja on kertynyt 25.5.2006 - 6.7.2008 välisenä aikana 30 kappaletta.
Saaliit:
Ahven 31kpl
Hauki 63kpl
Lisäksi lukuisat katiskalla saadut hauet, ahvenet, suutarit, lahnat, särjet ja kaksi kuhaa.
Vieheet:
Abu Droppen 12g - kuparisena ja punaisilla pisteillä 17 saalista
Calico Cat #3 - puna-musta-valko 16 ''
Mepps Aglia 3 - kuparisena ja punaisilla pisteillä 15 ''
Mepps Aglia 4 Long 13 ''
Järveen on istutettu jokin aika sitten 8kg hauki, jota yritän parhaani mukaan metsästää. Kuhan vaa välineet ja tavat löytäis :|
Ruokepuolinen, Jyväskylä, Keski- Suomi
Järvi: Melko matala, mutapohjainen ja kaksiosainen (tie menee keskellä). Syvin kohta 4,6m.
Vesi: Melko normaali, ei kirkas eikä tumma vaan jotain siltä väliltä.
Kalasto: Hauki, ahven, lahna, sorva, särki, kiiski, salakka sekä made (?en ole itse saanut, mutta olen kuullut, että niitäkin on saatu?).
Hyvät uistimet:
Ahvenelle: Pikkuvaaput, lipat ja jigit.
Hauelle: Lipat, vaaput (5- 13cm), jigit ja lusikat.
Väreistä sen verran, että sitä tulee milloin milläkin värillä. Perus luonnovärit ovat silti useasti niitä perusvarmoja pelejä.
Isoimmat kalat: Itselläni ei ole muuta mainittavaa, kun 6,7kg hauki ja 500g ahven (molemmat lajiennätyksiäni).
Tosin 8kg hauki tuolta on saatu, sekä pa*kapuheitten mukaan viimevuonna 16kg yksilö (pyyntitavasta ei tietoa). Kaveri on saanut muutaman nelisatasen borren+ 673g painavan yksilön. Myös eräs tuttu on saanut tuolta joka vuosi uistelemalla yli puolikiloisen aborren.
Kalastus: Sen voin tähän alkuun sanoa, että tuolla saalisvarmuus on ihan hyvä, eli jokakerta pitäisi tulla (oikeilla välineillä.)
Kesällä: Parhaiten saa veneen kanssa, mutta ompahan suurimmat kalat tulleet rannalta. Mutta nuo lumpeet ja muut kasvit rajoittavat hieman tuota rantakalastusta. Jos isoa ahventa mielii, pikkuvaapuilla uistelemalla pääset luultavasti parhaaseen tulokseen. Rantakalastajan kannattaa taas heitellä lippaa ja jigejä (pieniä vaappuja myös jos on tarpeeksi ohuet siimat= saa vieheen lentämään.)
Talvella: Luultavasti parhaat mahdollisuudet saada tuolta iso ahven on jään päältä. Punaisella morrilla, pienellä tasapainolla ja normi pystyllä pitäisi tulla.
Myös hauen täkyonginta on tuolla mukavaa talvella ja sitäkin kannattaa kokeilla matalista lahdista. Se iso ahven ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan semmoisia saa yleensä kerran pari talvessa. Ahvenen keskikoko on tuolla harmittavan pientä, ruokakalojen onkijoitten kannattaa mennä muualle.(ellei tee kalakukkoa :-D)
Muuta: Järvessä elää järeitä ahvenia, jotka valitettavasti ovat todella harvassa. Mitään jättihaukia tuolla ei luulisi elävän, mutta on siellä seassa komeitakin yksilöitä. :wink:
Järvi kuuluu Kallaveteen, mutta on jossain siellä Kallaveden peränurkassa. Vesi on sameaa, näkyvyys saattaa jäädä huonossa tapauksessa alle 2m. Syvyyttä paikoittain 3-20m. Syvin kohta 27m. Kalalajeja on esim. särkikalat, ahven, hauki, satunnaisesti kuha. Pohja on mutaista ja uppopuita on satunnaisesti.
Rannat ovat aikamoista "puskaa". Alueella on muutamia saaria.
Järvi: kivijärvi, etelä-karjala
Kalalajit: hauki, ahven, kuha, lahna, suutari, siika, taimen, järvilohi. ankeriaitakin kuulemma on.
Veden kirkkaus: näkyvyys vaihtelee 6m-1m välillä, järven osasta riippuen. joskus ei näkyvyyttä samealla puolella ole kuin 10 cm.
Hyvin toimineet vieheet: räsäsen "7" eri väreissä, beten krokodilit eri väreissä, husky sfc13, husky jerk 13cm ft...
riippuu täysin veden laadusta ja pyydettävästä kalalajista. nyt ei alle 13cm vaappuja viitsi käyttää alamittaisten kuhien takia.
Suurin syvyys: n.23m.
Paras syönti: uistelukuhat elokuun alussa alkuyöstä. kevätpuolella kuhanheitto onnistuu erittäin hyvällä todennäköisyydellä, jos on oikealla puolella järveä.
kirkkaalla puolella surkeampi keli on pakollinen saaliin kannalta, kaivolta voi vaikuttaa kirkkaalla ja tyynellä kelillä.
on vähän kaikenkalan järvi, vaihtelevuudesta johtuen. pilkillä sieltä ei meinaa muniaan pelastaa, kuten taannoiset sm-kisatulokset kertovat.
[/quote]
Piipsjärvi!
pituudeltaan noin 5km ja levein kohta 2km.
kalat: ahven,hauki,särki,lahna,kiiski,salakka,made,säyne ja sattuma kirjolohia ja on onhan tuolta joskus muinoin saatu verkolla 10kg lohikin :-o
järveen laskee joki josta tosi hyvällä tuurilla on jokus lohtakin noussut järveen mutta noista lohi havainnoista on jo aikaa...
keskisyvyys on noin 1,5m-3m ja syvinkohta jää vain 4 metriin.
järvestä nousee isoa haukea mutta ahven on suurimmaksi osakseen pientä mutta isompiakin kyllä uiskentelee!
hauki ennätys on tästä 10.850kg ja ahvenen kohdalla noin 700g.Tämän kesän isoin hauki piipsjärvestä oli 13.400 kg jos oikeen muistan.
vesi on sameaa ja näkyvyys vain muutamia kymmeniä senttejä :-)
paras syönti ajoittuun kesällä kello 6-10 aikaan illalla mutta talvella syöntiä ei esiinny ikinä tässä järvessä eli
järvi ei ole ihaanteellinen pillki paikka :-D
Ikkeläjärvi, Etelä-Pohjanmaa, Kauhajoki
Kyseisessä järvessä kalastan läpi vuoden varsin paljon. Kesällä yritän pääasiassa haukea sekä heittämällä-, että vetämällä.
Talvellä yritän lähes tulkoon kaikkea. Järven syvin kohta on vaivaiset 1,5 metriä. Vesi on sameaa, ja järvi on rehevä.
Ennen juhannusta hauet ovat ottaneet parhaiten sinivävyisiin vieheisiin. Juhannuksen jälkeen kelpaa mielestäni vihreä parhaiten.
Talvella Siipikirppu, kultamorri ja erilaiset pystärit pelittävät hyvin.
Kalalajit: Hauki, ahven, särki, kiiski, siika, kuha ja made (tai nämä ainakin tietääkseni :-))
Pinta-ala: 354 hehtaaria
Valuma-alue: 5500 hehtaaria
Laskujoki: Ikkelänjoki
Quote from: jompsu on February 19, 2009, 22:57:20
Piipsjärvi!
pituudeltaan noin 5km ja levein kohta 2km.
kalat: ahven,hauki,särki,lahna,kiiski,salakka,made,säyne ja sattuma kirjolohia ja on onhan tuolta joskus muinoin saatu verkolla 10kg lohikin :-o
järveen laskee joki josta tosi hyvällä tuurilla on jokus lohtakin noussut järveen mutta noista lohi havainnoista on jo aikaa...
keskisyvyys on noin 1,5m-3m ja syvinkohta jää vain 4 metriin.
järvestä nousee isoa haukea mutta ahven on suurimmaksi osakseen pientä mutta isompiakin kyllä uiskentelee!
hauki ennätys on tästä 10.850kg ja ahvenen kohdalla noin 700g.Tämän kesän isoin hauki piipsjärvestä oli 13.400 kg jos oikeen muistan.
vesi on sameaa ja näkyvyys vain muutamia kymmeniä senttejä :-)
paras syönti ajoittuun kesällä kello 6-10 aikaan illalla mutta talvella syöntiä ei esiinny ikinä tässä järvessä eli
järvi ei ole ihaanteellinen pillki paikka :-D
Sama järvi missä minäkin kalastan ja tässä kuva:
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fimg8.imageshack.us%2Fimg8%2F8637%2Fkuva70kw3.jpg&hash=94dcbee41c92f5fa7c5c54d2469feac8f622b70e)
Pieni palojärvi,muurame:
Pieni palojärvi on tummavetinen pieni suolampi. Syvin kohta pyöreesti kymmenen metriä.Lampeen laskee ja siitä lähtee puro.
Kalalajit: Ahven,Hauki,Särki,Lahna
Ahvenet ovat useinmiten pieniä, mutta joskus harvoin isompiakin on saatu.Hauet kilon ovat tai puolentoistakilon painoisia.
Särkiä lammessa on runsaasti ja ne ovat pienehköjä.
Lahnoista ei ole ollut paljoa havaintoa, niitä on saatu vain muutamia.
Haukea saa vaapuilla ja lipoilla, ahventa, särkeä ja lahnaa tulee parhaiten mato-ongella.
elikkäs Karijärvi: etelä suomessa,melko kirkas,syvin kohta n.25m, kalat:ahven,kiiski,siika,made,järvi-taimen ja lohi,särki,kuha,hauki,sorva,ruutana. saattaa olla enemmänki mut en tiedä. :-)
Loviisan Lahti
Vesi: aika Kirkasta.
Kalalajit: Hauki kanta on hyvä ja myös kuha ahven. kalaoista tulee aika isoja ahveneista voi tulla yli 2 kg ja hauet,kuhat yli 10kg.särkiä ja muuita särkikalaoja on paljon+matikkaa.
Syvyys: Syvin kohta 15m tienoilla.
Hyviä uistimia: ahven:Spinnerin lipat,pienet vaaput.Hauille ja kuhille kannattaa antaa värikästä aika isoa vaappua ja lusikoita, lippoja.
E: ei nyt ole mikään järvi mutta laitoinpa nyt tänne.
ja kuvia tulee kesällä.
Quote from: karvakala on June 18, 2009, 22:07:22
JÄMSÄNJOKI
syvin kohta: noin 10m
kaloja: kuha, kirjo, lahna, hauki, ahven, kiiski ja muut tälläset pikkukalat
vesi: aika tummaa
hyvät vieheet:melkeestä kaikki pienet lusikat ne maistuu hauille ja kuhalle merimetso ja naitä rapaloita jakirjoa voi ihan pohja onkia ja ahven tulee meps1 se puna pilkullinen ja onkien niin kuin kaikkia muuitakin pikku kaloja
Ihan hyvä juttu muuten, mutta:
A: Jämsänjoki ei ole järvi vaan joki, niinkuin nimikin sen sanoo
B:
Jämsänjoen syvin kohta on 10m? Keskimäärin voi olla 10m, en ole laskenut, syvin kohta muistaakseni (huom, muistelen niin koska ko. joella en ole n.5 vuoteen kalastanut) on Virmapyhän kohdalla, ja siinä vettä on n. 30m..toinen syvä kohta on ennen "toista siltaa" eli Jämsän keskustan siltaa, siiinäkin mennään sinne 20m tienoille, ja kolmas missä reilusti paukkuu yli 10m on n.1km jokisuulta..
C: Lisäksi kohdekaloihin lisäisin karpin ja harjuksen, niitäkin on sinne laitettu, ja ainakin karppeja on sieltä saatu, 9-tien sillan jälkeinen lahti on hyvä paikka kokeilla.
Kannattaa mennä kokeilemaan sinne minne jämsänjoki laskee, eli Päijänteeseen ja varsinkin Tiirinselälle. Erittäin kalaisa selkä hauen ja kuhan suhteen. Melkeinpä voisin sanoa, jos edes jotenkin homma on hanskassa niin kalan saanti on melko varmaa. Vinkkejä saa allekirjoittaneelta jos jotakuta kiinnostaa. Tiirillä se 6-7v tuli kalastettua, niin melkein siinä paikat oppi tietämään.
No. Hurtikkaanlampi ja Haukilampi Anttolassa. Sekä Saimaa. (josta ei varmaan tarvitse kertosa..)
Hurtikkaanlammella on ahvenia, särkiä, lahnoja, sorvia, haukia ja kiiskiä ainakin ehkä myös pasureita. Kyseessä on pieni metsälampi, joka ei ole kovin iso eikä syvä. Kalastan usein itäisessä päädyssä olevalla hiekkasärkällä.
Haukilampi on vielä pienempi, 150x 30m (syvyydestä ei tietoa) Kaloina ovat ainakin särki ja ahven. Haukia siellä on joskus ollut muttei ole saatu pitkään aikaan. Liekö kuolleet kun särjetkin ovat kasvaneet melkein 100g! Lammella on yksi mökki, joka rajoittaa lammen koon takia aika paljon sen rannan kalastusta. Suurin kala n. 150g särki. Lammessa on kyllä ainakin ollut 2.5kg haukia ja 300g särkiä! Tuli muuten sieltä 101 ahventa katiskasta. Yhteispaino 1.5kg vaan. Pieniä oli mutta savustukseen joutuivat =D. Molemmat siinä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=379&map.y=292&cx=3529183&cy=6831955&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra
Saarijärvi @ Nummi-pusula.
Pieni järvi (oisko jtn 2km*2km ?) Veden väri suht kirkas. Kaloina haukea, ahventa ja särkeä. Kiiskenkin kerran sain. Joskus 10v sitten tuonne järveen istutettiin kirjolohia mutta itse en ole niitä koskaan nähnyt.. Kaikki kalat ovat kääpiöityneitä.
Suurin saamani hauki oli 2.6kg.
Loimijoki
Kalat: Ahven, hauki, särki, lahna, salakka, kirjolohi, toutain, kiiski, kuha, turpa
ennätyksiä:
-ahven 250 g (itse saatu)
-hauki 2,5 kg (kaveri sai)
-toutain 700 g (itse saatu)
- kilon-vähän yli painaneita punnitsemattomia lahnoja on tullut varsin paljon
hyviä vieheitä: kirjolohelle pieniä punaisia vaappuja sekä lippoja perhokoukuilla
hauelle ovat toimineet varsinkin hopeanväriset lusikat ja vaaput, vaikka vesi on varsin sameaa. Kirjolohenkalastuksen
yhteydessä pienillä kirkkailla vieheillä on tullut usein pieniä haukia.
Ahvenelle kelpaavat kaikenlaiset lipat ja pienet vaaput. Keväisin niitä tulee jigeillä hyvin.
toutaimia ja turpia tulee harvoin, yleensä nekin kirjolohenkalastuksen yhteydessä.
Muuta: varsin sameavetinen suuri joki
Järvi: vuohijärvi
Sijaitsee suurkouvolassa valkealassa
Kalalajit joita tiedän siellä olevan: Ahven,hauki,kuha,siika,taimen,järvilohi,ankerias,muikku.
Veden kirkkaus: melko kirkas.
Hyvät vieheet: professor lusikat ja bete lotto muuta hyvää en oikeen tiedä
Suurin syvyys: minun tietääkseni 75m
1.Järvi.Hakojärvi
Lajit.Lahna hauki ahven särki made kuha
Hyvät vieheet.bete lotto 6g bomber 15a professor oranssi jigi
Suurin syvyys.14,6m
Paras syönti.hauelle klo 18- 22 keskikesällä ahvenelle klo 21-23 keskikesällä
2.Järvi.Keitele
Lajit.Taimen hauki ahven siika järvilohi lahna särki salakka made kuha kiiski särkiilahna muikku kuore säyne seipi ja paljon muita
Hyvät vieheet. Luulahdelukko minifatrap betelotto 6g bete krokidile meps 2
Suurin syvyys. 73m
Paras syönti iltaisin
Isojärvi, Pomarkussa
Vesi tummaa ja melko matala, toki selällä vettä ~6m .
Kuhaa, haukea, ahventa, särkeä jne jne
ambulanssi/kirkkaat vieheet toimivat parhaiten
Kuhaa tulee parhaimmillaan hyvinkin :-)
Ikaalisten Kyrösjärvi
Veden kirkkaus: Samea
Kalalajit: Itse uistelen haukea, kuhaa ja ahventa, ongin säynettä, lahnaa ja ahventa ja heittokalastan haukea. Kylpylän päähän on myös istutettu kirjolohta ja taimenta, niitä saadaan yleensä sattumakaloina. Järvessä on vielä tietäkseni sorvaa, muikkua, kiiskiä, kuoretta, särkeä ja paljon lisää kalalajeja...
Suurin syvyys: +50m.
Hyviä vieheitä:Hauelle ja kuhalle X-Rap Shadit, Magnumit ja Wake Jivet. Ahvenelle myös X-Rap Shadit, Mini Fat Rapit ja pienet Countdownit. Väreistä ambulanssi, firetiger ja norm. särkivärit toimivat.
Ennätyskaloja:Hauki 5.5kg, kuha 1.2kg , lahna1.5, säyne1.3 ja ahven 500g
Järvessä on todella hyvät hauki- ja kuhakannat, joskin kuhat aika pieniä, ja hauet vähän isompia.
Porttipahta
Syvyys 0-35 m
Kalat: Siika, Taimen, Ahven, Hauki, Made, Harjus, Särkikalat
Kalastan verkoilla, rysillä, uistellen ja katiskoilla.
Varma kalapaikka, ikinä en ole tyhjää reissua tehnyt.
Sijainti: Sodankylän kunta
Järvi/Lampi: Pajulampi, Takkulassa.. varkauden ja leppävirran välissä.
Kalalajit: Hauki, Ahven, Särki, Made, Lahna, Kiiski, Salakka, Säyne. Istutetut: Järvilohi ja Taimen.
Veden kirkkaus ja syvyys: Vesi on pääosin kirkasta ja syvyys vaihtelee 4-10m syvin kohta on 32m
Ottivieheet: Monet Räsäset ja Professorit. Buster Jerk on myös antanut haukea. Lipat ovat antaneet haukea, ahventa ja järvilohta.
Paras syöntiaika: Keväällä illalla 20:00- 22:00 ja keskikesällä antaa myös 09:00- 12:30.
Syksyllä, ilta hämärät ovat ehdottomasti ykkosaikaa :)
Quote from: Järvilohi on February 13, 2011, 11:45:34
Järvi/Lampi: Pajulampi, Takkulassa.. varkauden ja leppävirran välissä.
Kalalajit: Hauki, Ahven, Särki, Made, Lahna, Kiiski, Salakka, Säyne. Istutetut: Järvilohi ja Taimen.
Veden kirkkaus ja syvyys: Vesi on pääosin kirkasta ja syvyys vaihtelee 4-10m syvin kohta on 32m
Ottivieheet: Monet Räsäset ja Professorit. Buster Jerk on myös antanut haukea. Lipat ovat antaneet haukea, ahventa ja järvilohta.
Paras syöntiaika: Keväällä illalla 20:00- 22:00 ja keskikesällä antaa myös 09:00- 12:30.
Syksyllä, ilta hämärät ovat ehdottomasti ykkosaikaa :)
Voitko laittaa karttapaikasta kuvaa tosta järvestä kun asun varkaudessa. Voisi joskus piipahtaa kalastamassa...
Joki: kokemäenjoki Sastamala
Kalalajit:Taimen,Kirjolohi,Harjus,Siika,Nieriä,Toutain,Järvilohi,Hauki,Kuha,Ahven,Salakka,Särki,Sulkava,Pasuri,Lahna,Kiiski,Säyne myös vähän karppeja ja joitain muita särkikaloja :lol:.
Kirkkaus: talvisin kirkas, Kesäisin normaali.
Joki soveltuu: Uisteluun,Heittokalastukseen,Perhokalastukseen,Ongintaan,Pyydyskalastukseen ja Pilkintään jos on varovainen :wink:.
Paikkakunnan kosket joita tiedän: Hartolankoski,Ruotsilankoski,Kiikkapäänkoski,Meskalankoski,Makkarakosket,Kilpikoski,Töörinkoski,Talankoski.
Itse kalastan joella mieluiten Taimenta,Kirjolohta,Haukea ja Ahventa.
Järvi: Kiimajärvi, Sastamala
Suurinsyvyys:~10m
Kalalajit: Hauki, Ahven, Kuha, Kiiski, Salakka, Lahna, Pasuri ja joskus istututettiin Kirjolohta
Kirkkaus: Vähän rusehtava vesi
Järvisoveltuu: Heittokalastukseen, Uisteluun, Pyydyskalstukseen, Perhokalstukseen ja Pilkintään