Kävin viime talvena 26 kertaa kotilahdella pilkillä ja joka reissulla merkitsin muistiin ahvensaaliin painon/tunti ja ilmanpaineen. Nyt piirsin kuvaajan ilmanpaineen ja kalansaaliiden määrän yhteydestä. Normaali ilmanpainehan on 1013,25 mBar.
Kävi ilmi, että kaikki neljä talven suurinta saalista tulivat ilmanpaineen välillä 1004-1010 mBar. Ahven nappaa siis parhaiten lievällä matalapaineella. Kun ilmanpaine oli alle 1000 mBar tai yli 1025 mBar saaliit olivat yhtä reissua luukuunottamatta (8 kertaa 9:stä) talven heikoimmat, vain kolmannes parhaan ilmanpaineen saaliista.
-Huonoin ja 2. huonoin saalis tuli ilmanpaineella 1025 mBar, 3. huonoin 1007 mBar, 4. huonoin 990 mBar.
Teen samanlaisen tutkimuksen tulevana kautena ja todennäköisesti tulen saamaan lisää todisteita havainnoilleni. Eli aika turha lähteä pilkille, jos ilmanpaine ei ole välillä 1000 - 1020 mBar. Eivätköhän nämä tulokseni jo aika hyvin todista, että lievällä matalapaineella kalaa saa parhaiten?
Ei tästä voi vetää vielä johtopäätöksiä sen suhteen, että 1004 - 1010 mBar:in ilmanpaine olisi paras. Huomioimatta nimittäin jäi kokonaan se, oltiinko noihin painelukemiin tultu matalammista vai korkeammista lukemista, eli mikä oli muutoksen suunta ja nopeus? Ja mikä oli ilmanpaineen lähtötaso?
Oma käsitykseni on se, että olipa ilmanpaine korkealla tai matalalla, pitkään tasaisena pysyessään se passivoi kaloja. Vastaavasti paineen muutos laittaa kalat liikkeelle. Ahvenen tapauksessa nouseva paine aktivoi kaloja, olipa paineen lähtötaso mikä tahansa.
Panitko merkille ottisyvyyden vaihteluja ilmanpaineen vaihtelujen mukaan?
Quote from: Kaivo on November 27, 2006, 14:16:17
Ei tästä voi vetää vielä johtopäätöksiä sen suhteen, että 1004 - 1010 mBar:in ilmanpaine olisi paras. Huomioimatta nimittäin jäi kokonaan se, oltiinko noihin painelukemiin tultu matalammista vai korkeammista lukemista, eli mikä oli muutoksen suunta ja nopeus? Ja mikä oli ilmanpaineen lähtötaso?
Oma käsitykseni on se, että olipa ilmanpaine korkealla tai matalalla, pitkään tasaisena pysyessään se passivoi kaloja. Vastaavasti paineen muutos laittaa kalat liikkeelle. Ahvenen tapauksessa nouseva paine aktivoi kaloja, olipa paineen lähtötaso mikä tahansa.
Panitko merkille ottisyvyyden vaihteluja ilmanpaineen vaihtelujen mukaan?
Joo, kyllä voisi sanoa. että paineen nousemisen jälkeen kala meni matalampaan. Kun taas paine muuttui matalaan päin kalat menivät syvempään. Viime talven perusteella voisin sanoa, että ahven oli parhaalla otilla kun normaali/pieni korkeapaine muuttui pieneksi matalapaineeksi. Ja voisi sanoa, että ahven oli huonoimmalla syönnillä silloin kuten mainitsitkin kun paine ei ole muuttunut. Erityisen huonoa syönti oli silloin, kun paine oli melko tasaisesti pysytelly vahvana korkeapaineena.
Uskaltaisin kuitenkin väittää, että pitkään 1005 mBar ollut paine on parempi kuin yhtäkkisesti 1005:stä 1025 muuttunut paine. Toisaalta todettakoon myös, että talven keskimääräistä huonoimpia reissuja olivat 23.3 ja 24.3 vaikka silloin ilmanpaine oli välillä 1007-1008 mBar. Silloin paine oli ollut kaiketi pitkään samana, ja siksi syönti oli huonohko. Mainittakoon myös, että juuri edellä mainitut reissut olivat parempia kuin selvällä korkeapaineella tehdyt reissut, riippumatta viime aikojen paineen muutoksesta.
Mainitaan vielä, että kotilahdellani pilkkisyvyyteni on vaihdellut 1,5 metrin ja 3,5 metrin välillä. Lähialueelta tosin löytyy syvempääkin vettä, noin 10 metriä.
Laitetaanpa vielä joitakin havainoja viime talvelta. Iso ahven (yli 100g) otti alkutalvesta huomattavasti paremmin kuin lopputalvesta. Toisaalta pieni ahven nappasi lopputalvesta huomattavasti paremmin kuin alkutalvesta. Alkutalvesta pystypilkki kelpasi erittäin hyvin, lopputalvesta ei lainkaan. Lopputalvesta oli pakko käyttää pelkkää morria, jos halusi saada yhtikään mitään reijästä ylös.
26 reissua on tämän tyyppistä tutkimusta varten kovin vähän. Ahvenen tuloon vaikuttavat monet muutkin asiat :tuuli, lämpötila, lumen ja jään määrä, pilkkipaikka(lähes kaikki noista 26 kerrasta ovat kyllä erittäin samalla pienellä alueella.), pilvisyys/auringonpaiste, vuodenaika, pyyntiväline jne.
Lopuksi pitää vielä muistaa, että ilmanpaine on normaali useammin kuin korkea tai matala.(26 )Reissuistani ilmanpaineen välillä 1005-1015 oli peräti puolet (13).
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Quote from: Mikko_-Procyon- on November 27, 2006, 15:13:39
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Lasketaan sitten, kauan siinä kyllä kestää. Mutta aloitan NYT
Quote from: Himopilkkijä89 on November 27, 2006, 15:19:14
Quote from: Mikko_-Procyon- on November 27, 2006, 15:13:39
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Lasketaan sitten, kauan siinä kyllä kestää. Mutta aloitan NYT
Pearsonin testin löydät ihan excelistä, mutta Spearmanin rhoota varten pitäisi varmaan olla SPSS tai minitab käytössä. Ei niitä käsin kannata alkaa nyhtämään, siinä menee ikä ja terveys. Tosin tuo testi ei pakosta löydä tuota havaintoa, jos se syönti ei noudata sitä ilmanpainetta täysin (vaan optimi olisi muutoksessa tai jollain välillä).
Pitäisi tehdä jotain kuvia ja analysoida niistä sitten paremmin... mutta sitten pitäisi kyllä vakioidakin tätä hommaa vähän, eli "vain samassa paikassa kalastetut tulokset ovat keskenään verrattavissa". Sitten "sama aika kalastukseen aina käytetty" tai "montako kalaa tunnissa" tai "montako kiloa tunnissa" vakioitu arvo myös. Pidemmälle vietynä myös vuodenaikaa ja ilmanpainetta voisi tutkia, että onko tietyt ilmanpaineet olleet yleisempiä jonain kuukautena (tutkia normaalijakautuneisuus jollain testillä, oiskohan Kolmogorov-Smirnov tässä hyvä.. en tiedä). Sitten mennään käytettyihin pilkkeihin, tehtyihin reikiin, sään aiheuttamaan motivaatioon (eli onko jaksanut yrittää hyvällä säällä enemmän kuin huonolla) jne jne..
Eli saatu tulos pitää myös tutkia monelta kantilta, että voidaanko sitä pitää oikeasti aitona. Sen verran tuo sinun havainto kuitenkin innosti, että pitääkin yrittää itse pistää myös ilmanpaineita vastaisuudessa ylös. Niitä en ole kalakirjanpitoon vielä syöttänyt koskaan. Nyt laitan ne aina kun tieto vain on helposti saatavilla (ts. netti löytyy nopeasti, sääasemaa tai ilmapuntaria ei minulla ole).
Ilmanpaineen saa melko tarkasti myös netistä. Katsoo vain lähimmältä paikkakunnalta sään niin siellä pitäisi olla myös ilmanpainetiedot. Koetin laskea sen korrelaation, mutta sitten tajusin ettei tätä voi laskea korrelaatiolla alkuunkaan. Turhan vaivan näin. Se johtuu siitä ettei lukemien pitäisikään olla suoraan verrannolliset, koska suurimmat kalansaalislukemat ovatkin pienen matalapaineen kohdalla(siis kutakuinkin ilmanpaineen keskivaiheilla) eikä suurimman paineen kohdalla.
Nähtävästi piirtämäni kuvaaja olikin kaikkein paras tapa esittää tämä asia. Kuvaajan huippu menee ilmanpaineen 1005-1010 mBar-kohdassa ja kuvaaja laskee mentäessä kohti korkea, -ja matalapainetta.
Pistäppä tuo kuvaaja jonnekin näkyviin ;)
Quote from: Mikko_-Procyon- on November 27, 2006, 20:29:31
Pistäppä tuo kuvaaja jonnekin näkyviin ;)
Ahvensaalis g/h Ilmanpaine mBar
200 990
330 997
410 1000
1000 1004
890 1005
750 1005
370 1007
190 1007
240 1008
800 1010
600 1010
530 1010
440 1010
320 1010
220 1010
260 1012
330 1015
750 1020
560 1020
400 1020
700 1025
430 1025
120 1025
40 1025
230 1027
250 1030
Siinä teille kaikille valmis aineisto, senkun piirrätte itsellenne kuvaajan :-D
Tuossa kuvaa:
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.web-jussi.com%2Fpulssigalleria%2Fpics%2F845.jpg&hash=2881abe81dd0ab35539b571d3e4e4b6d3f9b01f5)
Minun silmään tuossa keskivaiheen ilmanpaineilla on valtava hajonta tuossa syönnin hyvyydessä, joten ei tuosta voi sanoa oikein juuta eikä jaata. Kirjaappas ensi talvena se, että onko ilmanpaine NOUSUSSA vai LASKUSSA, koska sillä olisi tässä tilanteessa ihan eri merkitys. R-arvo ei ainakaan löydä korrelaatiota tuosta.
Ottakaa huomioon myös esim. tuulen suunta. Itätuulta?
Quote from: Yuz on November 27, 2006, 22:54:25
Ottakaa huomioon myös esim. tuulen suunta. Itätuulta?
Kokemukseni perusteella väitän,että tuulen suunnalla ei ole merkitystä muualla kuin merellä.Tuulen ollessa pohjoisen suunnalla,kala syö,sillä paine jään alla laskee veden laskiessa.Etelänpuoleinen tuuli vaikuttaa päinvastaisesti,kun vesi nousee Pohjanlahdella.
Kalojen elinympäristöt voisi jakaa karkeasti neljään päätyyppiin: 1. merialue, 2. järvet ja lammet, 3. joet ja 4. säännöstellyt vesistöt. Erottelu on mielestäni siksi hyvä pitää mielessä, että niillä kaikilla on omat erityispiirteensä, jotka varmasti vaikuttavat kalojen liikkeisiin. Vedenkorkeus ja virtaukset muuttuvat kaikissa eri tavalla.
Esimerkiksi "kotivesistöni" Oulujoen vedenkorkeus vaihtelee talven mittaan suuresti riippuen voimaloiden juoksutuksista, mikä tuo ottipaikkojen + -syvyyksien hakemiseen yhden tekijän lisää verrattuna luonnontilaisiin järviin ja lampiin, joiden olosuhteet pysyttelevät talven ajan tässä mielessä vakaampina.
Eikös tuulensuunta kuitenkin vaihdu yleensä matalapaineen lähestyessä ja mennessä ohi jne.. eli tuulensuunnat olisivat jokseenkin yhteyksissä myös vallitsevaan ilmanpaineeseen?
Niin minäkin muistelen jostain lukeneeni jos kääntää tuulelle selän ja sit osottelee käsillä niin tietää missäpäin on korkea- tai matalapaine. Minnepäin menossa ja niin edespäin.
Mut nää on mulle ihan utopiaa. Tuolta vois esim. lueskella http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
jos jaksais.
Onko tietoa tai havaintoja miten se vesien säännöstely vaikuttaa ahveniin ja niiden liikkumiseen tai syöntiin.
Toiselle foorumille postasin tämän.. pistetään ny sitte tännekin:
Quote
Linkkejä:
Pari ukkostutkaa aluksi:
http://www.it.savonia-amk.fi/lightning/
http://www.vaski.net/thunder/ukkonen2.htm
http://www.mantynen.com/teemu/ukko/intersections.jpeg
Alimmainen vaatii refreshiä, että näyttää salamat. Se on kuitenkin ehkä paras noista..
Ukkosaktiivisuutta:
http://www.mantynen.com/teemu/ukko/activity.png
Cape ja Li -arvot:
http://www.vaski.net/Cape-Li.htm
Hyvälaatuinen satelliittikuva:
http://saturn.unibe.ch/rsbern/noaa/dw/realtime/current/n1bcurr.jpg
Myrskyennuste (päivitetään tarvittaessa):
http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/nakymat.htm
Linkkilistoja, täältä löytyy "kaikki":
http://www.saunalahti.fi/fmbb/storms/storms.htm
http://www.myrsky.com/linkit.htm
Kyllä mulla jonkinlaisia muistiinpanoja on siitäkin mihin suuntaan paine oli ennen pilkkireissua muuttunut, melko vajavaisia vain. Mutta kyllä niistä huomaa varsinkin noiden 1010 paineen kohdalla tehtyjen reissujen kanssa, että silloin kun paine oli pysytellyt samassa saalit olivat huonomia kuin äkkinäisten nousujen ja laskujen jälkeen. Voisin sanoa, että kalan tulo on parhaimmillaan silloin, kun vahva matalapaine (970-985 mBar) nousee nopeasti lähelle normaalipainetta johonkin 1005-1010 mBar:iin.
No, tarkemmat muistiinpanot tulevana kautena.
Quote from: Mikko_-Procyon- on November 28, 2006, 09:08:58
Eikös tuulensuunta kuitenkin vaihdu yleensä matalapaineen lähestyessä ja mennessä ohi jne.. eli tuulensuunnat olisivat jokseenkin yhteyksissä myös vallitsevaan ilmanpaineeseen?
En nyt suunnasta osaa sanoa, mutta kyllä asia on yleensä niin että kun on matalapaine tuulee mutta korkeapaineella on tyyntä koska tuulet kulkevat korkeapainealueilta kohti matalapainealueita.
Mikään ei ole niin suuri valhe kuin tilasto.. nyt sain tehdyksi keskiarvoihin perustuvan kuvaajan, joka tukee havaintoasi. Harmi kun netti on jotenkin solmussa ja en saa tuota kuvaa ladatuks sinne.
Nytpä onnistui:
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.web-jussi.com%2Fpulssigalleria%2Fpics%2F846.jpg&hash=a49e5d2ffbb1cd5be0c68ec5d4c65b233704db2d)
Noniin, kuvaaja joka tukee havaintoani. Millä ihmeellä sen osasit väsätä?
Ei muuten kuin jaoin nuo saadut arvot ilmanpaineen mukaan tuollaisille väleille. Sitten laskin keskiarvot ja tein keskihajonnat ja havaintojen perusteella laskin keskiarvon keskivriheen. Siinä on sitten kuva niiden lukujen pohjalta.
Mielestäni tuo ei kerro kuin sen, että koska kala on pohjassa? Jos mukana olisi ollut osaava tasapainopilkkijä, joka onkii pelkästään välivettä isojen yli 300g ahventen toivossa, tilanne olisi voinut vähän hajota. Mielestäni korkeapaine on parasta aikaa tavoittaa isot tasapainopilkeillä heti kannen alta. Korkeapaineella kala liikkuu, ja korkeallakin välivedessä, on oma kokemukseni reilu 20 vuoden tasapainoilun ajalta. Tosin tuo alue josta himopilkkijä on onkinut on niin matalaa, että mahdollista että isompi liikkeellä oleva ahven hakisi pohjastakin eväänsä kun kerran liikkeellä on.
Mutta otsikon väittämästä siis olen erimieltä. Tosin ahvenetkin on ahvenia vasta mielestäni yli 200 grammaisina..
Nyt olisi hyvä, jos olisi vastaava aineisto kerättynä tasuripilkkijältä! Saisi 2 kuvaa eri pilkkityypeiltä, jolloin voisi vertailla näitä havaintoja keskenään.
Itselläni ei ole kerättynä ilmanpaine-dataa, mutta tuulensuunnissa näyttäisi pohjoinen ja itä vaikuttavan syöntiä heikentävästi ja toinen on erittäin jännä kuunkiertoon liittyvä juttu. Minä voisin siitä koittaa jonkinlaisen kuvan saada tänne myös, kunhan vain kerkiän. Nyt on monta asiaa niin pahasti vaiheessa, etten välttämättä ihan heti ehdi.
Mullakaan ei ole mitään tarkkaa tilastoa ilmanpaineista, eli ihan "mutu"-tietoa tuo on omalta kohdalta. Ennen reissua tai reissun jälkeen ilmatieteenlaitoksen sivuilta vilkuillu vähän suuntaa vallitseville paineille. Kun nuo jäät nyt tulisi taas järville niin pitänee tehdä jonkinlaista seurantaa aiheesta.
Se tuossa himopilkkijän tilastossa on hyvää, että se on samalta paikalta. Itse harvoin tulee käytyä samalla paikalla toista kertaa talven aikana. Joten aina vähän tuurista kiinni onko kala millä otilla. Järviä on suomessa niin mahdottomasti ettei tahdo aika riittää kaikkia koluta. Ja nykyään vielä ruotsissakin pitää käydä muutamaan otteeseen. Taitaa olla vertailu aika mahdotonta omien reissujen perusteella. Tasurihommissa vertailu taitaa jäädä juuri tuohon, että millä korkeudella puree parhaiten milläkin ilmanpaineella.
Kiinnostava aihe kuitenkin. Jos jollain paremmat mahdollisuudet onkia samoja mestoja eri keleillä ja erilaisilla välineillä ja kerätä tietoa reissuista, niin kiinnostaa varmasti monia.
Quote from: sillitoni on November 29, 2006, 16:27:57
Korkeapaineella kala liikkuu, ja korkeallakin välivedessä, on oma kokemukseni reilu 20 vuoden tasapainoilun ajalta. Tosin tuo alue josta himopilkkijä on onkinut on niin matalaa, että mahdollista että isompi liikkeellä oleva ahven hakisi pohjastakin eväänsä kun kerran liikkeellä on.
Johtopäätös: ilmanpaineen noustessa ahven aktivoituu ja nousee vesikerroksessa ylemmäs. Syvässä avovedessä siis irti pohjasta, rantojen lähettyvillä kala hakeutuu matalampaan veteen?
Sekoitetaan vielä.. :evil: Yksi omalle kohdalle sattuneista parhaista syönneistä koskaan, on ollut älyttömällä lumisateella. Epäilemättä oli ilmanpaine matalalla. 150-400g ahventa oli alle metrin vedessä Näsijärven eräällä lahdella oikein hyvin. Minne vain teki uuden reiän, niin aina junttasi tasapainoon hyvän kokoinen ahven kiinni. Aamu oli siis ollut aivan selkeä ja lumisade alkoi pari tuntia ennen pimeää. Kaloja tuli ylös reilussa tunnissa reilu 5 kiloa. Sään vaihdos epäilemättä aktivoi kalan, mutta ajoiko ilmanpaine kalan tuonne aivan rantaviivaan vai oliko ne jo siellä ja alkoivat vain syömään aivan hurmiossa? Haukia piti rannasta yrittää, mutta ahvenet olivatkin valloittaneet paikan. Normaalisti kalat on tuolla lahdella 4-8 metrin syvyydessä tasaisen pohjan päällä. Ja yleensä ne isot tavoittaa tuolla juuri välivedestä, oli sää mikä tahansa.
Valon määrä vaikuttaa varmasti myös kalan liikkumiseen ja oleskelusyvyyteen. Mielestäni pienellä paineenvaihtelulla ei ole suurta merkitystä pilkinnässä. Paineen muuttuessa nopeammin kuin mitä kala pystyy sisäistä painettaan säätämään, vaikutusta on varmasti johonkin suuntaan. Paineen muuttuminen voi siis aktivoida tai passivoida kalaa, sekä voi saada ne muuttaamaan paikkaansa jos muutos on kova ja äkkinäinen. Valo, mahdolliset veden virtaukset ja ravintotilanne määrää paremmin missä kalaa on ja mistä sitä myös enemmän saadaan ylös.
Mitä sitten on jäänyt vuosien mittaan käteen? Ainakin aloitan kirkkaalla kelillä ja korkeammalla ilmanpaineella syvempää ja kala on usein liikkeessä välivedessä, ei tarvitse kuin odottaa että kalat uivat reiän alle. Tasaisella matalapaineella kala voi olla passiivista ja pohjassa, jolloin sitä löytyy ehkä paremmin kovasti kairaamalla. Tuossa syy, miksi toukkavermeillä saa paremmin saalista pienellä matalapaineella? Sitähän on oikeasti vaikea sanoa, koska kala syö paremmin. Joskus on tullut kyllä eteen että kala ei todellakaan ota mihinkään, eikä niitä tunnu saavan juuri sinä tiettynä päivänä kukaan. Tuollaisista nollapäivistä olisi kiva saada tietoa jos niitä tulee kohdalle. Oppisi ehkä, että koska ei ainakaan kannata mennä pilkille.
Ahvenhan yleensä lumisateella menee kohti rantoja, koska jään alla yhtäkkiä on paljon vähemmän valoa. Ne siis menevät matalempaan veteen, jotta näkevät paremmin. Vastaavasti kun lumipeite yhtäkkisesti sulaa jään päältä pois ahvenet menevät syvempään veteen.
En jaksa nyt tehdä uutta aihetta joten laitan nyt tähän viime talven lukemat kuvaamaan ilmanpaineen ja ottisyvyyden yhteyttä.
Ilmanpaine Paras ottisyvyys (arvio) Päivämäärä Kalaa g/h Sää (Paras) pyyntiväline
1020 3,3 17.12 750 Tyyntä, sumua, puolipilvistä, -12 c pysty
1025 3,5 22.12 433 Tyyntä, selkeätä todella aurinkoista, -12 c pysty
1020 2,2 27.12 557 Lähes tyyntä, kevyt lumisade(olematon), -9 c värikoukku
1010 3,2 29.12 218 Koht.tuuli, pilvinen, -9 c morri
1000 3,2 30.12 414 5 m/s kaakkoistuuli, pilvistä, -3 c värikoukku
1025 2,5 4.1 120 Tyyni, pilvinen, -2 c morri
1020 2,8 13.1 400 Ei säätietoja morri
990 2,4 17.1 200 Navakka kaakkoistuuli, pilvinen, -8 c morri
1025 2,8 20.1 40 Kohtalainen/heikko kaakkoistuuli, selkeää, -22 c tasapaino
1010 2,2 26.1 800 Heikko lounaistuuli, pilvinen, -1 c morri
1010 2,4 27.1 600 Kohtalainen lounaistuuli, selkeää, +/- 0 c morri
1010 3,0 28.1 444 Heikohko lounaistuuli, puolipilvinen, -4 c morri
1015 3,7 31.1 333 Tyyni, pilvinen, -2 c morri/tapsi
1005 3,2 1.2 893 Heikko itätuuli, pilvinen lumi/räntäsade, +1 c morri/tapsi
1010 3,2 2.2 535 Heikko itätuuli, lumisade, -5 c morri
1025 3,3 3.2 700 Kohtalainen itätuuli, puolipilvinen, -16 c tasari/morri
1027 3,0 4.2 229 Heikko pohjoistuuli, selkeää, -21 c morri
1030 3,1 7.2 250 Tyyntä, selkeää, -16 c morri
1012 3,1 16.2 260 Navakka kaakkoistuuli, pilvistä, -6 c morri/tapsi
1010 3,0 17.2 315 Melko navakka kaak.tuuli, selkeää, -11 c morri/tapsi
1008 2,5 23.3 239 Heikko luoteistuuli, selkeää, -6 c morri
1007 2,5 24.3 190 Kohtalainen luoteistuuli, selkeää, -3 c morri
997 3,0 31.3 330 Heikko kaakkoistuuli, pilvistä, +3 c tapsi/morri
1007 1,8 12.4 360 Tyyni, selkeä, +5 c morri
1004 2,7 13.4 1000 Koht.etelätuuli, melko pilvistä, +5 c morri
1005 2,5 19.4 750 Koht.etelätuuli, selkeää, +8 c tapsi lähinnä
Tästä näkee myös melko hyvin nuo ilmanpaineen vaihtelut ja päivämäärän vaikutuksen kalantuloon sekä sään vaikutukset ja pyyntiväline.
Tästä voi piirtää jos jonkinlaista kuvaajaa.
Ja ne kuun vaiheet voisi vielä selvittää mutta mistähän ne näin jälkikäteen voi katsoa?
Piirsin tuon ilmanpaine-ottisyvyyskuvaajan ja minkään näköistä yhteyttä niillä ei ollut. Tämä siis todistaa, että ilmanpaineen vaihtelu vaikuttaa ahveniin lähinnä vain siten, että ne syövät paremmin normaali- tai pienellä matalapaineella. Olenhan kuullut juttuja myös siitä että kun ilmanpaine poikkeaa suuresti normaalista ahvenet tulevat "sairaiksi" eivätkä ne siksi syö mitään.
Ahvenen oleskelusyvyyteen siis vaikuttavat enemmän muut tekijät, kuten lumen määrä jään päällä.
Aivan kertakaikkisen hieno asia, että joku osaa ja viittii tehdä pitkäaikaiskartoitusta saaliista ja olosuhteista.
Omat kokemukseen perustuvat havainnot ovat joissakin osin yhteneväisiä ja toisaalta eriäviäkin noiden tilastojen pohjalta tehtyihin arviointeihin.
Koska en ole tehnyt muistiinpanoja, enkä tilastoja, niin muistinvaraiset käsitykset kalojen syöntiin liittyvistä olosuhteista eivät tietenkään ole luotettavia.
Joskin olen noissa tilastoissakin huomaavinani hajontaa, joka ei puhtaasti voi liittyä esim. ilmanpaineen vaikutukseen.
Oletettavasti muuttujia on niin paljon, ettei kaikenkattavaa ja niinmuodoin varmaan syöntiaikaan johtavaa tilastoa ole mahdollista tehdä.
En tarkoita., että pitäisin tilastoa tarpeettomana, tai epäpätevänä. Varmasti tuollaisilla tilastoilla pystytään hahmottamaan todennäköisimmät syöntijaksot ja vastaavasti myös epätodennäköisimmät.
Voisin jopa olettaa, että mikäli huomioidaan riittävän pitkä aikajakso ja sen mukaiset edeltävät olosuhteet, voitaisiin tilastoon saada lisätarkkuuta.
Siis minkälaiset olosuhteet ovat vallinneet edeltävinä päivinä, onko ilmanpaineen suunta nouseva, vai laskeva, vaiko peräti vakaa.
Omien havaintojeni mukaan nopeat sään ja olosuhteiden muutokset ovat vaikutuksiltaan haitallisia kalansyöntiin.
Noin niinkuin pääperiaatteessa, joskin joskus tuntuisi taas juuri muutos olosuhteissa laukaisevan syönnin, joten siinä tilastontekijälle haastetta. Ehkäpä juuri edeltävien aikajaksojen olosuhteista löytyy yhdistävä tekijä ?
Joka tapauksessa on hienoa, että yritetään saada aikaan kattavaa tietoa tilastoimalla olosuhteita ja ympäristövaikuttajia.
Tässä jokunen talvi taaksepäin oli jokseenki samanlainen talventulo. Kantavat jäät saatiin vasta vuodenvaihteen tienoilla ja Tammikuun alkupäivinä mentiin pikkulammelle kokeilemaan tasureita.
Pikkulammelle siksi, ettei vielä isommille vesille uskallettu.
Keli oli hämärä ja hieman utuinen metelapaineinen pikkupakkanen juuri nollan alapuolella.
Tuloksena aivan käsittämätön ahvensaalis. Pikkulampi, jossa piti olla vain sitä ns. kääpiöassua, tyrkkäsi tulemaan oikein ukkokalaa.
Suurin ahven tasan kilonen ja siitä pienempää tulikin sitten julmetusti. kaksi pienintäkin olivat tuollaosia varttikiloisia.
Arvaa naurattiko meitä ?
Odotellaan nyt, tuleeko samantyyliset olosuhteet jos, niin sitten nähdään toistaako homma itseään.
Vielä tuohon sillitonin havaintoon ahvenista rantamatalassa iltahämärissä.
Itselläni on samantyylisiä havaintoja ja varsinkin kevätjäillä, kun lumet ovat jo jokseenkin poissa, tulee iltasyönnillä ahventa joskus hyvinkin matalasta.
Olen uskotellut itselleni ahvenen , juuri sen suuren(yli 200gr) nuosevan iltasyönnille ja kun ahvenparvi tavoittaa pikkukalaparven, se ajetaan rantamatalaan, jossa se ei pääse pakenemaan ja on helpompi pistellä suihin.
Sitten, kun osuu tuohon syöntiparveen tasureineen, niin kyllä kelpaa vedellä. Vai mitä ?
Ei ehtinyt huonon jäätilanteen vuoksi montaakaan kertaa Liukuslahdella käymään (9 kertaa), mutta laitan nyt kuitenkin tiedot niistä pilkkikerroista mitkä tuli tehtyä.
30.12
Ahventa 0g/h, +0 c, kohtalainen e-tuuli, ilmanpaine 1015,( suunta hieman laskeva), pilvistä, jäätä 10cm/lunta 0,2cm, tasapainolla/värikoukulla, kuu: selvästi puolikuuta suurempi, (kasvava), pilkintäaika klo 11.30-13.30
14.1
Ahventa 10g/h, -1 c, melko navakka kaakkoistuuli, ilmanpaine 980, (voimakkaasti laskeva), sankka lumisade, jäätä 10-14cm/lunta 2-6cm, morrilla, kuu: vähän puolikuuta pienempi, (pienenevä), pilkintäaika n. klo 12-14, ottisyvyys n. 2,7m
6.2
Ahventa 750g/h, -20 c, heikko p-tuuli, ilmanpaine 1008 ("keskivauhtia" nouseva), aurinkoista, jäätä 30cm/lunta 20cm, morrilla, kuu: lähes täysikuu, (pienenevä), pilkintäaika klo 14-16, ottisyvyys n. 2,5-3m
7.2
Ahventa 490g/h, -21 c, tyyntä, ilmanpaine 1015 (keskivauhtia nouseva), aurinkoista, jäätä 33cm/lunta 20cm, morrilla, kuu: lähes täysikuu, (pienenevä), pilkintäaika klo 15-16.30, ottisyvyys 2,5-3m
9.2
Ahventa 190g/h, -21 c, heikko p-tuuli, ilmanpaine 1021 (hieman nouseva), aurinkoista, jäätä 35cm/lunta 20cm, morrilla, kuu: vähän puolikuuta suurempi, pienenevä, pilkintäaika klo 15.25-17.00, ottisyvyys 2,5m-3m
7.3
Ahventa 215g/h, +2 c, heikohko kaakkoistuuli, ilmanpaine 1014 (muuttumaton), pilvistä, jäätä 35cm/ lunta 20cm, morrilla, kuu: vähän täysikuuta pienempi, (pienenevä), pilkintäaika klo 15.30-16.30, ottisyvyys 2m-2,5m
15.3
Ahventa 575g/h (särkeä 2kg/h), +6 c, heikohko lounaistuuli, ilmanpaine 1010 (vähän laskeva), aurinkoista, jäätä 35cm/lunta ei (suli juuri päivää-paria ennen pois), morrilla/tapsilla, kuu: melkein sirppi, (pienenevä), pilkintäaika klo 15.30-18.30, ottisyvyys n. 3m
21.3
Ahventa 100g/h (särkeä 1,5kg/h), +4 c, heikko kaakkoistuuli, ilmanpaine 1014 (muuttumaton, aiemmin jyrkästi nouseva), pilvistä, jäätä 35cm/ lunta ei, morrilla/tapsilla, kuu: sirppi, (kasvava), pilkintäaika klo 15.50-19.00, ottisyvyys n. 3m
22.3
Ahventa 145g/h (särkeä 1kg/h), +6 c, heikko koillistuuli, ilmanpaine 1019 ("keskivauhtia" nouseva), pilvistä, jäätä 35cm/lunta ei, tapsilla, kuu: sirppi, (kasvava), pilkintäaika klo 14.00-16.25, ottisyvyys n. 3m
Tässä vielä kaikista viime talven pilkinnöistä ahvensaaliiden suhteet ilmanpaineeseen.
Tarkoitus tarkastella nimeomaan ilmanpaineen vaikutusta, muita tekijöitä huomioimatta.
Laitan joka pilkinnän perään myös sen, oliko syönti mielestäni huono, normaali vai hyvä.
Ilmanpaine Ilmanpaineen viimeaikainen suunta Ahventa g/h Syönti
975 rajusti laskeva 775 huonohko
980 rajusti laskeva 8 surkea
983 rajusti laskeva 667 normaali
990 ennen laskeva, päivän aikana nouseva 542 melko hyvä
991 muuttumaton, aiemmin laskeva 750 kohtalainen
992 hitaasti laskeva 45 huono
995 muuttumaton, aiemmin jyrkästi laskeva 620 kohtalainen
996 vähän nouseva 207 kohtalainen
997 laskeva 715 huonohko
997 nouseva 1260 normaali
998 nouseva 0 olematon
998 nouseva 40 kohtalainen
1002 muuttumaton 76 surkea
1003 laskeva 430 normaali
1006 nouseva 1750 normaali
1007 muuttumaton, aiemmin laskeva 1200 huono
1007 nouseva, aiemmin laskeva 1460 normaali
1008 laskeva 927 heikko
1008 nouseva 750 melko hyvä
1008 nouseva 250 huono
1009 nouseva 533 huono
1010 vähän laskeva 575 normaali
1011 laskeva 600 normaali
1012 laskeva 1100 normaali
1012 muuttumaton, hieman laskeva (?) 670 hyvä
1014 muuttumaton 215 huono
1014 muuttumaton, aiemmin rajusti laskeva 110 surkea
1015 vähän laskeva 0 olematon
1015 nouseva 490 normaali
1015 vähän laskeva 2420 tosi hyvä
1016 vähän nouseva 1000 kohtalainen
1019 hieman laskeva 1600 normaali
1019 hidastuvasti laskeva 333 kohtalainen
1019 nouseva 145 huono
1021 vähän nouseva 190 huono
1024 melko kovaa laskeva 2250 hyvä
1025 rajusti laskeva 540 hyvä
1029 laskeva 1860 huonohko
1030 vähän nouseva 3560 normaali
1033 muuttumaton, aiemmin nouseva 750 normaali
1034 kasvava 130 huonohko
1037 vähän kasvava 375 huonohko
1038 laskeva, aiemmin vähän nouseva 430 hyvä
Jahas jahas.. ja pojjaat odottaa että minä muokkailisin nuo tiedot taas kuviksi? No katsellaan josko joutaisin vähän työstämään. Jos nuo kaikki vuodet ymppäisi yhteen, niin voisi katsoa jollain tilastollisella menetelmällä jo noita. Mulla on lähes kaikki muu paitsi ilmanpaine kirjattuna vuodesta 1994 asti, joskus tekisi mieli tutkailla tuota aineistoa regressioanalyysillä ja selvittää mahdollisia tekijöitä.
No sinä tai joku muu asian osaava. :wink:
Voin huomenna tai joskus kun jaksan laittaa noita toissatalven ilmanpaineita tänne, mullahan on täällä talvelta 05/06 tiedot vasta Liukuslahdelta.
Niissä siis ei ole tuota ilmanpaineen suuntaa merkitty, mutta jos tekee samantapaisen kuvaajan kuin se minkä jo teit, siis se kuvaaja joka niitä havaintojani tuki. Siis voisi tehdä kuvaajan joka on yhteistulos monesta eri vesistöstä, muuten samanlaisen.
Liukuslahden lisäksi voisi tehdä paikkakohtaisen kuvaajan Säkylän Pyhäjärveltä, sielläkin kävin viime talvena sentään 7 kertaa. Olisiko tiedot vielä todenperäisempiä, jos vaikka ynnäisin isän ja mun ahvensaaliit ja jaan ne sitten kahdella? Meillä ei niin hirveästi taitoeroa ole, mutta jos laskee muita reissuissa olevia mukaan niin tulokset vääristyisi. :-P
Himopilkkijällä kyllä ihan aisia tilastoja.
Itellä parhaimmat ahven saaliit tullut todella korkean paineen aikana, esim. silloin kun on 20c pakkasta ollut n. viikon niin ahven puree kyllä hyvin ja välivedestä, mutta toinen juttu on se että keli ei silloin ole paras mahdollinen.
mm. Viime talvena Kovimman korkea painen jakson aikana kun itse en viitsinyt 25-30c pakakseen lähteä niin kaverit vetivät noita 10-20kg ahven saaliita käytännössä yhden viikon ajan. (se oli se viime talven kovin pakkas viikko, lähes joka päivä yli -20 astetta pakkasta) Paikat josta noita saaliita tuli oli vähän syvempiä kuin nuo Himopilkkijän paikat. Vettä paikoittain jopa yli 20 metriä josta ahventa tuli. Keski syvyys josta ongittiin oli siinä 10-13m paikkeilla. Itelle ei ole koskaan saatunut noita 15kg saati edes 10kg reissuja, mutta ensi talvena olen varmasti tuolloin Tammi-helmikuun kovilla pakkas jaksoilla jäällä, oli pakkasta sitten vaikka -35C.
Tosin sellasta keliä ei taida olla etteikö joku olisi saanut hirmu saaliita.
Ite en ole koskaan ilman paineen takia mennyt syvempään tai matalempaan, Aina tulee samoille paikoille mentyä oli se sitten matala panine tai korkeapaine. Joskus tulee kalaa huonommin jolloin joutuu vähän reikää kairaamaan ja uutta paikkaa etsimään, mutta kyllä meökein aina syömä kalat löytyy ja se on pääasia. Hyvin ei ole kalaa vielä tullut.
Viime talvena tuli myös käytyä Poikkeuksellisesti matalammilla vesillä ja samassa paikassa tuli käytyä 5 reissua.
3 reissulla oli pieni pakkas keli(heti tuon kovan pakkas jakson jälkeen) ja kalaa tuli ihan hyvin, lähinnä pientä ahventa ja särkeä joukossa tosin ne syömä kalatkin. Toisaalta taas 2 reissulla oli ilman paine korkeammalla, mutta sitä en muista että oliko laskeva vai nouseva. kalaa tuli kuitenkin yhtä hyvin kun edellisillä kerroilla. Vettä paikassa oli 0,5-3m. Lähinnä isojen kivien väliköistä/reunoilta ongittiin.
Sitten oli Yksi paikka täysin mysteeri viime talvena. Paikasta sain 2 reissulla yhteensä 6 ahventa, kun normaalisti syömä ahvenet on varmasti repussa kun kotiin tullaan. Tuo paikka on alueena tosi iso, mutta en teidä ketään joka tuolta olisi saanut viime talvena ainuttakaan Syömä ahventa. On se kummallista miten tuommosesta 4x1km kokoiselta selältä voi ahven kadota talven ajaksi...vai oliko siellä vielä ahventa, mutta ne eivät vain syöneet??? No tuo nyt ei paineisiin liittynyt millään tavalla, mutta oisko niitä appuroita saanut sitten silloin kovimman pakkasen aikaan.
Tai niinkun erä tuttava sanoi että pitää varmaan käydä nuo ilmanpaineet(auton renkaisiin) käydä essolla tarkistamassa ja vaihtamassa sopivammat paineet, jos vaikka sitten ois kala otillaan.
:-)
Pistäppä noi tulokset valmiiseen taulukkoon, niin mä teen sulle kuvat niistä. Laita KAIKKI sinne, niin voin niitä sitten käsitellä. Mieluusti exceliin
Tee esim näin
reissu nro PVM Ilmanpaine kalaa g/h muu muuttuja 1 muu muuuttuja 2 jne
1 4.12.04 1010 50 huono syönti laskeva kuu
2 7.1. 05 987 43 kohtalainen syönti täysi kuu
3
4
jne jne..
Muita muuttujia voivat olla mitkä tahansa keräämäsi data.