Mistä sitä nyt sitten löytäisi (etenkin näsijärvi ja yleensä)? Olen saanut tänä vuonna 2 puoli kiloista haukea ruohikon reunasta mutta en muuta.. :cry:. Näsijärvellä ruoveden suunalla kalastelen ja se on kuulu hyvästä hauki kannasta (Ruovesi on vahvaa haukialuetta kauttaaltaan. Parhaat paikat ison hauen saantiin ovat kapealla reitillä, joka alkaa Vilppulankoskelta ja jatkuu suurhauistaan kuululle Paloselälle. Paloselältä pyydystettiin suurhaukia 1990-luvun alkuvuosina luultavasti enemmän kuin muista maamme vesistöistä yhteensä! Lähde: kalapassin sivuilta)
Sitten vaan ottipaikkoja tulemaan :lol:
Haeskele paikkoja mihin särki kutee. Hauen kutupuuhat kun loppuu, niin hauki vetää henkeä, noin viikon tai kaks ja sitten alkaa yletön syönti. Yleensähän ne ei kovin kauas lähde kutupaikoilta, meinaan hauet. Isotkin hauet lymyilee kutupaikoilla vielä pitkään ja siinä pienet koirashauet joutuvat kärsimään, meinaan joutuvat näiden isomusnaaraiden ruuansulatuselimiin. Eli jos tiedät kutulahden, mihin hauet kutevat, niin kyllä ne siellä lähistöllä lymyävät.
Eniten olen saanut haukia lahdista, kun hauet ovat lopettaneet kutunsa.
Mökiltä olen nyt saanut haukea karien reunoilta ja päällysosilta ja salmista. Tuttu on saanut Ruovedeltä ((esim. mustanselän ja sotkanselän välisiltä matalikoilta.))
Seuraavassa jotain juttuja heittokalastajan näkökulmasta:
Hauen kuturytmi menee suunnilleen siten, että kalat ensiksi odottelevat kutua jossain sivummalla, käyvät kutemassa ja siirtyvät sen jälkeen taas jonnekin sivummalle, pienet kalat ennen isoja. Kannattaa kuitenkin huomioida, minkä kokoisesta vesistöstä on kyse. Pikkulammilla kutupaikat ovat kalan kannalta pakostakin niin lähellä muita alueita, että kudun jälkeen kalat levittäytyvät varsin nopeasti ympäri vesistöä tyypillisille kesäpaikoilleen. Isommissa järvissä, merialueesta puhumattakaan, kalan liikkumistakin pitäisi ajatella laajemmassa mittakaavassa. Jos kutulahti on iso, sitä voisi ehkä ajatella omana alueenaan samaan tapaan kuin kokonaista pikkulampea, ja keskittyä etsimään kaloja sieltä. Tämä voi olla ainakin alkuun helpompaa kuin ajatella koko ison vesistön haravoimista. Täytyy kuitenkin muistaa, että isot hauet viihtyvät suurimman osan vuotta syvän veden läheisyydessä, joten varsinkin järvillä isoja saadakseen uistelu on yleensä se helpompi tapa, etenkin kun kudun jälkeen matalassa vesi lämpenee vauhdilla.
On sanottu, että hauki elää koko elämänsä kutupaikkansa "näköpiirissä", joten kovin kauaksi kutupaikasta ei välttämättä tarvitse mennä koko vuonna. Pikkulammilla ja -järvillä tuo "näköpiiri" on käytännössä koko vesistö, mutta isommillakin vesillä kaloja löytyy melkoisella varmuudella kilometrin – parin säteellä kutupaikasta. Hauki ei myöskään mielellään ylitä suuria selkiä uimalla, joten se liikkuu kutupaikoilta kauemmaksi mieluummin rantoja seuraillen ja rannoilta ulommaksi "puulta puulle" -taktiikalla edeten, siis uiden vaikkapa "matalikolta matalikolle".
Tiivistettynä: Kartasta ja harpista on apua. Tökkää harpin piikki kutupaikkaan ja piirrä siitä parin kilometrin säteellä oleva ympyrä. Kaloja pitäisi tulla ympyrän sisältä, haukipaikoilta vaikuttavista kohdista. :)
--pikeye