Olemmeko me perhokalastajat täysin moraalittomia *hedonisteja, jotka omaa nautintoaan tavoitellen aiheuttavat kiusaa viattomille luontokappaleille? Mikä oikeuttaa meidät harrastamaan jotakin sellaista, mikä ei ole edes tarpeellista olemassaolomme kannalta?
Pidän toki (perho)kalastuksesta ja olen hyväksynyt sen tosiasian, että oma nautintoni perustuu toisen eliölajin kärsimykseen. En kuitenkaan väitä, että nauttisin eläinrääkkäämisestä, mutta voiko sitä muuksikaan kutsua?
(*mielihyvää ja nautintoa tavoitteleva ihminen.)
Kertokaapa mielipiteenne!
Perhokalastus -lehden numerossa 3/1998 oli mielenkiintoinen artikkeli: Catch & Release, käytäntö ja moraali.
Tsekatkaa!
Toudellakin!!! Miksi syömme siis edes lihaa onhan sekin omallatavallaan "hedonismia", koska käytännössä pärjäämme ilman sitäkin. Syökäämme tästä lähtien pelkästään rehua ja multaa edesauttaaksemme viattomien eläinten/luontokappaleiden tasa arvoisuuden yhteiskunnassamme. Onhan se moraalironta syödä toinen elävä luonto kappale eikö? Heheh alkaa mennä liiallisuuksin noi moraalisoinnit näillä perhokalastajilla(itseni välissä mukaanlukien). Cach and releas kunniaan!!! (huom provosointia ja hjuumoria!! Ei tule ottaa tosissaan)
Ainniin ja vastaus kysymykseen
"Olemmeko me perhokalastajat täysin moraalittomia *hedonisteja, jotka omaa nautintoaan tavoitellen aiheuttavat kiusaa viattomille luontokappaleille?"
OLEMME!!! Tosin vahingon/kalan kärsimyksen catch and release kalastuksessa voi minimoida pyrkimällä mahdollisimman nopeisiin väsytyksiin ja käsittelemmällä kalaa oikein.
Usein lähden kalaan, vaikka vanhoja kaloja on vielä pakkasessa syömättä, ja päästän kaikki saamani kalat takaisin (=ei mitään järkeä). Tuo oikeinkäsittely ja nopea väsytys ei aina onnistu etenkin, jos kala on iso. Välillä kalastellessa koukku vaurioittaa kalaa niin, että se on "pakko" ottaa, esim. koukku silmään jne.
Mutta minkäs se perhokalastaja luonteelleen voi... ;)
edit. oikeinkirjoitus
"usein lähden kalaan,vaikka vanhoja kaloja on vielä pakkasessa syömättä,ja päästän kaikki saamani kalat takaisin=ei mitään järkeä"
Minä näen tuossa paljonkin järkeä (johtuu ehkä siitä, että itsekin harrastan tätä moraalittomien kiduttajasadistimasokistien lajia perhokalastusta)
"tuo oikein käsittely ja nopea väsytys ei aina onnistu etenkin jos kala on iso.välillä kalastellessa koukku vaurioittaa kalaa niin että se on "pakko" ottaa esim:koukku silmään jne"
Olet oikeassa. Eihän mikään ole pommin varmaa, mutta kyllä tuo nopea väsytys ja oikea kalan käsittely ainakin parantavat huomattavasti kalan mahdollisuuksia selviytyä. Tietenkin poikkeus tilanteitakin on kuten juuri tuo mainitsemasi koukku silmän läpi, jolloin minunkaan mielestä kalaa ei tulisi missään nimessä laskea takaisin.
Lisäyksenä vielä:
"tuo oikein käsittely ja nopea väsytys ei aina onnistu etenkin jos kala on iso."
Mutta kuten tuolla ylempänä mainitsin aina kannattaa PYRKIÄ mahdollisimman nopeisiin väsytyksiin (ainakin jos aikoo päästää kalan takaisin).
Niinpä, joillakin on pakastin täynä kalaa ja kalastaa vaan lisää pakastimeen. Ei se kala kuiteskaa ihmisille nykyään niin tärkeä asia ole, että täytyy joka ukon kalastaa pakastin täyteen ja sitten niitä ei edes syödä kaikkia. ( Tarkoitin äskesellä, että kyllähän se kala tärkeää ihmisille on, mutta jokin yx ihminen ei kyllä 50 kiloa kalaa viikossa tarvi!.)
Minullekkin yx naapuri tuli ja tarjosi kilon hauki filettä ja sano, että ''oon saanu sitä tuolta Oulunjoki rannasta niin paljon, ettei jaksa enää syödä, no mikäs siinä minä tin ja söin. Niin ne vaan kalastaa sitä aivan liikaa, vaikka tuo hauki ei mikään arvokala olekkaan, mutta ei sitä silti tarvi koko järviä pyytää ja sitten ne lihat menee kuiteski hukka teille.
Mistä perhokalastajat juuri saavat tämän "hedonisit" nimen? Mistä keksit sen, että kaikki perhokalastajat ovat "hedonisteja"? Mikä on olemassa olollemme elintärkeää?
Mikä kalastuksessa, ja varsinkin perhokalastuksessa on sitä mikä luokitellaan eläinrääkkäykseksi?
Lopeta kokonaan kalastus harrastus jos tältä tosiaan tuntuu ! !
Osta kalatiskiltä sei paketti ja ole helvetin tyytyväinen. Älä viitsi tuollaista edes kirjoittaa jos et enempää ymmärrä kalastuksen etiikasta. Koita kasvaa............ihmisenä.
Toi perhokalastuksen rinnastaminen hedonismiin alkaa lähestyä erään parilla kalastusfoorumilla esiintyneen (ja toisesta lemput saaneen) trollin ydinteemaa. Sanoman perusteema hänellä tämä:
- kalastus on moraalitonta eläinrääkkäystä silloin, kun kala pääastetään takaisin (c&r)
- vain kalastus, jossa motivaatio tulee ravinnonhankkimisesta, on eettisesti hyväksyttävää
Jos ajatellaan tuota omaa nautintoa tässä kalastuksessa nyt ensin. Jokainen kalastaja lähtee hakemaan nautintoa. Ammattikalastajan kohdalla voidaan kai puhua työn ilosta. Mikäli nauttiminen ei olisi pääasiallinen voima, niin miksi hankkia kalliita välineitä, jotka ovat usein rysää tai dynamiittia tehottomampia. Siksi jokainen kalastaja on toiminnassaan itsekäs nautinnon hakija.
Kysymys eläinrääkkäyksestä astuu kuvaan tuon nautinnon tarkemman kohteen analysoinnista. Saako kalastaja tyydytystä kalan kiduttamisesta, silpomisesta tms. toimista jotka voidaan yksiselitteisesti rinnastaa elänrääkkäykseksi? En usko että kovinkaan moni kalastaa em. syystä. Mitä muita tyydytyksen lähteitä on? Mieleen tulee kaksi kalastustapaa, joiden välillä useammat meistä sukkuloivat tilanteen mukaan.
- pyydystä ja paista (väsytyksen jälkeen pappi siunaa toimet)
- pyydystä ja päästä (väsytyksen jälkeen elvytystoimet käyntiin ja kala vapauteen)
Varsinkin pyydystä ja päästä (c&r) kalastusta on runsaasti kritisoitu siksi, että siinä korostuisi kalan rääkkääminen. Katsotaanpa miten muka? Kaksi kalastajaa eli pyydystä ja papita (p&p) sekä pyydystä ja päästä (c&r) ovat kalassa. Kumpikin saa kalan ja väsyttää sen. Tässä vaiheessa molemmat kalat ovat maitohapoilla ja kärsivät suunnilleen yhtä paljon. Haavimisen jälkeen p&p miehen kalan kärsimykset loppuvat kuolemaan ja c&r-osastolla kalan elämäntaival jatkuu elvytyksen kautta vapauteen. Eli ainoa ero mahdollisen kärsimyksen suhteen tulee papin heilautuksen suhteen. Mikäli tämän jälkeen pidämme c&r-kalastusta enemmän eläinrääkkäyksenä kuin pyydystä ja pakasta, niin meidän on otettava se kanta kaikkeen elämään, että se vaan on kärsimystä. Looginen teko on tällöin eläinsuojelun nimissä tappaa vesistöistä kaikki kalat ja muut eliöt, koska elämä on kärsimystä.
Miksi siis c&r-vastustajat jaksavat jankuttaa sen moraalittomuudesta ja kalojen tappamisen moraalisuudesta? Ainoa selitys jonka minä olen keksinyt on "näkökulmavirhe". Tällä tarkoitan sitä, että nämä henkilöt eivät pysty katsomaan tätä asiaa samanaikaisesti useammasta näkökulmasta. Heillä on vaikea kohdata sitä totuutta, että heidänkin kalastus pohjaa itsekkyyteen, eikä ravinnonhankinnan tuomaan pakkoon. Lisäksi he määrittävät eläinrääkkäyksen - outoa kyllä - tässä tapauksessa "rääkkääjän" näkökulmasta. Kalan näkökulmasta käsin tuskaa tai kipua ei ole lainkaan vähemmän pyydystä ja pakasta tyylisessä kalassa - kaupan päälle kun saa vielä kuolla. Mikäli kalalla olisi päättelyyn ja tahtomiseen liittyvää aivotoimintaa se varmaan itse valitsisi joka kerta kuitenkin c&r-kalastajan koukut, koska niin on mahdollisuus jatkaa elämää (jos 5% kaloista kuolee c&r-käsittelyssä niin se on mitätön kun vertaa pyydystä ja vie naapurillekkin ylimääräiset- kalastuksen 100%:n kuolleisuuteen). Suuri näkökulmavirhe onkin alkaa arvottamaan tekojen eläinrääkkäystä siitä käsin, mitä "rääkkääjä" ajattelee toiminnasta. Joillekkin tuo kalan tappaminen ja syöminen ikäänkuin pyhittää kalastuksen jolloin se myös ikäänkuin poistaisi tuskat uhriltakin.
Eli kalastus on aina - ja perhokalastus siinä sivussa aina hedonistista toimintaa. Kalan kannalta kalastustyyli , kalastajan asennoituminen tai kaikki muukin on evvvk-tyyppistä informaatiota. Ainoa mikä tälle on tärkeää on saada ruokaa, välttää saalistajaa ja kipua sekä pysyä hengissä suvunjatkamista varten. Jos kalastetaan niin valikoiva kalastus, eli tiettyihin yksilöihin, lajeihin, kokoluokkiin sovelletut pyydystä ja päästä-toimenpiteet on ainoa fisun kannalta tervetullut vaihtoehto.
Mulle kalastus on äärimmäisen pitkälti hedonistista käyttäytymistä. Tavoittelen kalastukselta vain ja ainoastaan nautintoa. Tosin ajoittain nautinto syntyy vasta jälkikäteen ja joskus nautinnon sivutuotteena tulee hankittua ravintoakin. Ravainnostani hankin kuitenkin yli 99% rahalla, ja ainoa selitys kalastukselle on nykyisen maailman kohtuullisen raskaan psyykkisen taakan keventäminen. Siis hermolepo.
Koska kalastus merkitsee mulle paljon, kannan tietysti huolta harrastukseni tulevaisuudesta ja samalla syntyy huoli kalakantojen ja -vesien kestävyydestä. Suomessa harjoitetaan täysin kestämätöntä toimintaa monilla paikoin, mutta onneksi Ruotsi on melko lähellä ja siellä kalavesien tuoton jatkuvuutta osataan arvostaa.
QuoteSuomessa harjoitetaan täysin kestämätöntä toimintaa monilla paikoin, mutta onneksi Ruotsi on melko lähellä ja siellä kalavesien tuoton jatkuvuutta osataan arvostaa.
Juu, näinhän se on. Täältä Perämeren rannalta ei ole todellakaan pitkä matka Nordbottenin kalaparatiiseihin - saati Tornion-Muonionjoen tuollepuolen. Ihmetyttää, suorastaan hämmästyttaa ja kummastuttaa, miten on mahdollista että yhden joenpahasen toisella puolella voi olla kalastuasiat niin he..tin paljon paremmin.
Joissain paikoissa paljon kehuttu suomalainen eräkulttuuri on kalastuksenpuolella todella surkea esitys. Tuskin missään muussa maassa on näin paljon sekä sala - että ryöstökalastajia. Perskules, mun moraali on suurinpiirtein kuten Seleniuksella.
Kuinka paljon tuo kalan huljuttelu parantaa sen selviämis mahdollisuuksia (sis elvytys)?
Miten jotku jaksaa valittaa tästä c&r kalastuksesta.
onhan se parempi kuin se että tappaa kalan.kalan tappamisesta ei ainakaan luonto hyödy mitenkään
Voin olla aika varma että lähes kukaan ei lähde perhokalaan Ruoka mielessä :) kuten selenius kirjoitti
"Tavoittelen kalastukselta vain ja ainoastaan nautintoa"
Yhdyn tähän ;)
Ville K. kirjoitti
"jotka omaa nautintoaan tavoitellen aiheuttavat kiusaa viattomille luontokappaleille? Mikä oikeuttaa meidät harrastamaan jotakin sellaista, mikä ei ole edes tarpeellista olemassaolomme kannalta?"
On aika paljon sellaista,mikä ei ole välttämätöntä olemassaolomme kannalta,ja Perhokalastus on aika pieni osa sitä.
Niinpä!!! Ville K. jos tuolla ideologialla rupeaa maailmaankuvaansa rakentamaan voin suositella vaikka munkiksi ryhtymistä.
Loistavaa, mahtavaa! Olen todella mielissäni siitä, että sain aikaan keskustelua saalistajan (perhokalastajan) ja saaliin (kalan) suhteesta. Tämä on asia, jota ympäristöstä ja muusta eliökunnasta välittävien ihmisten ei tule sivuuttaa. Toivottavasti vastaavanlainen - erityisesti C & R kalastusta koskeva - keskustelu tulee jatkumaan!
En ole aikeissa ryhtyä munkiksi, mutta totean kuitenkin, että tiettyjä uskontokuntia (tai vastaavia) edustavien ihmisten on vaikeaa käsittää mm. C & R kalastusta. Aion jatkaa tätä mielihyvää tarjoavaa harrastustani vastaisuudessakin vaikka jotkut sen tuomitsisivatkin. Että silleen.
:)
Käsittääkseni kukaan täällä ei ole ollut catch and release kalastusta vastaan!!! Lähinnä huvitusta on herättänyt tapa jolla otit asian esille.Tuollainen herkistely kalan kärsimyksistä saa kyllä paatuneemmankin perhokalastajan avaaman sanallisen arkkunsa on näet sen verran yliherkistelevää siirappi mössöä tuo keskutelun avaus. Minä alan nähdä catch and release kalastuksen jo olellisena osana perhokalastusta ja itsekin aion jatkaa kyseistä toimintaa(ei niitä kyseisen kalastusmuodon tuomitsijoita niin paljon ole, että haitaksi asti).
eiköhän tuo mollaaminen mennyt jo yli.Tosiasiahan on se että miksi vahingoittaa kaloja jos ei its edes niitä käytä.Sehän on ruualla leikkimistä! :D
harrastan perhokalastusta itsekkin ja suosin c&r tapaa.
Niin se vain on ihminen on hallitseva laji ja päättää mitä tekee.Muut vikisköön :(
sandy kirjoitti: "eiköhän tuo mollaaminen mennyt jo yli"
Mistähän mahtaa olla kyse?
sandy kirjoitti: "Tosiasiahan on se että miksi vahingoittaa kaloja jos ei its edes niitä käytä.Sehän on ruualla leikkimistä!"
Ruualla leikkimistä? Onko kala ruokaa jo ennen fileiksi joutumista (taas mennöö yli hehehh)? Edelleen on kyse näistä ihmisen luontaisista haluista rentoutua ja saada jonkin moista harrastus toimintaa mieltä ja kehoa virkistämään. Tätä ei voi harrastaa pitkällä tähtäimellä jos kaloja rupeaa pakkaseen kasaamaan tulloo ahasta aikanaan ja eihän se kalakantoihinkaan kovinkaan positiivisesti voisi vaikuttaa.Itsekästä toimintaahan se tavallaan on, mutta hyvin pieni "epäkohta" rinnastettuna moniin muhin tämän päivän todellisista kalakantoja vaarantavista ongelmista (itse näen kyllä catch and releasin melko positiivisena ilmiönä noin kalakantojenkin kannalta).
QuoteOlemmeko me perhokalastajat täysin moraalittomia *hedonisteja, jotka omaa nautintoaan tavoitellen aiheuttavat kiusaa viattomille luontokappaleille? Mikä oikeuttaa meidät harrastamaan jotakin sellaista, mikä ei ole edes tarpeellista olemassaolomme kannalta?
Tämä ei ole mitään verrattuna siihen, että ihmiset ottavat viattomia, tosin pitkälle jalostettuja elukoita itselleen lemmikeiksi. Koko elinikänsä näiden elukoiden on vain tarkoitus viihdyttää ja tuottaa mielihyvää ihmiselle. Ruualla leikkimistä sanon minä.
Miettikääpä sitä!
Oma ajatukseni moraalisesti hyväksyttävästä kalastamisesta on seuraava. Otetaan kalaa juuri sen verran kuin sillä hetkellä pystytään tuorreeltaan käyttämään. C&R vaikkakin on perusteltavissa kalakantojen säilyttämisen vuoksi, on leikkimistä elävällä olennolla.
Kalastamista yllä mainitulla ajatuksella tulee harkitumpaa: heittoja tehdään niukasti, perhot valitaan huolella, olosuhteiden tarkkailuun jää enemmän aikaa ym.
En tosin väitä, että pystyn itsekään tuota aina toteuttamaan. Varsinkin istarilammilla tulee pirut mieleen, kun luvasta on maksanut maltaita ja istutusauton jäljet näkyvät vielä rantahiekassa.
Siis: Kohtuus kaikessa, pullo päivässä. :)
sanon nyt suoraan että aika V..mäinen keskustelu. itekin harrastan perhokalastusta mutta pidän sitä enemmän rentoutumisena enkä tappamisena. ihmisiäkin tapetaan oikeen käsketään tappamaan, niin mitä nyt parista kalasta vollottamaan. ihminen kun tuhoo maapallon. itsekin tulee joskus semmonen tunne että miksi pitäisi tappaa tämä kala, niin sitten päästän sen menee. jos joku ei kestä kalan tappamista niin kalastaa sitten c&r tai lopettaa kalastuksen.
minä jatkan harrastustani. minusta kalakannasta pitäisi huolehtia, eikä siitä miltä tuntuu kun tappaa viattoman luontokappalaeen. minä kyllä (tästä tekstistä huolimatta) päästän 70% saamistani kaloista takaisin veteen. mutta asia voisi olla toistekin.
en tiedä onko tos mun jutus järkee mut ainakin kirjotin.
"itsekin tulee joskus semmonen tunne että miksi pitäisi tappaa tämä kala, niin sitten päästän sen menee. jos joku ei kestä kalan tappamista niin kalastaa sitten c&r tai lopettaa kalastuksen."
Jouskari käsittääkseni catch and releasin pohjimmainen tarkoitus on mahdollistaa kalastus kalakantojen siitä pahemmin kärsimättä. Voikai sitä tuollakin ideologialla harrastaa, mutta tuskin kovinkaan moni sen takia pyytää ja päästää, ettei kestäisi kalan lopetus toimenpiteitä.
Tarkoitukseni oli tuoda lähinnä vaihtelua alituiseen välineistä ja tekniikoista käytävään keskusteluun eikä suinkaan ryhtyä moralisoimaan tai herkistelemään...
kun nyt on alettu kerran keskustelemaan tästä c&r kalastuksesta.Se että nykyään kalastus luvat ovat niin hinnakkaita monelle ei enää pelkkä kalastuksen nautinto riitä vaan on saatava myös saalista.
Voin olla melko varma että harva päästää esim 50cm taimenta takaisin jos on maksanut ensin 20€ siitä että saa ylipäätään kalastaa!
mielipiteeni on se että vähemmän istukkaita,halvemmat hinnat! :D
Minä myönnän että itsekkin otan mittakalan kun olen kalassa näillä "suurilla" koskilla jossa saa maksaa 20€ luvista.c&r käytän "omilla" taimen puroilla joilla kukaan ei tule perimään sika hintaa siitä että pääsen kalaan.
:D
Ville K. juu se oli ehkä hieman karrikoidusti ilmaistu.Toisaalta provona tuo sinun aloituksesi toimi melko loistavasti kun keskustelua näyttää vieläkin syntyvän (ehkä se oli tarkoituksesikin?).
teme kirjoitti:"Minä myönnän että itsekkin otan mittakalan kun olen kalassa näillä "suurilla" koskilla jossa saa maksaa 20€ luvista.c&r käytän "omilla" taimen puroilla joilla kukaan ei tule perimään sika hintaa siitä että pääsen kalaan."
Minulla aikalailla sama käytäntö. Kuitenkin tulee yleensä mielummin nuilla kalliilla korttikoskillakin otettua ruoka käyttöön ne istari lötköt ja luonnon kalojen kohdalla harrastettua sitä c&r:ää.Kyllä jos jonnekin äsylle 50e lupia lähtee maksamaan (itse käynyt jopa 2 kertaa elämäni aikan) tulee otettua luvat täyteen (vähän pakko ei pää kestä tuota lupa hintaa jos ei ota kaikke nautintoa irti reissusta).
Quoteeiköhän tuo mollaaminen mennyt jo yli.Tosiasiahan on se että miksi vahingoittaa kaloja jos ei its edes niitä käytä.Sehän on ruualla leikkimistä! :D
Kalan päästäminen takaisin tai ylipäätänsä kalastus ei ole todellakaan mitään ruualla leikkimistä. En tiedä oliko tuo vaan vitsi, mutta kalastus on vain normaali/hyvä harrastus.
hoho!! Te kaikki ootte ihan pellejä jos niinku mietitte, mikä on oiken ja mikä on väärin. Siis sanokaa mikä ois oikein täs maailmassa? teettepä sitten mitä tahansa joku kärsii. Ainut minkä voitte valita on se miten paljon joku kärsii.... joku voi ajatella että kalan tappaminen on sille suurin kärsimys tai sitten sen vapautus... KUKA tietää?
PS: Snowbee vuotaa
hoho!! Te kaikki ootte ihan pellejä jos niinku mietitte, mikä on oiken ja mikä on väärin. teettepä sitten mitä tahansa joku kärsii. Ainut minkä voitte valita on se miten paljon joku kärsii....
Onko mielestäsi todella noin? Eikö meidän pitäisi pohtia lainkaan sitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää, mikä hyvää ja mikä pahaa? Jos emme arvioisi asioiden oikeellisuutta, niin siitä tuskin mitään hyvääkään seuraisi. Tarkoitan, että asioita arvioimalla meidän tulisi ainakin pyrkiä selvittämään perusteet tominnallemme. Ja niinkö on, että kaikkien tekojemme seuraksena on pelkästään kärsimystä, voimakkuudeltaan ja vaikutuksiltaan vaihtelevaa sellaista? Etköhän ole nyt hieman liian pessimistinen. Mielestäni voimme hyvinkin paljon vaikuttaa siihen, tuotammeko muille (eliöille) kärsimystä vaiko emme. Aiheutamme kaloille kenties tarpeetonta kärsimystä, mutta voimme silti vaikuttaa kärsimyksen laatuun, niinpä. Emme tietenkään halua kalojen kärsivän, mutta koska se kuuluu harrastuksen luonteeseen on se vain hyväksyttävä.
Hmm. Siis kalan väsyttäminen ja takaisin päästäminen olisi suurempi kärsimys kuin kalan tappaminen? Tai päinvastoin? Kärsimys lienee kummassakin tapauksessa yhtäläinen, erona on vain se, että toisessa tilanteessa "pappi siunaa toimet". Eroa kärsimyksen suhteen ei liene laisinkaan.
Ei suinkaan ole niin, että harrastuksemme on kokonaisuudessaan kärsimyksen tuottamista ja siitä nautinnon saamista. Ei, siihen en usko. Ei perhokalastus ole se kaikkein kauhein, sadistisin spesismin (=lajisorron) muoto. Ei todellakaan...
Ja kuten eräät ovat keskustelussa tuoneet esille sen tosiasian, että perhokalastus on ihmisten asuttamassa maailmassa hyvin pieni, aivan mitätön seikka, voin vain yhtyä siihen ja todeta, että järkevästi ajatellen näin todellakin on. Se on vain eräs omituinen pisara ïhmeiden meressä...
PS: paikkaa se Aquasurella!
"teettepä sitten mitä tahansa joku kärsii. Ainut minkä voitte valita on se miten paljon joku kärsii.... joku voi ajatella että kalan tappaminen on sille suurin kärsimys tai sitten sen vapautus... KUKA tietää"
Itse asiassa kalan kärsimys tuskin hirveästi eroaa kummassakaan tapauksessa (pamputa ja paista/pyydystä ja päästä).Ratkaiseva tekiä tulee esille puhuttaessa luontaisista kalakannoista ja niiden säilyvyydestä tulevaisuudessa. Toisaalta uskon myös, että jos kala itse saisi päättää haavissa vierailun aikana ottaakko pamppua päähän ja päättää elon tie vai päästä hieman väsyneenä, mutta muuten ihan hyvissä sielun ja ruumiin voimissa takasin toipumaan, niin uskoisin sen valitsevan jälkimmäisen vaihtoehdon (niin ainakin minä tekisin).
"hoho!! Te kaikki ootte ihan pellejä jos niinku mietitte, mikä on oiken ja mikä on väärin. Siis sanokaa mikä ois oikein täs maailmassa?
heheh pellejä mitä pellejä. Kyllähän se perhokalastajakin kärsii prkl, kun luistelee päivän liukkailla kivillä ja hakkaa selkänsä mustelmille ihme lyijypaino hyperrealistisilla 20g painavilla nykyajan perhokalastukseen olellisenaosana kuuluvilla ihme uistinleech patentti värkkäyksillään.Mitkähän pirut ne tämän takana sitten ovat, no samperin kalat aiheuttavat riippuvuuden kaltaisia reaktioita perhokalastajan jo valmiiksi väline huulluuteen hurahtaneissa mielissä. Kalastajathan ne tässä karsiviä osapuolia ovat, heitä jopa hukkuu vuosittain 5kg taimenen kuvat silmissä kiiluen mielipuolisten ylikahlaus sukellus sessioden tuloksena!!!!Kalat laittavat myös perhokalastajat sitomaan mitä sairaamman näköisiä väköstyksiä, joita nykyaikaiseen tyylin mukaan tulee painottaa mitä yli-inhimillisimmällä lyijy möykyillä. Näitä sadomasokistin kidutus välineinäkin aivan hyvin toimivia möykkyjä perhokalastajat sitten raippaavat yleisesti istarikoskilla, tähän hyvinkin yleiseen luuloon kirren monnimaisesta pohjassa elo käsityksestä pohjaten.
(toivon syvästi ettei yksikään yliädläävä perhokalastajan kuvatus ota tosissaan tätä jälkimmäistä puoliskoa kirjoituksestani).
Quotehoho!! Te kaikki ootte ihan pellejä jos niinku mietitte, mikä on oiken ja mikä on väärin. Siis sanokaa mikä ois oikein täs maailmassa? teettepä sitten mitä tahansa joku kärsii. Ainut minkä voitte valita on se miten paljon joku kärsii.... joku voi ajatella että kalan tappaminen on sille suurin kärsimys tai sitten sen vapautus... KUKA tietää?
PS: Snowbee vuotaa
Tämä herra tässä puhuu asiaa jos hän sitten onkaan herra.
Tässä vielä luettuani näitä vastauksia tähän palstaan, oli pakko vielä kirjoittaa jotain.
Miten perhokalastaja eroaa virvelikalastajasta?
Miten verkkokalastaja voi välttää kalojen tuntemasta tuskaa, koska kalahan voi rimpuilla verkossa monta tuntia, ja vielä kiduskannet verkon silmään kiilautuneena kuolla hapen puutteeseen?
Katiskakalastaja pyydystää kaloja metalliverkkoiseen pyydykseen jossa kalat raapivat itseään metalliverkkoon.
Iskukoukku kalastaja pyytää kaloja koukulla joka lyö kalan pään läpi koukun todella lujaa. Joskus koukku menee silmästä läpi ja kala ui vielä ylös nostamiseen saakka koukku silmästä läpi.
Atrain kalastaja lyö perkeleenmoisen haarukan kalan selkään/niskaan/mihin nyt sattuu osumaan. Joskus lyönti menee ohi ja kalasta vaan veri lentää kun se hädissään lähtee pakoon.
Madepilkkijät madeharojen ym. kanssa vetävät kalan kiinni siitä mihin se sattuu jäämään. Usein matikka putoaa kyydistä ylös vedettäessä ja lähtee jatkamaan uintiansa mahdollisesti mahassaan 1-5 reikää rikkaampana.
Aina kun tavoitellaan pyydyksillä tai pyydöilla jotain niin silloin huijataan kalaa joko ottamaan pyytö tai tulemaan sen lähelle/sisälle/läpi sen.
Ei tässä ole mitään tekemistä eläinrääkkäyksen kanssa. Vapaaehtoisesti se kala sen tekee tai on tekemättä.
Ihan kiva trolli yritys mallia JussiS, joka sai jo porttikiellon yhdelle foorumille.
Jatketaan tästä...
Nimim. Ukkonen otti esille myös muut kalastustavat ja niihin verrattuna voimme vain onnitella itseämme siitä, että olemme valinneet perhokalastuksen.
Ja sehän on todellakin niin, että kala itse nappaa sen perhon ja sen jälkeen me kalastajat voimme hyvin pitkälti vaikuttaa siihen, miten kala kärsii (jos kärsii). passiiviset pyydykset aiheuttavat enemmän ja pitkäaikaisempaa kärsimystä kuin aktiiviset pyydykset, joten tässäkin tulee hyvin esille aktiivisten "pyydysten" etu em. verrattuna. Kalastakaamme siis taidolla (ja tuurilla) aiheuttaen kaloille vain vähän kiusaa.
tämä T.P kirjoitti, että kalakannat pitää säilyttää.
Mitenkä monta prosentti nykyisistä kaloista on alkuperältään istareita? Onko istarilla arvoa? eikö kannattaisi kalastaa vaikka haukia? ethän sä makueroa huomaa
PS:snowbee vuotaa
"tämä T.P kirjoitti, että kalakannat pitää säilyttää
Mitenkä monta prosentti nykyisistä kaloista on alkuperältään istareita? Onko istarilla arvoa?"
Puhuin luontaisten kalakantojen säilyttämisestä ja kuinka c&r on tavallaan nivoitunut tähän ajattelu tapaan. c&r:n tärkein tehtävä on mielestäni saada säilytettyä luontaiset kalankannat(tässä tapauksessa takoitan lähinnä jalokaloja) niissä vesistöissä joista sellaiset vielä löytyy ja samalla kuitenkin mahdollistaa kalastus. Kalojen istutus palvelee vain kalastajien etuja ja tarpeita. Istareita ei mielestäni tulisi missään tapauksessa hinata tankkiautolla virtavesiin joissa on jo oma vahva luontainen kalakanta, se vain järkyttä luontaisen kalakannan asemaa ja näin ollen ei palvele kuin pelkästään kalastajien etuja. Itse en ole mikään fanaatikko tässä c&r/kalankantojen säilytys touhussa, mutta näin perhokalastajana tulee kuitenkin pakollakin otettua hiukan vastuuta tästä asiasta, jotta tulevaisuudessakin olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet luonnonkaloihin eikä pelkästään istarilötköihin. Kyllähän niitä luonnonkalojakin tulee joissain paikoissa otettua, mutta muistetava, että rajansa kaikella. Istarien prosentuaalisesta määrästä en todellakaan osaa sanoa mitään, mutta paljon on näitä "bordellikoskia" joissa joka pirun viikko tankkiauto käy tyhjentämässä 100kg istari massaa koskeen, jotta kalastajat pysyisivät tyytyväisinä. On tosin koskia joissa on vahva luontainenkalankanta ja c&r on ainut tapa kalastaa (kaikille niille vesistönjen haltiolle hatun nosto). Sekin on mielestäni hieno "ilmentymä", että joillain virtavesillä on mahdollistettu halvempi c&r lupa.
"eikö kannattaisi kalastaa vaikka haukia?"
Kyllähän niitä haukiakin on tullut ajoittain perhokalastusvälineillä narrattua. Tuskin rupean haukea perhokalastamaan ihan asiakseni, mutta sinänsä ihan ok touhua sekin. Taimenta ja harjusta tulen jatkossakin enimmäkseen kalastamaan, mutta niinkuin olen maininnut pyrin pitämään rajat sen suhteen kuinka paljon luonnon kantaa kustakin vesistöstä verotan!!Eli c&r:ää tulee harrastettua jatkossakin...
Ps: Anna prkl vuotaa!!!
Siis se on ihan luonnollista, että kalastuksesta saa mielihyvää. Ruoan hankinnasta tulee yleensäkin mielihyvää johtuen varmaan jostain syystä, että vaikka kivikaudella kun joku sai metsästetyksi eläimen niin kyseinen henkilö tuli suosituksi ,koska näin hän takaa yhteisön ruoan saannin ja osoittaa ystävyttää antamalla muillekkin ruokaa ja takaa yhteisön säilyvyyden.... joo-oh ota nyt tuostakin selvää mutta tuo tunne on peräisin aikojen alusta nii eihän sitä nyt muuttamaan mennä.
T.P mä itse olen oikeesti samaa mieltä kuin sinä, että kalakannat tulisi säilyttää... Mutta en pidä sitä relistisena ajatuksena. Kaikki harrit mielelläni päästän pois sillä ne ovat yleensä luonnon kasvatteja tai poikasistutuksista mutta taimenia en armahda.... (Vähä yks puolinen ajattelutapa).
Nykyisin vasta niinku alan ymmärtää C&R kalastusta. Ennen oli silleen, että kosken rantaan, kun auto saapu heti oli pakko päästä kalaan, mutta nykyisin aina istutaan tunti pari nuotiolla rupatellen ennen ku lähetään piiskaamaan ja yölläkin pitää nukkua väh. 10h jos parhaat otti ajat menne niin menkööt. ei se kalan saanti oo tärkeintä. ehkä kymmenen vuoden kuluttua meikäkin on ehdoton c&r kalastaja....
PS: Snowbee on jo vuotanu vuoden verran perseen kohalta.
"T.P mä itse olen oikeesti samaa mieltä kuin sinä, että kalakannat tulisi säilyttää... Mutta en pidä sitä relistisena ajatuksena"
Siinä olet oikeassa, että tällähetkellä tilanne Suomessa ei näytä kovinkaan hyvältä, varsinkaan verrattuna naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan (prkl:een norskien vesistöistä löytyy yhtäpaljon taimenta kuin meiltä särkeä!!!). Mielestäni ajatus luontaistenkalakantojen säilymisestä Suomessa on mahdollinen, kaikkihan riippu vain meidän asenteista. Eikö?
T.P tarkoitat varmaan kaikkia kalastajia silla aikaisemmin tälläkin palstalla on jo todettu että perhokalastus on pieniosa kaikesta kalastuksesta,
tosin me päästään sotkemaan taimenten kutupaikkoja jos ei ole mitään rauhoitusta.
Vinki kaikille: keväälläkään ei kannata mennä kahlailemaan kutualueille koska vasta kuoriutuneet poikaset vilistävät vielä soranseassa. tätä käytäntöä on toteutettu esim. Nokisenkoskella hyviin tuloksin.
Tarkoitin lähinnä ihmisten asenteista yleensäkin (ei pelkästään kalastajien). Olihan tässä aikanaan semmoinenkin "yhdistys" kuin taimeninstituutti, jonka jäsenistä (ainakin puheista päätellen) suurin osa ei kalastusta harrastanut laisinkaan, mutta silti innolla ajoivat virtavesien hoito projekteja.