Kyllä ihmetyttää Ala-koitajoen kalastajien käytös. Kunnostimme kolme viikkoa sitten viimeisen kosken (siikakoski) alajuoksulla, saaressa sijaitsevan nuotiopaikan. Myös puuvarastot täydennettiin ja niiden oli tarkoitus riittää koko kesän ajaksi. Viime viikonloppuna saaressa käydessämme saimme taas järkyttyä; kaikki puut oli poltettu ja puunkantoon varattu puunkantoteline oli puoliksi hiillostettu ja heitetty tahallaan näkyville. Eipä enää paljon innosta talkootyöt kun ei sitä näköjään arvosteta, nauretaan vain kun joku on tehnyt valmiiksi puut. Oli siinä jumalaton työ tehdä puut ja kuljettaa ne saareen.
Muutama vuosi takaperin rakensimme saareen myös hirsilaavun, se saikin olla rauhassa vuoden ennen kuin oli se hajotettu ja poltettu vähitellen nuotiopuina. Muillakin joen koskilla on ollut samansuuntaisia ongelmia; puita poltetaan kuin viimeistä päivää ja paikat pitää ihan tahallaan rikkoa.
tätä ongelmaa esiintyy muuallakin päin suomea, meillä tehtiin kemiin kalastajille nuotiopaikka ja laavu viereen niin seuraavana yönä laavu poltettiin.
Lemmenpolulla oulussa on puu katoksia missä polttopuita säilytetään, pari n. 10 vuotiasta poikaa päätti sitten tehdä nuotion puu vajan seinän viereen (ihan kiinni seinään).
Pojat sai vähän kuulla huutoa kun saavuin paikalle ja saatiin sentään nuotio ja vajan seinä mihin tuli oli jo tarttunut sammumaan...
On todella hienoa, että jotkut näkevät vaivaa kalastajien viihtyvyyden eteen. Sääli että sitten jotkut hajoittavat paikat. Kohta kukaan ei enää pidä paikkoja kunnossa. Jos tämä meno jatkuu...
Merikarvianjoella tilanne näyttää hyvältä ja laavut sun muut makkaranpaistopaikat pysyneet hyvin kunnossa. Vaikka merikarvianjoki onkin lännessä niin kai tämä teksti sopii tänne