Niin kertokaapas kalamiehet/naiset millaisia nostalgisia välineitä teidän kaapin hyllyltä löytyy? Itseltäni löytyy 80-luvun cardinal-avokeloja 52, 54, 55, 57 sekä tunnearvoltaan suurin kela on daiwa g100 umpikela jonka faija osti kun olin 5v. Se antoi kipinän kalastus harrastukseeni.
Muutama esine todellakin on tallessa vain tunnearvon vuoksi. Yksi on minun 1. oma virveli, jossa kelana oli abu cardinal 554 (punaisella metallikuorella) ja vapana daiwan 7-jalkainen (mallia en muista). Molemmat ovat rikki, mutta siltikin tallessa yhä. Toinen nostalginen viritys on abun umpikela, joka on ukki-vainaan jäämistöä. Sekin on tallessa ihan vain tunnearvollisista syistä. Viehepuolella on tärkeimpänä 1. omatekoinen vaappu. Myöskin vaaput (omatekoiset), joilla sain 1. kirjolohen ja 1. hauen. Unohtamatta myöskään ensimmäisiä itsetekemiä perhoja.
No ei mitään sen kummempia, kun ensimmäinen umpikelani (golden master ;)), sekä ensimmäinen avokelani joka toimii vieläkin täysin moitteetta, ja on jopa satunnaisessa käytössä.
Vieheistä maininnan arvoisia on eräkilleri, jolla olen saanut saalista melkein joka reissulla! Uistinrenkaat ja koukut menee uusiks jatkuvasti kovassa rynkytyksessä, mutta eräkilleri kestää.
Ja legendaarinen syvänne-nilsu josta karkasi se suuri.
Tallessa on Abumatic 70 ja 145 sekä niihin Arjonin umpikelavavat ja lisäksi Mitchel 404. Käsittämättömän kestäviä kaikki kovassa käytössä.
Ensimmäinen jokin ihme härveli (jos oikein tunnistin sen, avokelaksi). siitäkin on puolajossakin mökillä, oon kyllä ajatellut joskus etsiä sen, mutta aina jotain muuta duunia on mennyt päälle.
On tuolla mökillä myös jokin vielä vanhempi umpikela vapa.
Että sellasta.
/May
Eka perhoni. Nalle Puh.
Mato-onginta jäi, siitä alkoi toinen aikakausi....
Ei muita, paitsi yksi uistin: Big S (kuva http://koti.mbnet.fi/simohe/uistimet/bigsharmaa.jpg (http://koti.mbnet.fi/simohe/uistimet/bigsharmaa.jpg))
Sillä, sillä on saatu 1,265 ahven! :))
Äskesestä listasta unohtui.
Valokuva ensimmäisestä perhokalastani joka on kehyksissä ja sit siinä valokuvan vieresä, samoihinkehyksiin survottuna on se kuulapää nymfi, jolla toi pieni ahven saatiin.
Tämä on oikeestaan tärkeä, eivätkä nuo muut. Ne ovat vain jotain vanhoja välineitä.
/May
En usko että millään kamoilla jotka on vanhoja on mitään tunnearvoa, mutta museoarvoa saattaa löytyä. Kerran joku äijä tuli meijän pihaan ja osti mun sikavanhan romukelan, jonka löysin meidän vajasta. Tarjos 300 MK ja kyllä myin! :D
Quote
En usko että millään kamoilla jotka on vanhoja on mitään tunnearvoa, mutta museoarvoa saattaa löytyä. Kerran joku äijä tuli meijän pihaan ja osti mun sikavanhan romukelan, jonka löysin meidän vajasta. Tarjos 300 MK ja kyllä myin! :D
todennäköisesti se kela on ollut 600mk arvoinen....
QuoteEn usko että millään kamoilla jotka on vanhoja on mitään tunnearvoa, mutta museoarvoa saattaa löytyä. Kerran joku äijä tuli meijän pihaan ja osti mun sikavanhan romukelan, jonka löysin meidän vajasta. Tarjos 300 MK ja kyllä myin!
Hmm.. melkoisen materialistinen näkökanta. Itseasiassa vanhoilla kamoilla ei YLEENSÄ ole muuta kuin tunnearvoa. Poikkeuksena on niin vanhat kamat, ettei niillä ole henk koht tunnearvoa, vaan ainoastaan sitä museoarvoa.
Se ei ollu niin vanha, max 40 vuotta. Todennäköisesti vähemmän.