Lueskelin Karkuutukset-keskustelua (http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=19458.0), ja siitä tämä ajatus sitten lähti:
Vapakalastuksessa tulee aina toisinaan tilanteita, joissa kala irtoaa itsestään koukuista ylösoton yhteydessä. Irtoaminen voi tapahtua jo vedessä, nostovaiheessa, tai kala irtoaa jo kuiville jouduttuaan ja potkii itsensä takaisin veteen ilman, että kalastaja ehtii päästä siihen käsiksi.
Kysyisinkin, milloin pidätte kalaa jo saatuna, milloin vain karanneena?
Heittokalastuksessa nostan hauet aina käsin. Lasken kalan saaduksi siinä vaiheessa, kun se on veneen vierellä tai rantavedessä ja ehdin ottaa kiinni perukkeesta tai uistimesta (pihdeillä), eli kala on jo "otteessa". Jos siimaa on sen sijaan ulkona pari metriä ja kala irtoaa kun olen vasta vetämässä sitä siimasta käsien ulottuville, tuomitsen sen karanneeksi. Tilavaa haavia käyttämällä monet täpärästi karanneet kalat olisi epäilemättä voinut muuttaa täpärästi saaduiksi kaloiksi, mutta haavissa on myös omat huonot puolensa...
Pilkillä ahven saattaa joskus irrota juuri ennen avannosta nostoa. Mikäli ehdin napata siitä kiinni kädellä tai sohjokauhalla, kala on saatu. Jos pilkkisin kirjolohta, haukea tms. isompaa kalaa, saman voisi tehdä myös nostokoukulla. Periaate on siis sama kuin avovesilläkin: jonkinlainen "ote" kalasta pitää saada, ainakin hetkeksi. Nostokoukun kanssa olisi kalan kannalta kuitenkin suotavaa, että se tulisi myös ylös asti...
Saattaa vaikuttaa vähän pilkunviilaamiselta koko aihe, mutta näin kalapäiväkirjaa pitävällä jokainen saatu tai karkuutettu kala päätyy tilastoihin. "Saatu vai karannut" -kysymys tulee myös ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kyseessä on hankalan kalapäivän ensimmäinen ja kenties ainoa kalatapahtuma...
-- Kaivo
Yleensä kun rannalta kalastan haukea,ahventa niin itellä on ollut ajatus, että "otteessa" sen kalan pitää olla. Noin kuin Kaivo sen mainitsi.
Sen sijaan sitten jos olen perhokalassa koskella ja saan taimenen rannalle (lue matalaan veteen) ...siitä jos pääseekin karkuun niin sanon "saaneni" sen kun toista ei välttämättä iske kiinni moneen kuukauteen :-D
Kala on saatu ylös sillon ku se on varmassa otteessa tai varmassa paikassa, niin ettei se pääsee enää karkuun. Jos nyt vaikka on nostamassa kalaa ylös veneeseen tms. ja kala ravistelee ittesä irti, ni ei se oo saatu kala. Jos mulla itellä iso kala ravistelee ittesä karkuun, kerron kyllä kaikille että ylös se tuli. :-D
Kalahan on sillon saatu, kun se on kopattu haaviin tai nostettu nostokoukulla veneeseen, (jos iso lohi on veneeseen nostettu ja se saa vapaasti hyppiä siellä, niin sillon sillä on hyvät mahdollisuudet karata.) Isot 10kg lohet pitää aina köyttää paatinpohjaan. Tuossa tilanteessa lohi on saatu, no jos iso
hauki on normaali soutuveneessä, niin varmasti jotenkin kiinnitän sen sinne. Kaikilla on varmaan kokemusta siitä, kun pienikin hauki menee melkein laidan yli :-)
Kala on saatu silloin, kun se olisi varmasti ollut ruuaksi otettavissa. Itse ainakin toimin pienten kalojen kohdalla siten, että veneen/rannan lähellä annan niille löysää siimaa ja tilaa rimpuilla, ettei minun tarvitse niihin turhaan koskea. Se on kalalle parempi niin. Luen nämä tällä tavalla "irroitetut" kalat myös saaduiksi. Jos kala karkaa veneen vierellä yllättäen (vaikka olisi ollutkin haavimisetäisyydellä), en laske kalaa saaduksi. Irtoamisen tulee olla tarkoituksenmukainen. Tämä on pitkälti ihan omantunnon kysymys; haluaako olla itselleen rehellinen vai ei.
Jos kalan päästän takaisin niin silloin olen pitännyt periaatteen, kun olen koskenut kalaan vaikka sormen päällä olen kalan saanut. Veneestä kalastettaessa isän ja veljen kans syntyy aina pientä leikkimielistä kisailua kuka saa eniten ja isoimman. Silloin on sama idea, jos kala veneeseen nostettaessa karkaa, vaikka veneen päällä pientä ahventa käden ulottuville tuotaessa, eikä siihen ole omalla ruumin osalla koskettu, on kala karannut.
Jos kala meinataan ottaa ruokakalaksi ja se putoaa hyppysistä veteen on kala karannut.
Uistimella minulle kala on saatu jos kala on vedestä pois. Jos kala putoaa laiturille tai pääsee veneen vieressä irti ja roikkuu kuiteski ilmassa niin silloin sain sen :roll:. Karkuutettu kala on jos se pääsee irti vedessä. Onkiessa kala on vain silloin saatu kun sen ottaa koukusta pois. Jos se putoaa vaikka metrin päässä niin silloin en saanut sitä :-)
Kyllä se niin on, että kala on saatu silloin kun sille voi tehdä "toimenpideitä" haluamansa mukaan.
Siis perata, ja pistää ruuaksi, tai päästää takaisin.
Mutta onhan se toki silloinkin jo saatu, jos kala on rannalle nostettu, mutta se taistelee itsensä veteen takaisin.
Mutta "täydellisesti" saatu kala on kyllä tuo ensimmäinen vaihtoehto.
Jos tarkoituksena on päästää kala alamittaisena tai muuten vain irti, mutta irtoaakin käden ulottuvilla niin lasken sen kuitenkin saaduksi, koska pois sen olisin kuitenkin laskenut. Sitten jos on samanlainen kala kiinni, ja karkaa muutaman metrin päässä niin se on omia aikojaan karannut yksilö. Kaikki otettavan kokoiset taimenet jotka karkaa ovat karanneita kaloja, koska yleensä ne tulee otettua mukaan, ellei ole jo kala repussa. Yleensä pyrin aivan pienimmät karkuuttamaan ilman koskemista, eli siima löysäksi vähäksi aikaa ja kala pyristelee itsensä irti.
Mielestäni kala on saatu silloin kun sen on saanu rannalle. Vaikka se pääsisi rannassa irti niin se oli saatu. Paitsi jos kala pääsi esim.10 mertin päästä rannasta/veneestä, silloin kutsun että karkuutin kalan.
Omasta mielestäni kala on silloin saatu kun kalalla ei ole enää juurikaan mahdollisuuksia päästä karkuun, esimerkiksi vaikka silloin kun kala on nostettu veneeseen tai maille. Kala on karkuutettu silloin, kun se pääsee vieheestä irti, olipa kala minua metrin tai kymmenen päässä, mutta kumminkin niin että en siihen jostain syystä pääse käsiksi tai silloinkin kun kala on saatu maille asti ja se karkaa siitä vielä veteen.
-Arska_1