Viimeaikoina on tullut myyntiin Master, Lokka ja Väinö tuotemerkillä myytäviä halpaverkkoja, jotka maksavat halvimmillaan vain 10 €/kpl. Olisin kiinnostunut kuulemaan käyttäjien kokemuksista kyseisistä halpaverkoista. Onnistuuko käsittely helposti? Entä ovatko pyydykset kalastaneet hyvin ja ovatko ne kestäneet käytössä kalliimpien veroisesti? Kannattaako köyhän siis ostaa halpaa vai säästää rahojaan kalliimpaa varten ?
Itselläni on kokemuksia 1,8 m korkeasta 55 mm Lokka-verkosta 0,17 mm langalla ja 3 m korkeasta 60 mm Väinö-verkosta 0,15 mm langalla. Kummatkin pyydykset ovat helposti mytyksi sotkeutuvia. Sotkeutumisherkkyyttä tuntuu vielä lisäävän se, että verkot ovat käsinpauloitettuja ja että niissä on otettu yhteen pauloituslenkkiin 3 verkon silmää kerrallaan. Näin ollen verkot tuntuisivat jäävän kaksoispauloitettuja ja kalliimpia verkkoja lyhytikäisemmäksi verkkojen selvittelyn aiheuttaman kulumisen ja reikiintymisen vuoksi. Puikkarilta laskeminen on yhtä tuskaa ja pyydykset on lähes pakko laskea saavista. Henkilökohtaisesti vaaka kallistuu siis kalliimpien kaksoispauloitettujen arvokkaampien verkkojen suuntaan.
Luin jotain kokemuksia näistä joskus - olisikohan ollut joku viimeisen 6 kk:n (tai ehkä 18 kk.n) aikana ilmestynyt erä-lehti, en ole varma. Siinä testattiin myös sotkeutuvuutta pudotuskokeella. Mielikuvakseni jäi että kyllä noista halvoista verkoista saa rahalle vastinetta. Erot kalliimpiin olivat itselleni yllättävän vähäisiä.
Koko talven oli lokka 60mmx0,17mmx30mx1,8m pyynnis eikä valittamista.
Erä-lehden verkkotesteihin en paljoa luota, koska ne perustuvat vain yhden henkilön havaintoihin. Lisäksi testeihin lähetetyt koekappaleet voivat olla aivan jotain muuta, mitä kauppojen hyllyiltä löytyvät myyntikappaleet ovat.
Ihan hyvin olen itse vasta pari vuotta verkoilla kalastaneena tullut toimeen noiden halpaverkkojen kanssa. Oikeastaan kokemuksia "paremmista" verkoista ei olekaan, sillä olen käyttänyt vain muutamia 10-15 euron verkkoja. Ostin kuitenkin nyt pari viikkoa sitten vähän arvokkaamman verkon ja on jännä seurata, tarkoittaako hintaero tason selvää parantumista. Toivon tietenkin sitä, sillä kyllähän nuo tahtoo välillä vähän sotkulla olla. Sotkut kannattaa tietysti selvitellä maltilla ja monesti huomaa että pahalta näyttänyt tilanne ratkesikin vain pienellä "oikaisuliikkeellä". Toisinaan tosin tahtoo maltti loppua vähän kesken ja se aiheuttaa usein tarpeettomia repeämiä ja ajan kanssa se vaikuttaa sitten myös omaan kukkaroon.
Itselläni muistaakseni yksi masteri, yksi lokka, pari väinöä sekä nyt sitten tämä uusi Nippon-verkko. Osa jo vedessä, loputkin varmaan huomenna.
Väinöistä löytyy parin vuoden ajan kokemusta. Laadultaan ihan täyttä kuraa ja käsiteltävyys ihan perseestä, mutta kalastavuus on kieltämättä hyvä. Talvella toimii ehkä tavallaan paremmin mitä kesällä veneellä, tai tuntuu että helpompi käsitellä talvella. Joka tapauksessa harraste käyttöön ihan ok verkot hintalaatuun nähden.
Itsellä ammattikäytössä nuo on näin keväisin ja syksyisin kun pelataan "riskikalastusta" jolloin verkkojen menettäminen on enemmän kuin todennäköistä. Nytkin kun rannat on sulat ja soutuveneellä on viety verkkoja ahvenille, niin on suuret riskit että tuulen kääntyessä verkot ovat täysin entiset ja tällöin väinöjen menetys ei tunnu niin pahalta kuin pari kertaa kalliimmat kivikankaan kaksoispaula verkot.
Normaalina kautena ei tulisi mieleenkään käyttää halppisverkkoja kun näillä määrillä.
Itsellä kokemusta Väinön 3m x 60 m x 55/60mm 0,15 langalla. Ovat tosi pyytäviä esim. kuhalle, siialle ja ahvenelle. Saalis ollut koko avovesikauden paljon parempi kuin esim Kivikankaan vastaavilla. Käsiteltävyys ei oo parasta A-ryhmää, mutta kärsivällisyydellä siitä selviää.
Voin suositella lämpimästi.
On noita halpaverkkoja tullu hankittua. Väinö, lokka ja kalamestarin verkot ihan hyviä pyytämään. Verkkojen käsittely ihan ok, kestävyys aika heikko. Sitten eco masters siitä ei löydy mitään hyvää sanottavaa. Eka kokemis kerralla ylänen meni poikki monesta kohtaa. Ihan kohtuu verkko on lindemanin Aino.
Itsellä ollut jo 6 vuotta kivikankaan kallis verkko. Ollut vedessä muutaman kerran kesässä ja kalastanut lähes joka kerta jotain. Kolme vuotta sitten ostin 2 mökkiverkkoa mitkä tais maksaa 15e... , ja pitänyt niitä jatassa tuon kalliimman verkon kanssa. Aina vaan toi kallis verkko kalastaa ja noi halvat joskus vaan lahnoja. :?
Onko sinulla noissa molemmissa verkon korkeus, silmäkoko ja lankapaksuus sama?
Silmäkoko on 0.55 ja korkeus 1.8 molemmissa. Langan paksuutta en tiedä...
Onko sillä paljonki väliä minkä paksunen se lanka on?
Quote from: Ollitzky on June 19, 2011, 23:29:20
Onko sillä paljonki väliä minkä paksunen se lanka on?
Vähän kalalajista riippuu langan paksuuden vaikutus. Oman käsityksen mukaan siika ja lahna eivät oikein käy paksulankaiseen. Ohutlankainen taas ei kestä isompaa kalaa - isompi hauki tekee verkkoon sukellusveneen mentävän reiän. Lohi taitaa yrittää puskea läpi mistä vaan ja tarvitsee vahvan langan.
Toinen vaikuttava tekijä on verkon pauloitus, mutta siitä ei jälkikäteen ota selvää kuin silmämääräisesti verkon ollessa vedessä. Eniten pauloituksessa vaikuttaa ylä- ja alapaulan välinen jännite, joka johtuu paulojen vastakkaissuuntaisesta vedosta. Jos tämä on pieni niin verkko on "herkkä" ja myötää kalan liikettä ja aiheuttaa kalan sotkeutumisen. Kireään verkkoon puolestaan kalat tarttuvat, ainakin periaatteessa, yhteen silmään - tyypillisesti muikkuverkot tehdään hyvin kireiksi.
Mutta juu, mielenkiintoinen havainto sinulla kun ero kalastavuudessa on noin suuri.
itsekkin ostin noin 15E verkkoja pari kappaletta, 1,8 kork. silmäkoko 40 tai 45, lanka 17 ja 15. ajattelin että muutaman ahvenen kun saa niin se riittää niille.
yksi tyhjä päivä ja sit olikin jo taimen verkoissa... mutta huolekseni seuraavalla kerralla verkossa oli muutaman metrin reikä.
kolmas päivä maksoi kyllä verkot takaisin, sillä verkossa oli 2,5 kg taimen... :) on verkoilla tullu muutakin ja voisin sanoa että ei se vika ole niin verkoissa, vaan paikassa ja ajankohdassa :)
Ostin kahdeksan Väinö-verkkoa loppukesästä, joilla pyysin kalaa avovedestä joululle asti. Mielestäni pyytävyys on mainio, ei häpeä kivikankaan kaksoispaulalle eikä itsepauloittamilleni.
Laatu ja käsiteltävyys onkin aivan toinen juttu. Varsinkin yläpauloissa, paulaa on jatkettu pelkällä solmulla, joka on sormenpään kokoinen, sotkeutuu. Mutta varsinainen harmi on alapaula muutaman viikon käytön jälkeen. Se kiertyy käytännössä kaikissa verkoissa ja takertuu liinalle tosi helposti. Kympin (9,90€) niistä voin maksaa mutta 16€ on jo liikaa, kun ei oo puikkariakaan mukana. Korkeista Väinöistä talviverkoilla ei kokemuksia.
Masterin 50mm verkko tuli loppukesästä ostettua. Montaa kertaa ei ollut järvessä, mutta kyllä sillä jokunen kuha tuli. Ei laadullisesti paras, mutta voittaa vanhan kuluneen "laatuverkon". Näiden kanssa ei itketä vaikka joutuisi välillä vähän repimäänkin.
Itselläni on kokemusta Väinö verkosta. Ostin kyseisen verkon lähikaupasta ja hintaa oli n.7e. Laatu on todellakin ihan surkeaa mutta se on pakko sanoa että hyvin sillä kalaakin saa.
Itselläni verkko oli kaksi kertaa pyynnissä ja kyseisillä kerroilla verkkoon ui muutama puolikiloinen ahven ja useita pikku lahnoja. Kotiin tuodessani verkko oli täysin mytyssä. Yritin selvitellä verkkoa mutta en saanut sitä selväksi vaikka selvittelin sitä monta tuntia.
Verkon laadusta pettyneenä menin paikalliseen kalastustarvikekauppaan ja ostin Kivikankaan kaksoispaulaverkon (55x3x30m) eikä sen kanssa ole mitään ongelmia esiintynyt. Isojen kalojenkin sotkut saa selväksi hetkessä. :-)
Oma mielipiteeni halppis verkoista on se että ne riittävät vallan hyvin kerran kesässä kalastavalle, mutta enemmän verkkoja käyttävän kannattaa satsata laatuun. :evil:
Väinöverkko on hyvä kalastamaan. Sen hyvyys perustuu kevyeen alapaulaan. Verkko sotkeutuu kyllä, mutta minulla oli koko talven pyynnissä, ja hyvin tuli kuhaa ja haukea.
Nyt käytössä on 2x50mm silmukalla ja 1x35mm silmukalla olevat verkot jotka on ostettu pienellä rahalla Hong Kongista.
Noissa on ongelmana se että alapaula sekoaa/jumiutuu jatkuvasti verkkoon ja näin hankaloittaa laskua huomattavasti.
Selviänkö ongelmasta jos ostan jotkut kalliimmat esim. kivikankaan tms. vastaavat verkot? Vai onko tuo vaan isompisilmäisten verkkojen ominaisuus? Ostin jotkut kalliit muikkuverkot 110€ maksoi 2x30m pätkät. Nämä menevät järveen kuin itekseen, ei sotkeudu eikä mitään.
Yhdellä sanalla, selviää. Väinö- ym halppisverkot ovat kyllä kohtuullisen hyviä pyytämään, mutta lähes toivottomia laskea.
Mikäli kalastelet sisävesillä, voin lämpimästi suositella Nipponverkon tuotteita. Ne on pauloitettu mielestäni paremmin soveltumaan sisävesille verrattuna esim. Kivikankaan verkkoihin. Kivikankaalla on monissa turhan painava alapaula sisävesiolosuhteisiin. Toinen hyvä paikka ostaa verkkoja on JP-Verkko.
Papuwokille vastaisin, että kaksoispauloitus tuntuisi vähentävän isosilmäisten verkkojen sotkeutumista. Mielestäni keskeinen ongelma myynnissä olevissa etenkin aasiasta tuoduissa käsinpauloitetuissa verkoissa on se, että niissä on otettu liian monta liinan silmää yhteen pauloituslenkkiin ja pauloituksessa on käytetty heikkolaatuista ja liian paksua pauloituslankaa . Ylimääräisten silmien ottaminen pauloituslenkkeihin nopeuttaa olennaisesti verkon valmistusta, mutta käsiteltävyys ja kestävyys kärsii siitä.
Parhaat itse pauloittamani 55-80 mm verkot ovat olleet sellaisia, joissa yhteen pauloituslenkkiin on otettu ylä- ja alapaulalla vain yksi verkon silmä. Tällöin verkon herkkyys saadaan aikaiseksi hieman suositusta heikommin kantavaa yläpaulaa ja suhteellisen ohutlankaista liinaa (esim. 0,17 mm) käyttämällä. Kun vielä paulat saa kierteettömiksi, niin tuloksena on hyvin selvänä pysyvä ja herkän kalastava ja kestävä pyydys.
Erityisen tärkeää on hyvässä käsinpauloitetussa verkossa on huolellisesti tehdyt pauloitussolmut, joissa ei ole ylimääräisiä ulkonemia. Ja jos pauloituslankaa joudutaan katkaisemaan, jätetään lankojen päät pitkiksi, jopa 10-15 cm mittaisiksi, jolloin ne eivät aiheuta sotkuja.
Arvostan pyydysten ekologisuutta ja siihen ajatusmaailmaan eivät käyttöiältään hyvin lyhytikäiset kertakulutustuotteet oikein sovi. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla, onko halpaverkkojen ja kaksoispauloitettujen laatuverkkojen käyttöiässä todellisuudessa suuria eroja vai onko kyse vain mielikuvasta. Itselläni ei ole aikaa moista testiä toteuttaa, mutta joku voisi ottaa sen projektikseen.
Mitä tulee tuohon ekologisuuteen (pitkäikäisyyteen), niin olen samaa mieltä. Monesti halppisverkot eivät ole varoivaisessakaan käytössä kovin pitkäikäistä. Toisaalta kannattaa mitoittaa verkot ja niihin käytettävät rahasummat käytön mukaan. Jos pitää verkkoja järvessä 1-2 kertaa kesässä, niin kaikilla verkoilla selviää. Mutta jos sattuu olemaan mallia ammattikalastaja tai verkkokalastus on "totinen" harrastus, kannattaa myös sijoittaa välineisiin. Myös verkkokalastus on paljon hauskempaa oikeilla vermeillä.
Itse olen koko lailla siirtynyt pystyriimuihin, jolloin voi valita huomattavasti vahvemmat langat, ilman, että pyytävyys kärsii. Itsellä oli esim. viime syksynä 4,9 kg kuha kiinni yhdessä ainoassa verkonsilmässä ja hyvin pysyi. Verkkona oli pystyriimutettu Nipponin 70 mm 7F-liina.
Myös siika tarttuu aika hyvin paksulankaiseen pystyriimuun.
Hommaa helpottaisi huomattavasti se että saisi esimerkkejä kuvan kanssa millainen pauloitus, virkkaus yms. pitää olla kun ei ole aavistustakaan millainen on kaksoispaulotettu verkko.
Tsekkaa vaikka www.kivikangas.fi.
jos verkottaa lammilla, kivisillä järvillä yms vastaavilla niin ehdottomasti 10€ verkot :wink: itellä kivikankaan verkkoja hyville vesille ja riskipaikkoihin 10e verkkoja :-) kyllähän se itkettää repiä 40e verkkoa kun alapaula on johonkin hakoon tai kiven väliin mennyt :evil:
Ihan asiallinen ja hyvä kommentti.
Väittäisin, että kaikilla verkoilla saa kalaa, kalliit ovat yleensä parempia käsitellä. Parhaat kuhasaaliit olen saanut Väinö-verkon 3 m korkeilla halppisverkoilla, mutta se käsiteltävyys, englantilainen sanoisi "next to nothing".
Ja jos kalastelee verkoilla muulloinkin kuin tyynellä, niin silloin kalliit ovat yleensä paremmat. Tosi alapaulan repeytyminen tietysti kirpaisee hetkellisesti enemmän.. Mutta elämä on... nimittäin kallista.
Onkos kellään kokemusta ykköspyytäjä nimisestä kalaverkosta,näyttäisi olevan todella edullisia mutta kannataako silti?
Pauloittelen itse verkkoni, mitä nyt kaverin kalastusta vierestä seurannut ja mukana ollut. Sen olen myös huomannut niinkuin useimmat, että verkon käsittely on verrattain hankalaa, ja että verkko pyytää varsin kohtuullisesti. Mutta toisin kuin itse pauloitetut verkot, konepauloitus on kertakäyttötavaraa. Verkkokalastuksessakin on mielestäni itse kalastustaito tärkein, eli minne ja millaiset verkot tilanteeseen ja toiseen laskee. Tämähän hoituu kokemuksella.
Verkkokalastusta kohtaan on monenlaisia paineita, jopa niin että se pitäisi kieltää kokonaan. Pitää kuitenkin muistaa, että suurin osa syömäkalasta tulee luonnosta pyydyskalastuksesta. Itse lopetin uistin- ja perhokalastuksen joitain vuosia sitten siitä syystä, että se on aivan turhaa kalojen - viattomien luontokappaleiden - kiusaamista. Varsinkin tämä catch and release -pyynti, pelkkää ihmisen saalistamishimon tyydyttämistä!
Kyllähän tosiasia on se, että jos laitteen; verkko, mönkijä, jääsaha jne, pitää toimia, kestää ja niillä pitää saada tulosta, ei oikeastaan halpaa kannata ostaa. Ei ainakaan ammattikäyttöön, eikä vähänkään jatkuvaan harrastuskäyttöön.
Halpaverkkojen liinat ovat yleensä kohtuullisia mutta sitten paulat ja pauloitustyö, kaikkea muuta.
Ostan lähes kaikki verkkoni Viitanetiltä Tallinnasta, valmistetaan Viimsissä, tehtaallakin olen käynyt.
Verkot tilataan etukäteen ja näin varmistetaan saatavuus. Liikkeessä, lentoaseman vieressä, Ingrid niminen myymälänhoitaja puhuu muuten hyvää suomea ja palvelu on aina huippuluokkaa.
Yleensä käytän 55-60mmx3m,0,15x4 tai 0,12x3, 60m, multimonofil. Saatavissa oranssina, vihreänä ja punaisena. Huippulaatuisia verkkoja ja Suomen hintatasoon nähden todella edullisia mutta pitää itse hakea Tallinnasta.
Ammattikalastajat saavat vielä verkot 0-alv.
Suosittelen kyllä itse kullekkin.
http://www.viitanet.ee/et/e-pood
Eivätkö postita Suomeen kun kuintenkin tuollainen e-pood niillä on?
Eivät postita, koska valmistavat suomalaiselle firmalle (myöskin e-kauppa) suurimman osan tämän myymistä verkoista. Tämä ei ole mitenkään harvinaista näissä nettikaupoissa, nämä keskinäiset sopimukset.
Minä teen kerran vuodessa verkkotilaukseni ja käyn noutamassa sen Tallinnasta; omalla autolla kun liikun, ei ole vaikeuksia.
Verrattuna kotimaisiin kauppiaisiin, hintaero on yli 30%, nämä verkot kun ovat valmiina 75m pitkiä, vaikka puhutaankin tuplaverkosta tai 60m verkosta, tämä vielä lisää edullisuutta.
Itse olen 3 vuotta kalastanut verkoilla aktiivisesti kuhaa ja käytössä ovat olleet halpisverkkoja ja kivikankaan verkkoja. Sen olen huomannut että kuhat jäävät paremmin kikankaaseen ja ahvenet halppiksiin, mutta se mua ihmetyttää kun sanotte kaksoipaulan olevan helpompi käyttää eikä sotkeudu niinkuin halpikset. Kuhan sotkeutuessa kivikankaaseen niin kuha jotenkin pyörittää verkon aivan rullalle ja ala ja yläpaulat aivan sekaisin. Tosin kuhan sotkeutuessa halpisverkkoihin, verkko ei läheskään mene niin sekaisin, kun kivikankaassa ja verkko selviää nopeammin. Ja tämän perusteella käännyn halpisverkkojen puoleen. Mikä on syynä tähän omituiseen ilmiöön ja onko teillä samanlaisia kokemuksia?
>Mikä on syynä tähän omituiseen ilmiöön
Kolme teoreettista selitystä tulee mieleen. Jos toinen verkko on matalampi, niin helpommin siinä ylä- ja lapaula kohtaavat. Tai sitten se on herkempi omaten pienemmän pystyjännityksen, eli yläpaulan noste ja alapaulan paino ovat pienemmät. Kolmas mieleentuleva seikka on että olisi pauloitettu pituussuunnassa löysemmäksi, jolloin kalalla on enemmän löysää verkkoa johon sotkeutua.
Oikeastaan tässä ei ole mitään ihmeteltävää. Ns halpaverkot ovat lähes kaikki valmistettu Kiinassa, mahdollisimman halvalla. Pyytävyys saadaan äärimmäisen ohuilla langoilla, löysällä pauloituksella, pauloitus halvinta mahdollista, joskin jotenkin toimivaa, joten, kuten.
Ammattikäytössä ko verkot eivät ole halpoja, pyytävät hyvin/keskinkertaisesti mutta uusimistarve on todella suuri. Huonosti toteutettua, joskin pyytävää verkkoa tuskin monikaan korjailee.
Huippulaatuiset verkot niin ammattilaiselle kuin harrastajalle ovat pitkässä juoksussa edullisimmat. On omaa kokemusta joiltain vuosilta.
Huippuverkko 60x0,12x3x75, kestää 2-3v, Väinöt yms, 60m, yhden kesän. Hinta/hinta = 45,00€/10,00€; laskekaahan siitä.
Tää on vähintää kaksipiippuinen juttu. Esim Väinö-verkot ovat pyytäneet ainakin mulla tosi hyvin kuhaa, johtuen juuri erittäin kevyestä paulutuksesta. Mutta käytettävyys (laskettavuus) on kyllä aika surkea. Vaikka miten selvittää verkon ennen laskua, niin kyllä sen laskiessa sotkuun saa. Olen onnistunut jopa siinä, että 1,8 m korkea verkko meni laskiessa sotkuun. Sain toki sotkun selvitettyä, mutta jos vertaa laatuverkkoihin, niin ainakaan matalia on lähes mahdoton saada laskiessa sotkuun.
Näkisin, että näissä halpis- mutta myös muissa verkoissa on se, että ne yritetään väkisin saada soveltumaan kaikille kaloille. Se mikä on optimi kuhalle ja siialle, ei enää toimi oikein hyvin hauelle. Tai se mikä kestää hauen ei välttämättä kestä enää taimenta tai lohta. Lohen kestävä ei taas pyydä kovin hyvin varovaisesti liikkuvaa kalaa. Näkisin asian niin, että verkkokalastuksesta saa parhaiten irti kun hankkii kullekin kalalajille optimoidut verkot ja tietysti riittävän suuret silmäkoot.
Useinhan sotkujen syynä on kierteelle pauloitettu ylä-/alapaula, tai oikeastaan pääasiallinen syy. Tuosta herkkyydestä sanoisin, että olen mm 4x0,15 multimonofililla saanut hyvin kuhaa jään alta, niin pehmeä tämä kiinalainen liina on. Meillä kun on pakko verkkoja säästääkseen käyttää kestävää liinaa, isoja haukia ja paljon; 6-7kiloinen ei mikään harvinaisuus ja sehän kyllä pistää esim 0,20 monofiilin "päreiksi". Kuhankin keskikoko meillä on helposti yli 3kg; riippuu tietenkin jonkinverran silmäkoosta.
Jäätkin sitten lähtivät taas ja olisi aika aloittaa lyhyt kalastuskausi.
Ajattelin pari verkkoa ostaaja eksyin tähän. Olen parkymmentä vuotta kalastellut verkoilla. Yksin soutuveneellä. Tyynessä ja myrskyssä'. Verkkoni ovat olleet halpamallia järjestään. Jotain eroa niissä on. Pari ikivanhaa verkkoa ei pyydä mitään. Ne ovat sellasia joissa ei ole kohoja. Sotkuun niitä ei saa yrittämälläkään ja olenkin harkinnut uuden aidan laittamista. Kohollisissa verkoissa on joitakin joista kohot lähtevät irti (laatikossa ostettu) ja ne olivat vähän huonot. Muutoin verkot kestäneet aina sen kolme kesää. Pari reikää per verkko tulee korjattua per kesä.
En tiedä miten muut saavat verkkonsa niin solmuun. Lasken, nostan, otan kalat pois ja samalla, oikaisen verkon, Kerään verkon paattiin ja lasken takaisin. Jos verkot likaiset poikkean hiekkarannalle ja hieron ne puhtaaksi. Heitän hienoon hiekaan vedessä ja hieron niitä vähän sinne, siltti on myös hyvää. Ovat sen jälkeen kuin uudet. Ei ole langat kärsineet. Saalis pääosin kuhaa. Epäilen että se verkkojen sotkeentuminen on monasti sittä että pitäisi vain vetää syvään henkeä. Oppi-isäni sanoi usein 'Älä hosu' Oikeastaan ainoa neuvo. Ja pakkohan se on kun niitä yksin nostaa ja laskee olla rauahllinen. Kovemmalla tuulella saa heittää pienen ankkurin, ettei ihan tuhatta ja sataa mennä. Saa verkon ylös. ja tyvenellä se laskeminen... soutaa, laskee verkkoa, kyllä sekin onnistuu, mutta on niitä vaikeinpia hommia.
Se pyytävyysero on kumma. Aikoinaan oli puolikas ikivanha 'onnenverkko' jonka aina luvattomasti laskin lopuksi päätyyn. Oli reikää ja rispaa ja aina siinä oli kalaa yllin kyllin. Huonoina aikoina ainoa jossa oli kalaa tai sitten siinä oli yhtä paljon kuin kolmessa muussa. Oli se vaan ihme pätkä...
Kivikossa ja virrassa tulee liotettua. Ne tieetty vattivat veronsa. Mutta se e iole verkon vika. Ja on tietty paljon kiinni millaisia puusilmä venelijöitä ja uistelijoita alueella on.
No tästä ketjusta en juuri viisasstunut, onko niistä joku parempi vai ei. Pyytävys eroja niissä ainakin on.
Ja osa verkoista haisee kun ne ostaa. Missä lie bensiivarastolla olleet säilössä ennen kaupan hyllyä. Pidän verkot aina ulkona kuusen juurella, varjossa, ei pesuaineita, ei kraanavettä, ei takalaatikkoon, mieluummin auton penkille ja hyvä antaa niille vaikka vähän jotain mullan hajua aluksi, kun ostan.
Yhteieenvetona voin sanoa että on aikalailla ollut sama mitä siellä liotaa. Kolme kesää on maksimi halppisverkolla ja siten ne lahoavat.
Ehkä se käyttötapa, paikka saalis, saaliin poistotapa ja moni muu vaikuttaa enemmänkin verkon kestävyyteen. Kun saa pienen reiän, siitä seuraa äkkiä soppa ja iso reikä. Moni ajattelee, että poikki vaan, silmä tai kaksi ja se ei minulle passaa, kun ei ole kiire...Ei saa repia ikinä.
Tosiasiahan on; köyhän ei kannata ostaa halpaa. Näissä halpisverkoissa löytyy hyvinkin pyytäviä...mutta, kestoikä aivan mahdottoman huono, varsinkin vesissä, missä liikkuu kookkaita haukia.
Edellämainituista syistä olen pyrkinyt täydentämään verkkokalustoani mahdollisimman laadukkailla verkoilla. Haukipitoisissa vesissä ylivoimainen on esim Viitanetin Saaremaine 70x3x015*4x75 oranssi. Erittäin pehmeä ja vahva liina. Hintaluokka 60,00€, Eestin alv vähennettynä.
Kuhan kutuaikaan pyydän pintaverkolla, ulappa-alueilla saman valmistajan 85x3x015*4x75 vihreä pintaverkko hintaluokka 50-53,00€ myöskin alv vähennettynä. Pintaverkoilla siitä syystä, että kuhakoiraan oleilevat sorarannoilla n 1-1,5m syvyydessä ja selkämatalikoilla vartioivat siellä kutupesiään; näillä alueilla en pyydä 15. toukokuuta - juhannus.
Halpisverkot; esim väinö, kelpaavat kyllä särjen ja säyneenpyyntiin ruohikkorannoilla ja siinä kokemukseni mukaan toimivatkin hyvin.
Vielä lopuksi; huippuverkkokaan ei pyydä jaos esim pohjaverkko kiskotaan viivasuoraksi; ei, mutkille ja löysälle pitää laskea. Pintaverkkoon taas tehdään pesä; yksi 75m verkko nuolenpään muotoon ja pari samanmittaista aidaksi ja mielellään viritetään siihenkin pari mutkaa. Näillä systeemeillä olen pärjäillyt.
Koko lailla samaa mieltä kuin "Ammattikalastaja", köyhän ei kannata ostaa huonoa/halpaa. Itse painotan juuri käytettävyyttä ja kestavyyttä mitä parempilaatuiset verkot/liinat tarjoavat.
Tuo nuolenmuotoinen pintaverkko on mielenkiintoinen juttu. Olen siitä aikaisemminkin kuullut ja kuvia nähnyt, mutta en ole koskaan sitä itse kokeilut. Syksyllä olen pyytänyt lohta ja taimenta ihan "suorilla" pintaverkoilla ja kalaa saanut. Tosin mulla verkot eivät olleet ihan pinnassa vaan 10-15 m tapsilla.
"Ammattikalastajalle", olettaisin, että tässä "nuolipintaverkossa" kalata jäävät juuri tähän "nuoleen" ja loppuosa verkosta on aitana, vai?
Ankkuroidaanko tämä nuoliosa normaalisti kireälle, vai miten se homma toimii.
Sen verkkoviritelmän oikeampi nimike on pesäverkko. Taimenta ja lohta olen sillä joskus rannikolla asuessani pyytänyt ja toimii; lohelle, taimenelle, siialle ja kuhalle.
Se "aitaverkko" ei ole pelkkä aita, siihen on ankkurin ja kohon kanssa syytä tehdä ainakin pari jyrkähköä mutkaa; n 30astetta. Nuoliosa ankkuroidaan kireälle, koska siinä on kolme sellaista jyrkkää taitetta, johon kala sitten helposti jää; varsinkin saalistava kala, joka ui nopeasti saaliin perässä, sama pätee aitaan.
Aikanaan kun Suomenlahden puolella pyysin kaverin kanssa kimpassa lohikalaa paunetilla; aita saattoi olla jopa 300metriä ja enemmänkin, kyllä sieltä aidastakin kalaa tuli.
Kiitokset Ammattikalastajalle vinkeistä.
Lohen ja taimenen osalta taitaa joutua tyytymään tapsilla oleviin verkkoihin, kun lohi ja taimen kulkee vesilläni aivan pinnassa vasta myöhään syksyllä.
Kuhan osalta menee turhan vaikeaksi, kun ruokakalan saa hyvällä varmuudella pohjastakin.
Mutta siian osalta olen vähän hukassa. Mökkijärvessäni on paikoin ihan kohtuu siikakanta ja siika on aika isoa, 1-2 kg. Sen pyynti on vaan normaaleilla pohjaverkoilla osoittautunut pirun vaikeaksi. Nuo pesäverkot voisi olla ratkaisu siihen.
Osaatko antaa vinkkejä paikoista ja ajoista jos haluaa siikaa pinnasta pyytää? Lisäksi olisin halunnut vähän kuulla minkälainen siian pintaverkko on mitoiltaan. Siinä on varmastikin ohuempi liina kuin lohi/taimenverkossa, kuten myös alapaula on kevyt.
Todennäköisesti tarkoitat järvisiikaa. Pyynti tapahtuu aivan rannoilta keväisin, ja ihan siitä jään kantista sulaveden mukaisesti ja sama syksyisin myöskin mutta nyt yksi verkko kohtisuoraan rantaan; ja alkaen aivan metrin syvyydestä ja mielellään kivikko-tai sorapohjaisesta paikasta. Kesäisin yöpyynti välivedestä ja päiväpyynti pohjasta ja syvänteistä.
Verkkoina olen käyttänyt kesän pohjapyynnissä 6-8m korkeita 50-60mm pystyriimuverkkoja ja välivedessä riittää 4m pystyriimuverkko. Pystyriimutuksen olen tilannut erikseen.
Esim pystyriimu Saaremaa 55x6x0,17/60 hankintahinta alle 50,00€ ja sitten kiinalaista samoin pystyriimua 65x8x0,17/75. Nämä kiinalaiset ovat erittäin kevyellä ylä- ja alapaulalla ja hintakin tuolla 20,00€ luokkaa. Nämä edellämainitut verkot ovat nimenomaan siialle, sekä pohjaan, että väliveteen, välivesiverkot lasken kuten kuhan pesäverkot. Pystyriimutus antaa pelivaraa löysyytensä johdosta, vaikkakin lanka on ohutta. välivesi- ja pintaverkot laittelen karikoiden läheisyyteen ulappa-alueelle pl kuhan kutuaika. Varsinkin keväisin verkkojen menetysmahdollisuus on melkoinen, kannattaa seurata tuulia ja virtauksia. Syksyisin taas korkeakin verkko lasketaan miltei kasaan se rannanpuoli, siis jää pintaan ja tulee merkitä hyvin ja hyvinhän se ulompikin pää luonnollisesti tulee merkitä.
Kiitokset tiedoista.
Siian pyynti tulee tapahtumaan todennäköisesti loma-aikaan heinäkuussa kun on enemmän aikaa viettää vesillä. Tuolloin pyynti ilmeisesti tuota välivesipyyntiä?
Kuinka etsit siikojen esiintymisalueet kesällä? Syksyllä ja keväällä se on mielestäni suoraviivaisempaa. Kalastusalueellani on muutamia syvännealueita joissa rinne viettää rannasta aina 30 metriin asti. Näistä syvistä vesistä olen joskus saanut heinäkuussa muutaman sattumasiian pohjaverkoilla.
Siikapitoiselta vesialueelta, niinkuin kirjoitin, rantoihin kun tulee avovettä, siinä jään kantissa siiat oleilevat, koska siinä löytyy hyvin ravintoa.
Syksyisin taas kutu saa siiat rantautumaan. En ole varsinaisesti etsiskellyt vaan tiedän omista vesistäni nämä sorapohjaiset alueet; ne ovat siian kutualueita.
Kesällä siika oleilee päivät syvänteiden viileydessä ja nousee väliveteen ja pintaankin pyydystämään hyönteisiä. Siis kesäpäivinä pohjaverkko saattaa antaa runsaitakin saaliita. Välivesiverkot siis jatkuvaan pyyntiin ja kesäisin pohjaverkot vain päiväksi.
Kiitokset tiedoista, pitää kokeilla käytännössä ensi kesänä.
Viime kesänä tuli lohenpyynnin sivutuotteena yksi liki 2 kg:n siika juuri välivedestä syvänteen päällä. Enemmänkin olisi varmaan tullut, mutta verkon silmäkoko oli muistaakseni 80 mm, joten siihen menevät siiat ovat vähän harvemmassa.
Onko sinulla "Ammattikalastaja" kokemuksia ahvenen verkkopyynnistä sisävesillä kesäaikaan?
No, onhan sitä kerinnyt kertymään. Ahvenen kudun aikaa pyydän Kivikankaan Teho-katiskoilla ja "pullasyötillä". Toimii.Katiskan päälle vielä muutama havu; ikivanha konsti.
Isoimmat ahvenet sitten olen saanut juuri väillä Väinö-verkoilla sekä Viitanetin kiinaverkoilla. Silmäkokona olen käyttänyt 45-50mm:n solmuväliä. Verkot lasketaan ruovikon reunaan rannan suuntaisesti, toisaalta sitten karikoilla, karin reunan suuntaisesti. Karikoilla pitää muistaa, että kun toukokuu alkaa; ne karikkoverkot pois, ovat kuhan kutualueita.
Kiitokset "Ammattikalastajalle" ahvenvinkeistä. Pitää testailla ensi kesänä ja kuhat jätän kyllä rauhaan. Toisaalta pyyntivesillä kuhakanta on jo ehkä vähän liiankin tiheä. Verkon silmäkoko tulee mulla olemaan varmaan välillä 60-70 mm, sen verran isoja nuo ahvenet ovat.
Oletko muuten keskittänyt pyyntiä mitenkään vuorokauden suhteen? Jotenkin tuntuu, että yöpyynnin jälkeen kaikki ahvenet tuppaa olemaan kuolleessa olotilassa. Paras tai pahin esimerkki ahvenen nopeasta kuolemisesta verkkoon oli viime kesältä. Laitoin verkot likoamaan omaan mökkirantaan ja 2 tunnissa oli 500 g ahven onnistunut kuolemaan.
Tässähän on juuri se yksi pointti; tiheäsilmäisessä verkossa petokala, esim ahven ja kuha; kookkaat yksilöt saavat juuri ja juuri päänsä tungetuksi silmään, kiduskannet eivät enää pääse auki ja kala kuolee. Tämä on juuri se seikka, miksi kuhapitoisissa vesissä pitäisi olla vähintään 55mm solmuväli. Olen lukuisia kertoja saanut 65-70mm verkosta kuhia, kokoluokka 20-30cm. Jäävät hampaistaan kiinni mutta kun verkon silmäkoko on riittävän suuri, pystyn vapauttamaan ne, toisinkuin jostain 40-45mm verkosta.
Ahvenenpyynnissä lasken verkot vain päiväajaksi, jolloin esim kuhat ovat syvänteissä; illalla niin verkot kuin saaliskin kotiin. Tärkeätä muuten on jokaisen saaliskalan tainnuttaminen ja verestäminen heti veneessä. Näin taataan saaliin laatu.
Kokemuksia Master muikkuverkoista? Hyvinkin edullinen hinta houkuttelisi, mutta mitäpä sitä ostamaan jos aivan susia ovat..
Ei ole kokemusta Masterin muikkuverkoista, mutta eiköhän ne ihan toimivia ole, jos ovat oikein mitoitettuja. Muikkuverkossa on tärkeää, että on tarpeeksi raskaat paulat ja ala/yläpaulan mitat siten, että verkon silmän on tarpeeksi aukinainen. Ajatus on,että muikku ei varsinaisesti sotkeudu verkkoon samalla tavalla kuin on idea muiden kalojen osalta.
Kannattaa varmaan ostaa yksi kokeeksi ja verrata esim. Kivikankaan vastaavaan. Itse en muuten juuri tykkää Kivikankaan verkoista, koska niissä on mielestäni liian painavat paulat esim. siialle ja kuhalle, mutta muikkuverkot ne osaa kyllä tehdä.
Muikkuverkot ovat kyllä sen verran pitkäikäisia (jos ei repeydy esim kiviin), että laatuun kannattaa panostaa.
Kivikankaan verkot tosiaan on paulotettu todella painavilla pauloilla.. Virosta ostin kokeeksi kiinalaisen ja viitanetin 65mm verkot. Kiinalainen oli juuri sellainen kuin hinta antoi ymmärtää:) Viitanetin omasta tuli ainakin minulle paljon Kivikangas mieleen.
Viitanetin ja muistakin verkoista pitää aina muistaa, että ne ovat ns keskiarvoon suhteutettuja; siis ylä- ja alapaulojen suhde = paino/kantavuus.
Viitanetistä saa juuri siten pauloitetut vekot ja haluamallasi liinalla; pitää vain tilata etukäteen. Minun tilauksissani kuukauden ennakko on riittänyt. Viitanetin verkoissa hinta-/laatusuhde on mielestäni aivan ylivoimainen, verrataan mihin tahansa teolliseen verkkoon. Maininta verkkomerkin perässä; käsinpauloitettu, ei merkitse mitään. Loppupelissä; pyytävyys ja käsiteltävyys ratkaisevat. Nämä kiinalaiset; jotkin toimivat hyvin mutta kun kalastan yksin, sähköperämoottoria käyttäen lasken "suolena" verkon ulos, eivät kiinalaiset oikein pelitä, liikaa pujoksia ja paula jos on kierteelle pauloitettu, sotkeutuu armottomasti, varsinkin tuommoiset 5-6m korkeat verkot. Muikkuverkkona muuten käytän tuota 210D/2 liinaa, silmä 9-13mm ja kokonaan auki pauloitettuna.
Nestori ei ainakaan talvikalastukseen, 45x0,17x60x24, yläpaula kaksi kertaa poikki pelkällä vedolla. Kaksi kertaa heitettynä. Sopisi ehkä siian kalastukseen syksyllä ankkuroituna. Halpahan se oli 20 e 60 metrisenä, joten ei tuon hankkiminen kovin suuri vahinko ollut.
Master on aika sotkeutuva, kärsivällisyydellä ja nostamalla seinälle joka kerta voisi toimia, muuten menee hermot. (Kokemus 50 mm x 30 mm.
Minulla on toista talvea jään alla sama väinö 55x0,17, tuplapitkä ja 5m korkea. Kohta kahden talven kokemuksella sanoisin että pyytää kuhaa varsin hyvin. Kevyt paulaisena herkkä sotkeutumaan, mutta hyvä pyytämään.
Joo, kirjauduin tälle foorumille kun sapetti niin nuo Nestorin yläpaulan katkeamiset, todennäköisesti minulle sattunut todella maanantai kappale. Kyllä tuo väinö kalat kesti, tänään sain pari 2kg haukea, eikä ne repinyt sitä sen kummemmin. Väinön yläpaula tosiaan näyttäisi olevan samanpaksusta lankaa jota esim kivikangas käyttää kakkospaulana yläpaulassa. Kiitos muuten ammattikalastajalle tosta viron vinkistä, oon aatellut että 75 metrisen talviverkon vois heittää samalla vaivalla kuin 60 metrisenkin. Kaks kuuskymppistä on yksinään koettuna jo vähän hankaloo. Mut tosiaan tarjoustalossa (tokmannin liikkeissä todella myytiin noita kahdella kympillä 60/2,4 metrisinä.
Noista Väinöistä, (millä nimellä nyt myydäänkin) todellakin, eivät kyllä mielestäni oikein sovellu talvikalastukseen juurikin sen kevyen yläpaulansa vuoksi. Kesällä 5m Väinön laskussa ei ole ollut ongelmia, suolena kun lasken, vaatii vain huolellisen selvityksen, ei pujoksia, paljuun kerätessä. Pintaverkoksikaan, eikä väliveteen Väinöstä juurikin em syistä, ole.
Tämän talven jäistä; talvikausi jäi kolmen viikon mittaiseksi, ei mitään asiaa enää jäälle. Viime viikon saldo tällä seudun; kolme kuollutta jäihin pudonnutta. Uveavannotkin ovat jo lähes metrin halkaisijaltaan.
Joo,tarkkailen tilannetta, meillä avannonreunat vielä 25 cm teräsjäässä, mutta aurinkoiset päivät saattaa sulattaa 5 cm tummaa jäätä päivässä varsinkin jos vettä pääsee valumaan vielä. avannonreunalta.
Onkos kenelläkään kokemuta "halppis" muikkuverkoista? Esimerkiksi tuollaisia sais http://www.motonet.fi/fi/tuote/4010479/Master-Muikkuverkko-3m30m melkoisen halvalla :)
Tuo verkon mitoitus jo kertoo, että siitä ei muikkuverkoksi ole. Yläpaulan tulisi olla 33-34m pauloitettu, siis silmä täysin auki. Muikku, kuore ja silakka/kilohaili menevät yleensä vain yhdestä silmästä läpi ja näinollen silmän pitää olla täysin auki pauloitettu.
Quote from: Ammattikalastaja on March 25, 2014, 06:09:48
Tuo verkon mitoitus jo kertoo, että siitä ei muikkuverkoksi ole. Yläpaulan tulisi olla 33-34m pauloitettu, siis silmä täysin auki. Muikku, kuore ja silakka/kilohaili menevät yleensä vain yhdestä silmästä läpi ja näinollen silmän pitää olla täysin auki pauloitettu.
Älä nyt paskaa viitsi puhua. Jos 60 metrin liinasta pauloitetaan täysin auki niin silloin tuloksena on tasan 30 metrin verkko.
Jos se pauloitetaan pidemmäksi, niin silmät on venyneet.
Oma vaatimaton 40 vuoden kokemus on kyllä osoittanut että muikkukin menee liinassa useamman silmän läpi, kuoreet jää isoksi osaksi hampaistaan kiinni, silakat suupielistään. Siis sotkeutumisen lisäksi.
Ei millekkään kalalle niin helvetin tärkeää ole se kuinka tarkkaan metrilleen joku verkko on pauloitettu. Muikkuverkon pauloituksella täysin auki suurin hyöty on kolme metriä lisää verkkoa.
Jokainen joka on verkon liinan käteensä ottanut pitäisi tajuta että sehän on joustavaa, pehmeää ja elastista.
kyllä siihen kala kiinni jää.
Hauki tai lohiliinat erikseen......
Kun kala painuu verkkoon, niin kyllä sen pienikin uintiliike avaa sen verkon silmän sopivaksi. Nuo mainitsemasi verkot on 0.15mm langalla, joten varmasti sopivat muikunpyyntiin....
SJ; mitenkään vähättelemättä kokemustasi mutta kyllä se vain nyt niin on, että muikku, silakka ja kuoreverkko pauloitetaan n 33m:n mittaan se 60m liinaa. Toisaalta alkuperäiseen kysymykseen; saattaa olla, että ilmoitustekstissä seisoo 30m mutta kuten sanoin, puolisen metriä verkkoa pöydälle, vedä yläpaula suoraksi, silmän pitää olla täysin auki; näin on kokemukseni ja näin se minulle on opetettu. Opettajiani ovat olleet mm Saarenmaan ammattikalastajat, enkä kyllä kokemuksieni mukaankaan ole asiaa tullut epäilleeksi.
Verkkohan ei ole vedessä mikään "levy" vaan se laskeutuu ja mukautuu esim pohjan, virtausten yms mukaisesti.
Silakasta vielä senverran, että sitähän kalastetaan jopa 3x210 lankaisilla verkoilla ja se lanka on jo sellainen, että siihen ei juuri sotkeuduta vaan kala jää silmään. Sama toimii muikullakin. Kokemusta ko langasta on, pyytää ja helppo irroitella saalis.
Myönnettävä on että näyttää nykyään olevan menty venytettyihin silmiin muikun/silakanpyynnissä. Eli silmä ei ole auki.
Silakka jää suupielistään suurimmaksi osaksi kiinni, toisin kuin muikku joka takertuu kiduskaariensa takaa.
Silakka putsataan verkoista ravistelemalla, muutamia joutuu irrottamaan käsin, muikkuverkosta muutamia irtoaa ravistelemalla, loput käsin päästelemällä.
Verkolla joka on tehty muikunpyyntiin, voi kalastaa hyvin silakkaakin. Toisinpäin se tuskin toimii niin hyvin.
Itselläni löytyy mm. silakan ajoverkko, korkeutta 10 metriä, lanka 0.20. Pituutta 60 metriä.
Sormen vahvuinen köysi yläpaulana, jossa kohot. Totuuden nimissä on sanottava, etten mokomaa hirvitystä ole edes laskenut, sain sen kaupanpäälle muiden verkkojen lisäksi erään perikunnan jäämistöstä. Siitä syystä ihan, että jos sen sattuu laskemaan hyvään silakkaparveen, se on niin täynnä kalaa että sen joutuu vetämään oman pienen veneen pohjalle, eikä sitä kalamäärää saa sopimaan mihinkään..
Noin kymmeneen vuoteen en ole katsellut uusia verkkoja tai hinnastojakaan, omani ovat siitä vanhempia, ja mitä niitä joskus ostin, ne oli pauloitettu vielä jopa 27/30 metriä muistaakseni.
Ja kalaa on niilläkin tullut.
Saisi ne tuolta saavista mitattua, mutta en viitsi lähteä sitä tekemään erikseen :lol:.
No, tulin tänne Hämeeseen Helsingistä, 27 vuotta sitten; silakan ja lohen/taimenen kalastaja. Samoilla silakkaverkoilla olen muikkua pyytänyt kuin Suomenlahdellakin silakkaa/kilohailia. "läpi" verkon uivat kokemukseni mukaan molemmat, ravistamalla, suurin osa lähtee, käsin loput. Silakalla muuten ei ole mitään uloketta suupielessään mistä kiinni jäisi; kiduskansista toki kun ei edemmäs pääse; sama pätee muikkuun.
En tästä mitään "eipäs - juupas-keskustelua halua". Tosiasia vain on se, että saalista ja ihan riittävästi, olen kuvailemillani verkoilla saanut.
70-luvulla teimme poikkitieteellisen kokeen. Panimme rysähavaksesta; 12/210 langasta tehdyn "silakkaverkon", eli siis paunetin sivuaidan pyyntiin. Silakkaa tuli kun silmäkoko oli 18mm ja oli helppo ravistella irti. Siis kokeilimme, kuinka karkeaan havakseen silakka vielä "ui läpi". Tämä mielestäni kertoo jotain.
No, jokainen tulee uskollaan autuaaksi, sanotaan. Minulle on pääasia, että saalista tulee riittävästi.
Makuasia sanoi Musti kun muniaan nuoli.
Minulla on pyynnissä joka kevät/syksy joitakin silakkaverkkoja joissa silmäkoko vaihtelee. Silakat on aina uineet "läpi" eli ovat kiinni kiduskaaren takaa, koko vaan vaihtelee verkon silmäkoosta riippuen. Harvoissa verkoissa (55mm>) noita on sitten suustaan kiinni ja osaahan tehdä pieni kala melkoisen syrtyn.
Onko kokemuksia Bilteman verkoista?
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Kalastus/Katiskat-ja-verkot/Kalastusverkko-26354/
Siiman paksuus 0,25mm eli aika paksua tavaraa. Haussa olisi kestävä verkko ahvenkalastukseen, mutta haittaakohan tuo paksuus jo kalan kiinni jäämistä?
Tuo langanpaksuus (0,25 mm) kuulostaa jo siltä, että ainakaan kutuajan mentyä ohitse, et tule luultavasti kovin kummoisia ahvensaaliita kyseisellä verkolla saamaan. Kookkaan hauen kutupyyntiin tai turskan kalastukseen tuokin paksuus voi olla sopiva. Itse valitsisin langanpaksuudeksi ahvenelle joko 0,17 tai 0,20 mm.