Keskustelussa http://localhost/forum/viewtopic . php?t=1093 (http://localhost/forum/viewtopic%20.%20php?t=1093) tuli esiin tammukat, ja tossa taisi olla juttua muuallakin alamittaisiin taimeniin liittyen joten aloitetaan oma threadi tästä aiheesta. Mistä siis tietää onko käsissä alamittainen taimen vai aina mitan täyttävä tammukka. Kyseessähän on kuitenkin sama kalalaji, riippumatta siitä minkälaisissa olosuhteissa se elää. Alamittaisia taimenia on iät ja ajat pyydetty tammukoina, tokihan joissakin paikoissa taimenkannat joutuvat eristyksiin ja sopeutuvat elinympäristöönsä jolloin niistä ei kasvakaan kovin isoja.
Alamitallahan suojellaan kaloja jotta ne ehtisivät kutea ja jatkaa sukuaan, mutta miten on 'tammukoiden' laita...
tammukka on purotaimen!!
Tammukkaa tai purotaimenta ei ole olemassakaan. Ovat käsitteinä jäänteitä muinaisuudesta jolloin huopanaltakin pyydettiin "lohia".
Tammukkaa ja alamittaista taimenta ei voi erottaa toisistaan ulkoisesti mitenkään!
Ainoastaan avaamalla vatsan ja katsomalla onko sillä sukuelimet kehittyneet(mätipussit tai maitia..)
Juba90 kirjoitti:
''Mitenniin tammukoita eikä purotaimenia ei ole lue kalakirjaa!!!!!!!''
Luulen, että tarpooni esitti oman mielipiteensä, ja jos kehotat jotain lukemaan kalakirjaa, niin itse kehottaisin sinua lukemaan äidinkielen kirjaa (ajatuksen kanssa).
asiaan:
Mielipiteitä löytyy laidasta laitaan, mutta itseä kummastuttaa, että miksei niitä pieniä taimenia, voisi jättää suosiolla rauhaan, jos ''tammukan onkijat'' tietävät, että paikalla kuppaa, vain korkeintaan 200g kaloja. (nyt c&k kalastajilla juolahtaa mieleen, vaustaus kysymykseeni: koska ne on hyviä ja niitä me halutaan syödä.)
Eli asia on erittäin ristiriitainen.
Itse sanoisin, että kaikki alle 40 cm taimenet takaisin ja purot jätetään rauhaan, kuin ampiaispesät.
/May
"Mitenniin tammukoita eikä purotaimenia ei ole lue kalakirjaa!!!!!!! "
Kyllä ne kalakirjoissa esitetään eri lajeina mutta ne ovat kuitenkin oikeasti yksi ja sama laji... tammukka elää koko elämänsä joessa pääosin hyönteisravinnolla, eikä tämän vuoksi kasva nopeasti... kun taas sen meressä tai järvessä elävät lajitoverit syövät pääosin kaloja, kasvavat paljon nopeammin...
Mielestäni sellaisissa paikoissa joissa esiintyy tammukkaa ja taimenta, pitäisi olla sama alamitta molemmilla... kun taas jos ei ole kuin
tammukkaa(lapin purot), niin voi alamitan unohtaa...
Tietysti järki aina mukana...tästäkin täytyy ikävä kyllä aina muistuttaa...
Tuli mieleen, että aikanaan oli vilkas keskustelu taimeninstituutin foorumilla, kun erätulilla-ohjelmassa oli pätkä, jossa ukot onkivat madolla virtapaikasta pikku tammukoita.
Juba90: Tuohon kommenttiisi sanoisin, että osta itsellesi uudempi ja parempi ja luotettavampi kalakirja. Jos omasi kertoo, että purotaimen on eri kalalaji kuin taimen, niin se ei vastaa nykyistä näkemystä. (...eihän kaikki koiratkaan ole samannäköisiä...)
kaikki alle 50cm:t taimenet niin joilla, järvillä ja merellä sais jättää rauhaan.
Monilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.
Mitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.
Onko sitten sukukypsät meritaimenkoiraat (25cm) tammukoita, saattavat kutea ensimmäisen kerran ennen merivaellusta? Kertokaa mitä teidän kalakirjoissa lukee sellaisesta?
Mielenkiintoinen tieto on myös se että "lähdepuroissa" taimenet kasvaisi nopeammin? Millähän perusteella? Ruokaa syömällä kalat kasvaa, eikä kylmällä vedellä...
Kaikki mereen laskevat ovat taimenia. Taimen, kuten myös lohi joskus voi vaelluksellaan jäädä joelle myös talveksi ja palata vasta seuraavana vuonna takaisin mereen. Tällaisia yksilöitä kutsutaan talvikoiksi. Tammukan kanssa niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.
Tammukka todellakin kasvaa nopeammin lähdepitoisessa vedessä verattuna esim. normaaliin järvestä lähtevään tammukkapuroon.
Ihmettelin tuota itsekin aluksi, mutta ilmeisesti tuo lähdeveden veden kylmyys ja ravinteikkuus houkuttelee paikalle myös tammukalle sopivaa ruokaa. Lisäksi kyseisissä puroissa ei muuta kalalajia löydy, joten ravintoa on hyvin tarjolla.
QuoteMonilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.
Surkeaa kuulopuhetta. Kyllä luonto hoitaa taimenen osalta asiat paremmin kuin onkimies.
QuoteMitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.
Vai että taimenen istutuksista se johtuu. Harrin alennustilaan ei varmaan vaikuta yhtään se he...nmoinen pilkkiminen/mato-onkiminen, jolla sieltä otetaa niitä alle kaksytsenttisiä harreja joesta kilotolkulla.
Mitä tulee sitten taimeneen ja tammukkaan. Taimen nousee ja kutee puroon, ja siitä syntyy taimenen poikasia. Näistä poikasista sitten jää siihen puroon tammukoiksi, niin paljon kun se elättää. Loput lähtee syönnösvaellukselle. Vaellustaimenista sitten osa "eksyy" eri puroon/jokeen. Näin taimen varmistaa oman lajinsa hyvinvoinnin.
Tammukat toimivat varmana geenipankkina, siltä varalta että syönnökseltä ei nouse kutuleikkeihin tarpeeksi paljon vaellustaimenia. Silloin kudun onnistuminen on näiden tammukoiden varassa. Tammukat myös huolehtivat että kanta kestää kyseisen puron bakteerikannan. "Eksyneet" vaellustaimenet varmistavat että kanta ei ole liian sisäsiittoinen.
Miten sitten erottaa tammukan taimenen poikasesta? Ulkoisesti joissain paikoissa tammukka on paksumpi ja niiden pilkut ovat hitusen erilaiset, myös väritys voi olla erilainen. Mutta nämä eivät ole sellaisia merkkejä, joilla ne erottaa varmasti. Käytännössä niitä ei pysty tunnistamaan ulkoisesti. Toistaiseksi ainoa keino niiden tunnistamiseen on sukuelimet ja kehittyvä mäti/maiti.
On myös olemassa tammukkapuroja, joissa olevat taimenet ovat kaikki tammukoita, koska sinne ei jostain syystä vaelluskala pääse. Kyseiset purot ovat nykyseltään aika vähissä, mutta niitä on. Näiden purojen ongelmana, hyvin pitkälle, on se että kalat ongitaan jo poikasena. Tammukalle kun ei ole mitään alamittaa. Tälläiset purot eivät myöskään kestä kovaa kalastuspainetta, joten siihen tammukan ongintaan tulisi saada jokin tolkku - edes alamitta.
Itse en ole ottanut, enkä jatkossakaan aio ottaa ylös yhtään alle 40 senttistä taimenta. Poikkeuksena kalat, jotka ovat ottaneet uistimen/perhon niin syvälle, että kidukset vaurioituvat...
Quote
Monilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.
Surkeaa kuulopuhetta. Kyllä luonto hoitaa taimenen osalta asiat paremmin kuin onkimies.
Ei ole kuulopuhetta vaan omakohtaista kokemusta ja joka pätee myös mudien kalalajien kohdalla eli kun hyvän kalastuskohteen kantaa vähennetään sitä isommaksi yksilöt kasvavat.
QuoteMitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.
Vai että taimenen istutuksista se johtuu. Harrin alennustilaan ei varmaan vaikuta yhtään se he...nmoinen pilkkiminen/mato-onkiminen, jolla sieltä otetaa niitä alle kaksytsenttisiä harreja joesta kilotolkulla.
Tällä tarkoitan siis jokivaelluksen aloittaneiden taimenien osuutta harjuksen poikaskadossa. Sen jälkeen, kun istutetut taimenet ovat aloittaneet vaelluksensa joessa, ovat myös harjuskannat romahtaneet. Taimenhan syö alkukesän vaellusaikana pääasiassa mieluiten juuri pieniä kalojenpoikasia ja sen voi todeta myös tarkastelemalla saaliiksi saadun taimenen suolistoa. Toisaalta uskon myös lohikannan kasvu on myös vaikuttanut harjusten poiskastuotannon romahtamiseen.
Mitä tulee sitten kirjoittajan harjuksen kokemaan kalastuspaineeseen niin se ei pidä alkuunkaan paikkansa. Päinvastoin silloin kun kalastuspaine oli kova myös harjusta tuli eli 80-luvulla. Lohikalastuksen lisääntyminen on vähentänyt harjuskalastuksen minimiin ja sen voi todeta myös paikan päällä. Kun lohta ei tule ei näy myöskään kalastajia.
Quote
Mitä tulee sitten taimeneen ja tammukkaan. Taimen nousee ja kutee puroon, ja siitä syntyy taimenen poikasia. Näistä poikasista sitten jää siihen puroon tammukoiksi, niin paljon kun se elättää. Loput lähtee syönnösvaellukselle. Vaellustaimenista sitten osa "eksyy" eri puroon/jokeen. Näin taimen varmistaa oman lajinsa hyvinvoinnin.
Tammukat toimivat varmana geenipankkina, siltä varalta että syönnökseltä ei nouse kutuleikkeihin tarpeeksi paljon vaellustaimenia. Silloin kudun onnistuminen on näiden tammukoiden varassa. Tammukat myös huolehtivat että kanta kestää kyseisen puron bakteerikannan. "Eksyneet" vaellustaimenet varmistavat että kanta ei ole liian sisäsiittoinen.
Miten sitten erottaa tammukan taimenen poikasesta? Ulkoisesti joissain paikoissa tammukka on paksumpi ja niiden pilkut ovat hitusen erilaiset, myös väritys voi olla erilainen. Mutta nämä eivät ole sellaisia merkkejä, joilla ne erottaa varmasti. Käytännössä niitä ei pysty tunnistamaan ulkoisesti. Toistaiseksi ainoa keino niiden tunnistamiseen on sukuelimet ja kehittyvä mäti/maiti.
On myös olemassa tammukkapuroja, joissa olevat taimenet ovat kaikki tammukoita, koska sinne ei jostain syystä vaelluskala pääse. Kyseiset purot ovat nykyseltään aika vähissä, mutta niitä on. Näiden purojen ongelmana, hyvin pitkälle, on se että kalat ongitaan jo poikasena. Tammukalle kun ei ole mitään alamittaa. Tälläiset purot eivät myöskään kestä kovaa kalastuspainetta, joten siihen tammukan ongintaan tulisi saada jokin tolkku - edes alamitta.
Onneksi tällaiset paikat ovat sen verran salaisia, että kalastajat voivat itse säädellä siihen kohdistuvaa painetta. Lisäksi kyseisten paikkojen tammukat ovat vielä niin arkoja, että urheilukalastusvälinein tapahtuva kalastus ei vaikuta kantaan laisinkaan. Niin suosittelen myös alamittaa, mutta ei se voi todellakaan olla sama kuin meressä asuvilla sukulaisilla tai etelä-suomeen istutusjärvissä eli tuo 40cm. Ehkäpä n.15-20cm voisi olla ihan sopiva.
"Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa."
Olisko tän todisteeksi esittää jotain tutkimustuloksia?
Tuntuu aika huuhaalta vai onko tästä tehty tarkempiakin tutkimuksia?
Eniten tammukoita tapaa lapissa ja jos et ole varma onko kyseessä tammukka vai taimen kannattaa päästää kalat takaisin.
Yritin varmistaa asiaa kaveriltani, joka oli lukenut asiasta, mutta en saanut kiinni. Tutkin hieman itsen asiaa ja en ole nyt ihan varma mitä kaverini tarkoitti. Itse löysin mm. biologien tutkimustuloksia, joissa todettiin tällaisen lähdeveden turvaavan paremmin tammukan kasvuolosuhteet. Tällaisissa suojaisissa lähdevesissä on infektioiden ja tautien riski pienempi kuin isommissa joissa ja näin myös kannat usein isompia. Tämä liittyy siihen, että isommat valtavirrat ovat yleensä tekemisissä jätevesien kanssa. Myös lähdeveden PH arvolla katsottiin olevan positiivista vaikutusta tammukan/taimenen vähäiseen kuolleisuuteen.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein vain lapissa tammukkaa siis sitä alkuperäistä luonnontaimen kantojen jälkeläisiä. Etelässä on vain taimenen istukoita.
Nuuskakairan kairaajat ry:
QuoteTaimenhan syö alkukesän vaellusaikana pääasiassa mieluiten juuri pieniä kalojenpoikasia ja sen voi todeta myös tarkastelemalla saaliiksi saadun taimenen suolistoa. Toisaalta uskon myös lohikannan kasvu on myös vaikuttanut harjusten poiskastuotannon romahtamiseen.
On tiedossa useita paikkoja, missä harjus on syrjäyttänyt taimenen. En muista tähän hätään mitkä seikat siihen vaikutti, mutta varmasti iso osa siitä johtuu harjuksen paremmasta sopeutumisesta. Se taimenen istuttaminen on varmasti jonkin verran vaikuttanut, sillä muutamaan otteeseen niitä on laitettu jopa enemmän kuin joki (istutusjoki) yht'äkkiä elättää. Lohen tulo tuskin heikentää harrin mahkuja, silla harjushan se juuri niitä lohenpoikasia syö. Silti se kalastuspaine, juuri kun harri on helpoin hävittää, on vielä kovempi kuin 80-luvulla. Katseleppa huvikses mikä määrä pilkkijöitä on harrimonttujen luona.
Nuuskakairan kairaajat ry:
QuoteOnneksi tällaiset paikat ovat sen verran salaisia, että kalastajat voivat itse säädellä siihen kohdistuvaa painetta. Lisäksi kyseisten paikkojen tammukat ovat vielä niin arkoja, että urheilukalastusvälinein tapahtuva kalastus ei vaikuta kantaan laisinkaan.
Jup, kyllä net on melko salaisia, mutta aina sinne joku molopääkin eksyy - väärään aikaan. Silloin tapahtuu yleensä kovaa tuhoa tammukkapurossa. Tammukalle on tavoiteltu 20cm:n alamittaa eteläsuomeen. Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.
Siitä hoitokalastuksesta. Edelleenkin väitän ettei tammukan hoitokalastusta olekkaan. Onko sulla esittää linkkiä mihinkään tutkimustulokseen, joka niin väittää?
Se on vaan vähän kyseenalaista erotella taimenen ja tammukan alamittoja, kun niitä kerran ei ulkoisten piirteiden perusteella pysty erottamaan toisistaan...
Quote from: klinkki on July 08, 2003, 13:29:48
On tiedossa useita paikkoja, missä harjus on syrjäyttänyt taimenen. En muista tähän hätään mitkä seikat siihen vaikutti, mutta varmasti iso osa siitä johtuu harjuksen paremmasta sopeutumisesta. Se taimenen istuttaminen on varmasti jonkin verran vaikuttanut, sillä muutamaan otteeseen niitä on laitettu jopa enemmän kuin joki (istutusjoki) yht'äkkiä elättää. Lohen tulo tuskin heikentää harrin mahkuja, silla harjushan se juuri niitä lohenpoikasia syö. Silti se kalastuspaine, juuri kun harri on helpoin hävittää, on vielä kovempi kuin 80-luvulla. Katseleppa huvikses mikä määrä pilkkijöitä on harrimonttujen luona.
Tosi on, että harjus ei ole riippuvainen niin monesta tekijästä kuten esim. taimen merikalastuksesta(verkottamisesta ). Mielestäni nämä istutukset kohdistuvat aivan väärään paikkaan. Sen sijaan kun istutetaan luonnottaman suuria määriä taimenia pieniin jokiin, pitäisi luonnon antaa tasapainottaa molempia kantoja. Mutta ei sama toistui tänäkin vuonna. Juuri näisten ensimmäisten istusten jälkeen harjuksen kannat ovat tosiaan laskeneet ja korvaavia istutuksia on alettu tekemään.
Harrimonttuja onko sellaisia vielä olemassa? Itse juuri tuolla länsi-rajalla koko ikäni liikkuneena ja kalastaneena sanoisin, että ainakaan kyseisellä alueella harjuksen pilkkijöitä ei juuri ole. Yksittäisiä auringonottaja pilkkijöitä silloin tällöin kyllä näkee, mutta aktiivisia harjuksen pilkkijöitä ei juuri koskaan. Nekin tutuistani, jotka ennen harrastivat aktiivista harjuksen pilkintää ovat vähentäneet sitä etelään muuton seurauksena. Sanotaanko näin, että suurempi kuormitus on kuitenkin kesäisin turistien myötä, mutta silloinkin suurin osa kalastatajista keskittyy lohenpyyntiin.
Käytännössä harjukseen tilanteen pitäisi siis olla parempi kuin koskaan koska:
- Ihmiset muuttavat etelään = > kalastajia vähemmän.
- Paikalliset ihmiset vanhenevat ja kuolevat= >kalastajia vähemmän.
- turistien ja paikallisten mielenkiinto kohdistunut lohenkalastukseen.
- Vesistöhin kohdistuvat päästöt vähenevät (Eu-säädökset, tehtaiden päästöjen seuranta ja rajoittaminen, viemäröinnit jne)
- Ihmisten elinkeino/talous ei ole riippuvainen kalastuksesta
Quote
Jup, kyllä net on melko salaisia, mutta aina sinne joku molopääkin eksyy - väärään aikaan. Silloin tapahtuu yleensä kovaa tuhoa tammukkapurossa. Tammukalle on tavoiteltu 20cm:n alamittaa eteläsuomeen. Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.
Siitä hoitokalastuksesta. Edelleenkin väitän ettei tammukan hoitokalastusta olekkaan. Onko sulla esittää linkkiä mihinkään tutkimustulokseen, joka niin väittää?
Perustan väitteeni sille tiedolle, kuten muidenkin kalalajien kohdalla eli esim.
lähdelammen koko 2mx5m , kaloja 100 kpl, hyönteisiä ja vesikirppuja tarjolla 200kpl. Tarjonta ei riitä takaamaan kaikille riittävää määrää ravintoa näin kannan koko jää pieneksi ja kutu epäonnistuu. Sen sijaan jos kaloja 20 kpl => ruokaa riittävästi, kannat suurempi kokoisia, kudun onnistuminen varmempaa.
kannakoko 20kpl, ruokaa
QuoteLähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa
Tälle ei ole mitään varmaa tutkimuksiin perustuvaa vakuutta. Joskin mainitsemasi vaikutukset pienempään kuolleisuuteen ja stressin- ja tautien sietokykyyn ovat kyllä varmasti pienemmät juuri lähdepitoisissa vesissä. Pitäisin tätä pikemminkin seurauksena kylmemmästä vedestä, kuin sen lähdepitoisuudesta, joskin tämä lisää myös happipitoisuutta. Pohjois Suomen tai lähinnä Eteläisen Lapin lettosoiden alueella tosin lähdepitoiset purot ja niiden hyönteis- ja äyriäisfauna tosiaan hyötyy ravinteiden tuomasta rehevyydestä, joka on pohjoisen sijainnin ottaen huimaa. Eteläisemmässä Suomessa ei moisia eroja synny, pääosin ainoastaan ravintolajistojen eroa.Tämä on Etelä-Suomessa pikemminkin tämän taimenten ravintomäärän kannalta positiivisempaa, jos vesi on sameata kuin todella kylmää ja kirkasta.
Kasvusta ottaen huomioon huippukoon ja kasvunopeuden on kasvu usein nopeampaa sameissa puroissa, jotka usein eivät ole välttämättä lähdepitoisia. Näissä myös mahdollinen yksilömäärä ja tiheys on moninkertainen kirkkaisiin vesiin verrattuna.
Kirkkaissa ja usein lähdepitoisissa vesissä kaloille muodostuu usein ongelmaksi turhan hyvä näkösyvyys, joka samalla on uhka. Savikkojoissa voi vuorostaan olla huomattavan isoja kaloja, joita ei kirkasvetisistä puroista tapaisi kuin kutuaikaan, syynä parempi suoja. Kirkasvetiset matalat purot eivät useinkaan pysty elättämään kovin isoja kaloja, ainakaan määrällisesti.
Quote[lähdelammen koko 2mx5m , kaloja 100 kpl, hyönteisiä ja vesikirppuja tarjolla 200kpl. Tarjonta ei riitä takaamaan kaikille riittävää määrää ravintoa näin kannan koko jää pieneksi ja kutu epäonnistuu. Sen sijaan jos kaloja 20 kpl => ruokaa riittävästi, kannat suurempi kokoisia, kudun onnistuminen varmempaa.
kannakoko 20kpl, ruokaa
Kalojen pienen koon ei pitäisi olla pikemminkään este kudulle, sukutuotteiden määrä voi olla pienempi, mutta kannan perinnöllinen laajuus suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että kanta on pienemmässä vaarassa populaation yksilömäärän ollessa korkeampi. Toisaalta jos yksilöiden määrä on suhteessa ravintoon, niin se takaa sen, että ylimääräiset yksilöt joutuvat joko lähtemään tai kuolemaan nälkään. Usein matka jatkuu alaspäin, näin ollen esim. merta kohten, toki laskujoettomat lammet ovat asia eriskeen, mutta niissäkin suurempi uhka ovat mateet ja hauet, tai kalastajan verkot.
Jos ja kun joku mainitsee, ettei kalastamalla pysty saamaan kantoja henkihieveriin, taikka ihan kuolon kouriin, niin voisi sanoa, että on auttamattoman kirkas katseinen ihminen. Ikävä kyllä kyllä ainakin eteläisen puoliskon maatamme olisi jo syytä vihdoin tajuta tosi seikat ja ottaa järki käteen.
Quote
Quote
Voi että te olette vähätietoisia. Taimen ja tammukka ovat kaksi eri kalalajia. Tammukka ei ole mikään taimenen poikanen vaan ihan oma kalalaji joka elää purossa ja kutee purotaimenia eli tammukoita. Taimenella ja purotaimenella on ihan eri väristyskin, tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä!
Sinähän olet todellinen asiantuntija.
Taimenta ja tammukkaa ei pysty värityksen perusteella erottamaan toisistaan. Jos muuta väittää, niin voi voi, ei hyvin mene.
Ei välttämättä ole tammukka tummempi ja vatsapuoli kellertävä. Itsekkin olen Lapista eräältä purolta saanut vaikka minkä värisiä tammukoita. Kirkkaita, ruskeita ja kellertäviä. Purossa ei ole muuta taimenta kuin tammukkaa.
Quote
[...]Itse juuri tuolla länsi-rajalla koko ikäni liikkuneena ja kalastaneena sanoisin, että ainakaan kyseisellä alueella harjuksen pilkkijöitä ei juuri ole. Yksittäisiä auringonottaja pilkkijöitä silloin tällöin kyllä näkee, mutta aktiivisia harjuksen pilkkijöitä ei juuri koskaan. [...]
Lansirajalla olen minäkin koko ikäni liikkunut, mitä nyt välillä etelässä opiskelemassa ja vähän aikaa töissä olen ollut. Enkä nytkään asu kovin kaukana länsirajalta, joten siellä sitä tulee liikuttua vieläkin aikaslailla paljon. Harrin pilkintää näen vieläkin, vaikka sitä ei enää harrasta samanlainen väkijoukko mitä tuossa välillä, mutta nykypilkkijät näyttävät tietävän paikat paremmin, tai ainakin ottavan pienempiä mitä ennen.
Quote
Tammukka eli purotaimen on meri- ja järvitaimenta tummempi ja sen vatsapuoli on kellertävä!
Käytännössä ei kukaan pysty ulkoapäin eroittamaan tammukkaa meri/jarvitaimen poikasesta. Tuohon väritykseen vaikuttaa paremminkin sen tammukan asustama kohta purossa/lampereessa, sillä se on suojaväri. Myös taimenen poikasen väritys on suojaväri.
Olen saanut jopa samasta poukamasta useammanvärisiä tammukoita - ja net olivat varmasti tammukoita kaikki.
Jukexi: "Taimenella ja purotaimenella on ihan eri väristyskin, tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä! "
Älä kuule tuu tänne esittelemään noita tietojas kun et tiedä oikeata vastausta... voithan aina mielipiteen asiasta sanoa, mutta"tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä! " menee kyllä yli...
Muutenkin täällä pitäisi olla kirjoittamisen ehtona rekisteröiminen... ainakin muusikoiden.netissä on tällainen käytäntö...
...onhan ahvenellakin humuspitoisissa vesissä tumma kuosi ja oranssi maha. Kirkkaissa vesissä taas ahvenen taas on vaalea ja raidatkin ovat hyvin hennon rusahtavat. Ei se "kuoren" väri sano mitään ihmisissäkään. Samasta lajista on kyse. Mielen virkistykseksi lajin määritelmä: jos yksilöt a ja b voivat saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on kyseessä samaa lajia olevat yksilöt.
Niin ja sitä paitsi jos laittaa esim ahvenen ylös saatuaan valkoiseen vesiastiaan niin sen väri vaalenee paljon..riippuen sen alkuperäisestä väristä... kaloillakin on eräänlainen kameleontti-ilmiö...myöskin suojaväriksi kutsuttu...
Quote
Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.
Tämä on erittäin hyvältä kuulostava idea!
Taimenille pitäisi minun mielestä asettaa sama alamitta, eipähän tarvitsisi spekuloida.
tammukka on taimenen vähäravinteisissa puroissa elävä sukulainen. jonka pieni koko johtuu vähästä ravinnosta. jos tammukkaa kalastaa muistakaa c&r.
Quote
tammukka on taimenen vähäravinteisissa puroissa elävä sukulainen. jonka pieni koko johtuu vähästä ravinnosta. jos tammukkaa kalastaa muistakaa c&r.
Ajatus on ihan oikea, mutta määritelmä on väärä:
Tammukka on taimenen alalaji, joka eroaa järvitaimenesta siinä että se ei vaella.
Koko ei siis ole se, jolla taimen määritellään järvitaimeneksi tai tammukaksi, ei myöskään se että onko puro iso vai pieni, ravinteikas tai vähäravinteinen vaan se onko taimenella vaellusvietti tallella.
Vaeltava taimen = järvitaimen
Vaeltamaton virtaavan veden taimen = tammukka
Koosta välittämättä.
Ja koko asia lyhyesti mutta ytimekkäästi:
http://www.kalassa.net/artikkelit/kalat/taimen.shtml
Hmm... Voisinpa kantaa korteni kekoon ja sanoa pari faktaa:
Meritaimen, purotaimen ja järvitaimen ovat kaikki samoja lajeja. Ainoa ero on elinpaikka. Meritaimen kasvaa siis suurimmaksi nopeimmassa ajassa, koska sillä on eniten ravintoa. Sitten tulee järvitaimen, sitten purotaimen. Väritys on meritaimenen ja järvitaimenen välillä huomattava, purotaimen on yleensä järvitaimenta hieman värikkäämpi (enemmän pilkkuja). Korostan edelleen sitä, että nämä kaikki 3 ovat täysin sama laji eri elinympäristöissä!
Quote
koska sillä on eniten ravintoa.
Ei meritaimenella ole välttämättä sen enempää ravintoa, kuin purotaimenellakaan, ravinto on kummallakin näillä yleensä vähän erityyppistä. Toinen, kun syö kaloja, niin se varmaan kasvaa sen takia vähän nopeampaa, kun taas toinen napsii vesiperhosen toukkia puronpohjalta ja on samalla vähän hitaampi kasvusempi.
ja niinku jo sanoit, on kaikki 3 samaa lajia.
/May
Quote
Hmm... Voisinpa kantaa korteni kekoon ja sanoa pari faktaa:
Meritaimen, purotaimen ja järvitaimen ovat kaikki samoja lajeja. Ainoa ero on elinpaikka. Meritaimen kasvaa siis suurimmaksi nopeimmassa ajassa, koska sillä on eniten ravintoa. Sitten tulee järvitaimen, sitten purotaimen. Väritys on meritaimenen ja järvitaimenen välillä huomattava, purotaimen on yleensä järvitaimenta hieman värikkäämpi (enemmän pilkkuja). Korostan edelleen sitä, että nämä kaikki 3 ovat täysin sama laji eri elinympäristöissä!
Ainoa oikea fakta tuossa ylhäällä on se, että meritaimen, järvitaimen ja purotaimen ovat taimenen alarotuja. Mutta siihen se sitten tosiasiassa jääkin:
Järvitaimenta ja tammukkaa voi esiintyä samassa vesistössä. Eli elinpaikka ei ole se joka kertoo onko kyseessä järvitaimen vaiko tammukka. Jos tarkennusta halutaan niin elinpaikka on se jossa kala pääsääntöisesti elää, ollessaan aikuisikäinen. Järvitaimenhan pääsääntöisesti elää järvessä, aikuisena. 45-senttinen taimen voi kutea ja se voi olla järvitaimen tai tammukka. Mutta jos se viettää edes osan elämästään järvessä nousten välillä virtaveteen kutemaan niin se ei ole tammukka.
Mutta kyse olikin alamittaisesta taimenesta ja tammukasta ja nehän molemmat elävät virtaavassa vedessä, purossa. Jopa samassa vesistössä. Erona on se, että toinen niistä lähtee jossain vaiheessa järvelle muikun tai salakan perään. Toinen jää ja syö koppiaisia koko loppuikänsä ja siksi se ei kasva samassa ajassa isommaksi.
Näinollen ravinnon määräkään joessa ei kerro sinulle onko kyseessä järvitaimen vaiko tammukka.
Jos saat 20-senttisen taimenen vähäravinteisesta joesta, jossa on todettu olevan purotaimenia ja jossa järvitaimenen on todettu kutevan, et todellakaan voi tuosta vaan sanoa että onko kyseessä tammukka. Värityksen avulla voi yrittää tehdä päätelmiä mutta 100% varmuutta sekään ei tuo.
Jos joessa ei ole todettu järveltä tulleita järvitaimenia kutemassa niin silloin kyseessä on tammukka.
Huomattavaa on, että järvitaimen voi nousta kutemaan jopa metrin levyisiin puroihin, joten virtaavan veden kokokaan ei kerro onko kudusta kasvanut 20-senttinen taimen tammukka vaiko järvitaimen.
Että näin...
purotaimenta ja järvitaimenta ei voida erottaa ulkopuolisesti! ne voidaan erottaa vain jos avataan vatsa ja katsotaan onko siellä mätiä, kuten masa kertoi. järvitaimen ei voi kutea esim. 25 senttisenä ja purotaimen ei voi kasvaa niin suureksi että siitä tulisi mitat täyttävä(poikkeukset...).
Omasta mielestäni tuo on "makuasia" mutta omasta mielestäni se on aiankin alamittainen.
Royal Trude:n kommentiin vielä sellainen lisäys; että purotaimen voi lähteä vaellukselle jopa 6-7 vuotiaana.
Joessa/purossa missä on edellytykset vaelluskalalle kannattaa katsoa kaikki pienet taimenet alamittaisiksi ja unohtaa että tammukkaa on edes olemassa.
Sitten oikeilla tammukkapuroilla - missä ei voi olla vaeltavaa kantaa - täytyy pitää järkipäässä kalastaessa. Käytännössä se tarkoittaa C&R:ää. Tammukka kun lisääntyy sellaisissa puroissa aikas helkutin hitaasti, joten sen kyllä onkii tyhjäksi aikas nopsaan. En ole mikään ikäloppu, mutta silti olen "saanut" todistaa jo useamman puron tyhjenevän tammukasta.
-Royal Trude- "Ainoa oikea fakta tuossa ylhäällä on se, että meritaimen, järvitaimen ja purotaimen ovat taimenen alarotuja. Mutta siihen se sitten tosiasiassa jääkin"
Jos on näin, miksi purotaimen muuttuu elitavoiltaa järvi- tai meritaimeneksi mikäli se siirtoistutetaan suurempaan reittiveteen? Ja miksi meri/järvitaimen tammukoituu siirrettäessä se suljettuun vesistöön? Taimenia kaikki, elintavat hiukan erottuu toisistaan sen mukaan millaiseen ympäristöön tantut ovat eksyneet.
Tuosta taimenen lisääntymisestä sen verran että etelä-suomessa taimen naaras saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 55-60cm pituisena. Ja taimenen poikasista pieni osa tammukoituu aina. Eri asia on sitten nämä paikat missä sillä ei ole vaellus mahdollisuutta. Taimenen järkevä alamitta olisi 60cm. Kalastuslailla pyritään kalakantojen mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen, ainoa ristiriita on että nykyisellä alamitalla se ei toteudu. Tammukat rauhaan ja henkilökohtaisen alamitan nostaminen harkintaan.
Olisihan tuo 60 sentin alamitta ihan hyvä ,mutta tämän kokoista taimenta on hyvin harvassa. Ensimmäisenä pitäisi saada verkotukseen sääntöjä... esim. 65 millin rajoitus. myös verkkojen määrää pitäisi rajoittaa. Saimaallahan nousee tänä vuonna alamitta 50 senttiin ,mikä on hyvä. Tosi asia on että ei me "aktiiviset" kalastajat kalakantoja pahemmin horjuteta vaan verkottajat...
Joo verkkorajoitukset pitäis kans saada kohdilleen. Olikohan kajaanissa tai kainuussa tai jossai siellä päin tämä ekokoski kokeilu jossa taimenen alamitta on 60 cm ja harjuksen 45cm. Parin vuoden jälkeen koskissa oli hyvin 40-55 cm taimenta eli jos asenteet kalastajilla muuttuisi ja maltettaisiin odottaa se pari kolme vuotta olisi meillä kaikilla mahdollisuus nauttia paljon paremmasta taimenen kalastuksesta ja pääsis taimenet edes kerran elämässään kutemaan. Tästähän seuraisi se että luonnonkalat lisääntyisivät ja taimenen geeniperimä parantuisi kun luonnonvalinta toteutuisi. Ikävä myöntää mutta rakas (tai no) länsinaapurimme Ruotsi on meitä ison askeleen edellä kalaveden hoidossa. Toivottavasti tulevalla sukupolvella asenteet jo kohdallaan.
Kyllähän se alamittojen isontaminen vähän auttaisi, mutta niinkuin järväri mainitsi, verkot ovat pääsyy taimenen tällä hetkellä surkeaan olintilaan. Suomalaisten "pappojen/kalamiesten" saalistottumukset kaipaisivat korjausta, tänäkin kesänä juttelin parille "kunnon kalamiehelle" jotka kertoivat nähneensä tankkiauton tuovan pikkutaimenia järveen ja vieneensä saman tien paikalle pienisilmäisiä verkkoja, saalis oli 58 taimenta, joista yli 40 alamittaisia. Miehet ottivat kaikki kalat mukaan, sanoivat että eihän verkosta saatuja kaloja voi takaisin päästää ja että he kalamiehinä ansaitsivat ne. Huh huh, mitä juntteja vielä löytyy, elävät vieläkin sodanaikaista nälänhätää. Jalokalan verkotusta pitäisi vähentää tai kieltää kokonaan, ajatelkaas kuinka paljon lohia nousisi tenoon tai kuinka paljon lohia ja taimenia nousisi vantaanjokeen. Kalastuslupien hintojakin pitäisi nostaa ja rahoilla tehostettaisiin luvan valvontaa, joka nykyään on todella harvinaista.
Quote
Jalokalan verkotusta pitäisi vähentää tai kieltää kokonaan, ajatelkaas kuinka paljon lohia nousisi tenoon tai kuinka paljon lohia ja taimenia nousisi vantaanjokeen. Kalastuslupien hintojakin pitäisi nostaa ja rahoilla tehostettaisiin luvan valvontaa, joka nykyään on todella harvinaista.
Jossain tuota verkotusta sentään rajoitetaan. Merikarvianjoen suualueella on viisi kilometriä merelle täysi verkkokalastuskielto, hyvä niin :)
Luin kalakirjasta, että se on kitukasvuinen taimen... Kai???
Sanoisinko että ottaisin mieluummin 0.5kg taimenen kuin 2kg hauen.
Siinä on se ero. ;)
no mikä siinä on ku ne pystyivät määrittämään suomojen perusteellä helsingissä kalalajin...ku toinen sano että hän on saanut tammukan ja näytti kuvanki ja intin vastaan ja sitte suomut pääty helsinkiin tutkittavaksi ja se oli tämmönen "euro" taimen eli se siitä... kuulemma erinlaisissa vesistöissä elävät..."euro" taimen ei kuulemma pysty mitenkään sopeutumaan oikean purotaimenen elinympäristöön... eli siis pointti on siinä että todistettavasti on kaksi eri laji haaraa, toiselle happipitoisuus ja happamuusarvot ovat eri kuin toiselle... ;)
Quote from: tarpooni on July 02, 2003, 23:37:22
Tammukkaa tai purotaimenta ei ole olemassakaan.
Tammukka on PUROtaimen. Ja purotaimenia on kyllä olemassa. Ruskean läikikkäät ovat PUROtaimenia, kun taas MERI- ja JÄRVItaimenet ovat hopenvärisiä.
Alamittaiset taimenet voi mitata ihan normaalisti mittatikulla tai mittanauhalla. Olisi oman kalastomme kannalta edullista mikäli emme onkisi pieniä taimenia vesistä ylös.
Quote from: Eetu on June 29, 2004, 10:59:53
Quote from: tarpooni on July 02, 2003, 23:37:22
Tammukkaa tai purotaimenta ei ole olemassakaan.
Tammukka on PUROtaimen. Ja purotaimenia on kyllä olemassa. Ruskean läikikkäät ovat PUROtaimenia, kun taas MERI- ja JÄRVItaimenet ovat hopenvärisiä.
Alamittaiset taimenet voi mitata ihan normaalisti mittatikulla tai mittanauhalla. Olisi oman kalastomme kannalta edullista mikäli emme onkisi pieniä taimenia vesistä ylös.
Taimenen väristä ei voida luotettavasti päätellä, mistä taimenmuodosta on kysymys. Sama koskee pilkkujen väriä ja määrää.
Alamittojen noudattamisesta samaa mieltä.
Tämä topikki on kohta vuoden vanha ja sinäänsä aika legendaarinen. Vielä se vaan jaksaa kiinnostaa. Mielenkiintoinen vaikkakin hieman katkuinen keskustelu. Kiitos siitä.
Purotaimen eli tammukka, ekaksi on ihan oma kalalaji, taimenen
sukulainen, joka elää koko elämänsä puroissa, ja virtaavissa vesissä,
eikä kasva kovinkaan isoksi. Mutta yleensä, jos pyydetään jostain pikkupurosta taimenta, jotka tuntuu kaikki olevan alle 25 cm pitkiä, ovat tammukoita, ja jos kalat alkaa olemaan yli 35 cm, niin taimenksi menee.
Tarkkasilmäinen Taimenen ja tammukan kyllä erottaa toisistaan.
P.S. Useamma tammukan saanu! :wink:
Quote from: Toniw
Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.
Quote from: erästäjäTaimenille pitäisi minun mielestä asettaa sama alamitta, eipähän tarvitsisi spekuloida.
Taimenelle 20 cm alamitta? Taimen on kutukypsä n.25 senttisenä... siinä menisi meidän taimenkannat, kun "erästäjät" tulisi ottamaan 20 cm taneja..
Niillähän on sama alamitta, 40 cm.
Heh, näin on, ainakin minun kohdallani.
Quote from: M1kkoQuote
Voi että te olette vähätietoisia. Taimen ja tammukka ovat kaksi eri kalalajia. Tammukka ei ole mikään taimenen poikanen vaan ihan oma kalalaji joka elää purossa ja kutee purotaimenia eli tammukoita. Taimenella ja purotaimenella on ihan eri väristyskin, tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä!
Sinähän olet todellinen asiantuntija. Taimenta ja tammukkaa ei pysty värityksen perusteella erottamaan toisistaan. Jos muuta väittää, niin voi voi, ei hyvin mene.
Eikös purotaimen ole tummempi kuin taimen???
Ei ole tummempi. Lue tämä koko keskustelu niin voit oppia jotain.
tammukka on kitukasvunen taimen.. joka on noussu joskus puroihin ja on jääny sinnee.. ettäkö te tuota ees tiennee.. :lol:
taimenen ja tammukan kyllä erottaa toisistaan aika hyvin.. olen saanu aika monta tammukkaa niin kyllä tiedän... :?
No on tämä nyt ihme jankkaamista. Kuten tässä ketjussa on moneen kertaan todettu, niin taimenta ei erota tammukasta muuten kuin avaamalla kalan mahan. Eikä välttämättä aina silläkään tavalla.
Itse olen saanut tammukan näköisiä taimenia ja taimenen näköisiä tammukoita. Lapissa olen kalastellut yhdellä pikkupurolla, jossa ei 100 %:n varmuudella ole muuta taimen "lajia" kuin tammukkaa. Sieltä saamieni tammukoiden väri on vaihdellut lähes täysin kirkkaasta kullan ruskeaan.
Onko tämä homma sallittua? :o
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.kairiver.com%2Ftammukka.jpg&hash=8b43d2d28b5453fdef4d0846035e15605a515294)
Ohitin kaikki muut viestit lukematta, mutta kirjoitan silti:
Laissa taitaa vielä olla purotaimen mainittu.
Jossain tunturipuroissa, -lammissa jne. voi olla suuri osa esim. 30 senttisistä aitoja tammukoita. Mutta se on tietysti väärä peruste kalastaa esim. Kuusingilla "tammukoita". Toisaalta jos valtakunnalliseksi alamitaksi asetetaan taimenelle vaikka 40 cm, niin pikkupurojen idyllinen kalastus loppuu siihen, tai pitää lähteä Norjaan. Ruotsin Lapissa yleinen alamitta on 35 senttiä, keskikokoisella joella sen yli meni helposti, mutta pikkuliruista tuon mitan täyttävät olivat harvassa, ja nekin harvat irtosivat koukuista tai katkoivat siimat.
Quote from: Eetu on June 29, 2004, 10:59:53
Quote from: tarpooni on July 02, 2003, 23:37:22
Tammukkaa tai purotaimenta ei ole olemassakaan.
Tammukka on PUROtaimen. Ja purotaimenia on kyllä olemassa. Ruskean läikikkäät ovat PUROtaimenia, kun taas MERI- ja JÄRVItaimenet ovat hopenvärisiä.
Alamittaiset taimenet voi mitata ihan normaalisti mittatikulla tai mittanauhalla. Olisi oman kalastomme kannalta edullista mikäli emme onkisi pieniä taimenia vesistä ylös.
No woe taewaan luoja kun tulee asiantuntevaa tekstiä. HUH HUH!
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Special%3ASearch&search=purotaimen&fulltext=Etsi
Mielestäni niin sanottu "tammukka"-sana tulisi laittaa pannaan, koska kyseessä on kuitenkin sama laji.
Näin ollen myös samaa alamittaa (40cm useimmiten) tulisi soveltaa. Itse jos näen jonkun herrasmiehen nyhtävän alamittaisia taimenia "tammukoina"
pistän turpakäräjät pystyyn välittömästi. Ei ole hyväksyttävää.
Btw. noihin wikipedian juttuihin ei kannata varauksetta suhtautua.
Quote from: Progamer on May 26, 2007, 16:43:53
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Special%3ASearch&search=purotaimen&fulltext=Etsi
Näkyi lukevan että ennätys purotaimen on noin 20 kilon hujakoilla. Tottahan toki totta joka sana. :-D
Tammukka on taimenen lempinimi. (käsittääkseni)
Tammukka on purotaimen, joka on useimmissa paikoissa rauhoitettu kalastukselta paitsi lapin puroissa. Tammukka on mitä yleisimmin taimenen alamitan 40 cm alapuolella.
Kalastuslaissa kun ei tietääkseni ole merkattu erikseen tammukan, taimenen ja meritaimenen alamittoja, koska ne kaikki ovat taimenia. Kuten palstalla jo aiemmin todettiin, niin 20 cm pitkää taimenen poikasta ja samankokoista "tammukkaa" on miltei mahdoton erottaa, ja ainoa konsti näiden erottamiseen on perkaaminen, koska 20 senttinen taimen ei ole kutukypsä, toisinkuin 20 senttinen "tammukka". Joten minun mielestäni olisi ainakin järkevä jättää alle 40cm taimenet, suosiolla henkiin, ellei olla varmuudella paikassa jossa ei elä muita taimenen muotoja,kuin tammukkaa.
Ja mitä kalojen väritykseen tulee niin, miten erottaa esim. istaritaimenen ja tammukan. ohessa linkit "tammukan" ja taimenen kuviin:
Taimen: http://www.perhokalastus.info/data/gfx/pienet_kalat/taimen.jpg (http://www.perhokalastus.info/data/gfx/pienet_kalat/taimen.jpg)
Tammukka: http://www.rktl.fi/www/uploads/images/ptaimen2.jpg (http://www.rktl.fi/www/uploads/images/ptaimen2.jpg)
Quote from: Siikapossu on May 29, 2007, 19:20:35
Tammukka on taimenen lempinimi. (käsittääkseni)
Ei ole vaan tammukka tarkoittaa käsittääkseni kitukasvuista taimenta.
Quote from: SUURkalastaja jyväskyläst on May 30, 2007, 19:07:18
Quote from: Siikapossu on May 29, 2007, 19:20:35
Tammukka on taimenen lempinimi. (käsittääkseni)
Ei ole vaan tammukka tarkoittaa käsittääkseni kitukasvuista taimenta.
Sama kala mutta typerimmät "asiantuntijat" eivät ole vielä ennen tätä tietoa saaneet valaistusta asiaan että ns. tammukka on taimen joka ei ole lähtenyt vaeltamaan latvavesiltä järviin/meriin ja niin ollen sapuskan koostuessa pääosin hyönteisten eri olomuodoista myös kasvu näyttää olevan kitukasvuista sorttia toisin kuin vaeltavilla taimenilla jotka käyttävät ravinnokseen pääasiassa kaloja ja kasvu onkin sitten eri luokkaa.
Hehee pitkä lause mutta näin on.
:-D ja päälle vielä :-D
Pakko heittää oma kommentti vaikka viimeisestä viestistä on yli 2 vuotta aikaa. Kyllähän jokainen oikealla tammukkapurolla käyvä voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että ei ole mitään järkeä pitää alle 40cm "tammukoiden" ottamista vastuuttomana. Pitää muistaa, että tammukka on todella yleinen kala lapin vähänkään syrjäisemmillä joilla ja puroilla, joskus jopa lammilla. Omat tammukkakokemukset on sodankylän lähettyviltä, missä on useita tammukkaojia- ja lampia. Joesta voi tietenkin tulla saman kokoisia pieniä taimenia ja lähes poikkeuksetta päästänkin ne jatkamaan kasvua.
Eikä tammukkapuroilla sellainen 50cm+ yksilö ole mitenkään tavaton. Tiedä sitten onko suuremmat kalat nousseet joesta puroon vai muuten vain toisia vanhempia. Tekisi pahaa, jos huomaisi että jotakin vanhaa paikkaa on liikakalastettu ja kalamäärät vähenneet. Ei ainakaan vielä näy tällaisia merkkejä tammukan osalta omissa secret spoteissa.
Käytiin Lofoottien matkalla viereisellä parilla tunturilammella kalastelemassa ja saatiin tammukoita. Ihmettelin, miten ne voivat olla noin erinäköisiä. Onko nuo kaikki tuossa kuvassa nyt sitten saman rodun kaloja? Mielestäni tuo vasemmanlaitaisin pienemmistä on samanlainen kuin tuo 2. oikenpuoleisen ja ne eroavat selvästi noista muista pienemmistä, jotka taas ovat samanlaisia? Tuo isompi on tainnut sitten rusehtua kasvaessaan :)
(https://kalassa.net/keskustelut/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fimg442.imageshack.us%2Fimg442%2F1907%2Ftammukoita.jpg&hash=f92f974b7435ab0852264133ad11e79e89526bdb)
Tuo iso on selvästikin jo kutuasussa. Korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä Tammukka puhe on ikuinen piikki ja selitys perhokalastajien koukuissa. Mielestäni
"Royal Trude" antoi tyhjentävän selityksen tuon Ykkössivun lopuksi. (Lukekaa se)!
Omasta mielestäni 90% pyydetyistä tammukoista ovat vain alamittaisia taimenia. Taimen on vaelluskala joka nousee jokeen, järveen tai mereen.
Jos taimen ei pääse nousemaan siitä tulee tammukka. Tammukan pystyy ulkoisesti tunnistamaan sen leuasta. 5 Vuotias taimen saattaa olla 30cm pitkä mutta sen leuka saattaa olla yhtä koukussa kuin Kojamolla?!
Usein olen kuullut kerrottavan että: Käytiin Lapissa tammukka purolla ja saatiin niin ja niin monta tammukkaa? Silti puro lähtee tai päättyy järveen?! Eli kaikki saadut "Tammukat on olleet vain alamittaisia taimenia.
Olen elämässäni yhden kerran käynyt tammukka purolla.
Se sijaitsi Pudasjärvellä ja oli suoksi muuttunut järvi. Sieltä sai tammukkaa. Se ei päässyt nouseen mihinkään suuntaan.
Omasta osuudestani tähän tammukka iäisyyskeskusteluun tulen lopettamaan osuuteni tähän.
Niin kaikkihan nuo luojan tai muun evoluution muovaamia lienee. Ihmiset vaan jaksaa säätää ja sählätä saaden riitoja mitä kummallisemmista asioista aikaan kateuksissaan ja ahneuksissaan.
Minun masu on senverta hyvin pysynyt kuosissaan etten taimenen poikasia tai tammukoitakaan ole nälkäkuoleman vuoksi tai kulinaristisista syistä tarvinnut popsia.
Tikkutammukka toki syötävää ja jotkut jopa herkkunakin pitävät.
Minun suussa tuo punalihainen mitantäyttävä maistuu kuten myös mätitälon kylmäsavukirjolohikin paremmin kuin alamitta tikkukala tai tornion ah niin rasvainen harmahtava itämeren nousukas. Makuasioita vaan ei kiitos alle 50cm tammukoille ja piste.