no niin. Kertokaapa pilkkijät että mikä siinä on niin vaikeaa vapauttaa sormen mittaiset ahvenet. Yleensä pilkkijät mättävät kymmeniä tai jopa satoja pieniä ahvenia jäälle ja siihen ne myös jäävät. Tiedon kyllä sen että kaikki eivät näin ONNEKSI tee, mutta valitettavan suuri osa kuitenkin. Laittakaas nyt itse tähän jotain kommenttia.
edit: otsikkoa tarkennettu
Uskoisin, että pienten ahventen (ja särkien, kiiskien) tappamiseen ja jäälle jättämiseen on kaksi syytä: tirreille ei ole käyttöä ja se, että kalojen päästäminen takaisin ottireikään saattaa lopettaa syönnin reiältä. Sama vaikutushan voi olla isomman ahvenen karkuuttamisella, etenkin jos pilkitään matalasta ja syönti on varovaista: karannut kala säikyttää tovereiltakin ruokahalut.
Pikkukalojen tappaminen ei sinänsä ole pahasta; ylitiheää roskakalakantaa harventamallahan parannetaan vesistön rehevyys- ja ravintotilannetta, ja jäljelle jääneiden kalojen kasvu nopeutuu. Pilkkimisellä ei tosin liene vesistön tilaan kovin merkittävää vaikutusta, mutta kuitenkin. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että kaloja ei pitäisi jättää jäälle. Varsinkin suosituilla kalapaikoilla jääkenttä muuttu talven edetessä tökerön näköiseksi kun kalakasoja lojuu siellä-täällä. Mikäli varikset ym. eivät ehdi syödä kaikkia jäälle jätettyjä kaloja, ne jäävät jäiden sulaessa veteen ja rehevöittävät vesistöä edelleen.
Itselläni on tapana menetellä seuraavasti: päästän sintit takaisin reikään (joko pilkkireikään tai mahdollisesti vierellä olevaan vanhaan reikään), sillä uhallakin että syönti saattaa tämän takia lakata. Otettavan kokoista kalaa tuntuu kuitenkin kertyvän päivän mittaan sen verran, mitä jaksan perata (yleensä otan kalaa kotiin 2 - 4 kg). Mikäli reikä tuntuu sylkevän pelkkiä sinttejä, vaihdan paikkaa. Mikäli kalapaikasta ei pikkukalaa suurempia ole luvassakaan, kerään kalat pussiin ja kuljetan ne lähimpään roskikseen, enkä pode huonoa omatuntoa turhasta kalojen tappamisesta, sen hoitopyyntiperiaatteen takia.
Oikein asiallinen aihe.
Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa.
Kalat, joita ei ota mukaansa, tulisi hyvien tapojen mukaisesti päästää takaisin veteen.
Itse otan aina kaikki saamani kalat, kiiskiä lukuunottamatta, mukaan ja joko itse nyljen tai tyrkytän tuttaville. :D
Pakko myöntää, että kiisket jäävät kyllä minulta jäälle, mutta tästä lähin voisin tosin reiältä lähtiessäni potkia nekin takaisin avantoon.
Ainahan sitä on omissakin tavoissa parantamisen varaa. ;)
niin ja pieniä ahveniahan minä tällä tarkoitin enkä kiiskejä, särkiä yms. mutta ahven ei mielestäni ole roskakala, ei isona eikä pienenä.
Quote from: C&Rniin ja pieniä ahveniahan minä tällä tarkoitin enkä kiiskejä, särkiä yms. mutta ahven ei mielestäni ole roskakala, ei isona eikä pienenä.
Mikäli tällä viitataan aiempaan kommenttiini, niin puhuin kalojen vapauttamisesta yleensä, kalalajia sen kummemmin erittelemättä.
Ahvenen suhteen pikkukalojen poistaminen vesistöstä on mielestäni järkevää, koska ahvenilla on ravinnon puutteessa tapana kääpiöityä kuten nieriä ja siika. Hyvänä esimerkkinä pienet metsä- ja suolammet, joissa käytännössä ainoa kalalaji mitä uistimeen ottaa on n. 20-grammainen ahven. Harventamalla ylitiheää kalakantaa tehdään sekä kalakannalle että kalastajalle pitkällä tähtäimellä palvelus kookkaampien kalojen muodossa.
en minä sillä kirjoitukseesi viitannut vaan tarkoitin, että särjet yms. roskakalat on vesien rehevöittymisen kannalta hyväkin tappaa ja ehkä sitten myös pienten metsälampien ahvenet mutta isoilla jävillä ja merellä tilanne on täysin toinen, koska kalakantoihin ei pysty pilkkimällä vaikuttamaan.Edelleenkään mielestäni pieni ahven ei ole jäälle jätettävä roskakala, viekää sitten vaikka kotiin ja tehkää niistä jotain
http://www.saunalahti.fi/~corander/etu-alke.htm
ottakaa sieltä leivonta ulkona -> siellä on kalakukon ohje = pienet ahvenet voi pistää kukoksi
Quote from: fangehttp://www.saunalahti.fi/~corander/etu-alke.htm
ottakaa sieltä leivonta ulkona -> siellä on kalakukon ohje = pienet ahvenet voi pistää kukoksi
juu itte en oo kukkoo tehny, kuulemma on hyvää. :D
Kalat kannataa ottaa mukaan ja laitaa vaikka kompostiin ne pienet kalat tai roskakalat siellä saavat muhia rauhassa, parempi ne on siellä kun jäällä tai lammessa rehevöittämässä. ja saattaa olla että lammella tai järvellä pienpeto kannat lisääntyy kun ne saavat ruokaa jäälle jätetyistä kaloista.
jos ne sopivan kokosia on niin ne voi pakastaa ja käyttää kesällä täkyinä tai sitten pilkki täkyinä
ja sit ne ahvenen ja roska kalat voi ottaa mukkaan ja viiä minkin loukkuun
Kyllä sormenmittaiset ahvenet voi kääpiöityneessä ahven kannassa nakata jäälle. Tulepaahan samalla ruokittua ketut ja harakat.
Quote from: TorttuKyllä sormenmittaiset ahvenet voi kääpiöityneessä ahven kannassa nakata jäälle. Tulepaahan samalla ruokittua ketut ja harakat.
niin no tarviiko sitä sitten kaiken maailman pienpetoja ja lintuja ruokkia??
Quote from: C&RQuote from: TorttuKyllä sormenmittaiset ahvenet voi kääpiöityneessä ahven kannassa nakata jäälle. Tulepaahan samalla ruokittua ketut ja harakat.
niin no tarviiko sitä sitten kaiken maailman pienpetoja ja lintuja ruokkia??
Ei ehkä tartte, mutta jos ahvenkanta on kääpiöitynyt niin ei haittaa jos vähän harventaa, saapa sitten vähän isompia. Tosin ei niitä jäälle kannata jättää vaan vie roskikseen tai laittaa kalakukoksi. Minusta ainakain on mukavampi pilkkiä tommosia 200g assuja kun 20g assuja joita ei edes vavassa tunne.
Saivat pilkkimiehet sakkoja viimetalvena suomenlahdella kun jättivät henkitoreissaan olevia kaloja jäille.
Radiosta kuulin viime talvena tämän asian.
Kalatkin kuuluvat eläinsuojelulain piiriin sanottiin siinä jutussa.
Quote from: PilkkiäijäSaivat pilkkimiehet sakkoja viimetalvena suomenlahdella kun jättivät henkitoreissaan olevia kaloja jäille.
Radiosta kuulin viime talvena tämän asian.
Kalatkin kuuluvat eläinsuojelulain piiriin sanottiin siinä jutussa.
Siis
1: Kaloja ei kannata jättää jäälle.
2: Jos ne heittää jäälle niin ne vois eka tappaa vaikka ottaski mukaan.
Quote from: PilkkiäijäSaivat pilkkimiehet sakkoja viimetalvena suomenlahdella kun jättivät henkitoreissaan olevia kaloja jäille.
Radiosta kuulin viime talvena tämän asian.
Kalatkin kuuluvat eläinsuojelulain piiriin sanottiin siinä jutussa.
tuo on helvetin hyvä juttu.
Itse mätän kaikki kalat pussiin (ei kiiskiä) koska yleensä on tapana mittailla kalapussin painoa ja kilpailla kaverin kanssa......
Pilkillä käydessäni otan kaikki kalat ylös olivet ne kuinka pieniä kaloja tahansa ja näin suoritan omalta osaltani vesistön hoitoa vaikka saaliini eivät ole suuria. kotona katson mitkä ovat syömäkokoisia ja loput pistän pakkaseen ja käytän täkyongintaan.
Seuraavanlaista oon kuullu täällä samalla foorumilla ja erittäin vahvasti tuenki sitä.
Kun ahvena nostetaan avannosta, se joutuu 0-4-asteisesta vedestä alle 0-asteiseen ilmaan (useimmin). Mitäs luulette tapahtuvan, kun kala tulee pakkaseen ja on arvatenkin märkä ja niin pois päin. Jos teki nousisitte avannosta märkinä ja vaihtolämpösinä ylös pakkaseen, eikös siinä ala jäsenet jäätyä? Kalalle käy samoin, erityisesti silmät ja muut aistisysteemit on herkkiä jäätymiselle, silmät ja kylkiviivajärjestelmä jäätyvät hyvin lyhyessä ajassa, koska kalojen ruumiinlämpö on kutakuinkin sama, kuin veden lämpötila. Heitätte sitten kalan avantoon, sen silmät sun muut on ehtiny jäätyä ja aivan, kuin teiltäki puhkastais silmät ja laskettais takaisin arkielämään. Ei olis helppoa, kalatkin kuolevat veteen ja vajoavat pohjaan hajottajien kynsiin, jotka kuluttavat kemiallisilla reaktioillaan happea, jota talvella on muutenkin tarpeeksi vähän.
Muistakaa nyt sitten kans, että kalat eivät tunne kipua.
Oma tapani on, että ahvenet heitetään jäälle ja kiisket vähän kauemmaksi jäälle... Joskus tarttee viedä sinttejä kissankaloiksi, silloin on eri tilanne, mutta näin yleensä. Joten suojelkaas luontoa.
Jos kalan aikoo vapauttaa se kannattaa tehdä heti,koska pakkasella kalajen silmät jäätyvät ja ne mennettävät näkökykynsä ja kuolevat,koska eivät pysty saalistamaan :(
No nimenomaan... Paitsi että nopeuden ei luulis kauheesti auttavan.
Kesällä on sitten eri asia, kun soudetaan ahvenia kaikissa kokoluokissa. Kesällä vesi on happipitosempaa.
Muistakaa nyt sitten kans, että kalat eivät tunne kipua.
Mitäs toi nyt on olevinaa?? Miten niin eivät tunne kipua? onhan tuokin asia tutkittu varmaan useaan kertann ja todettu , että kalat tuntevat kipua.
kyllä ne kalat kuule vaan kipua tuntee. munkin akvaariokalat kun raapaisevat kylkensä terävään kiveen niin johan sätkivät pomppivat vähän aikaa. mikäs juttu toi on et kalat ei muka kipua tuntis?!
Se on Kyllä totta että kaikki kalat kannattaa ottaa ylös eikä vapauttaa (paitsi "arvokalat"joilla tarkoitan pääasiassa kuhaa,harjusta,taimenta ja joissain paikoissa siikaa yms.)vaikka missä kalastaisi.Mutta ne TODELLAKIN pitää tuoda sieltä jäältä pois.Muuten se ei auta mitään.
Otetaampa esimerkiksi lappajärvi.Jos sä kävisit siellä kerran viikossa pilkillä noin hehtaarin kokoisella alueella ja joka kerta tulis noin 5-15 kiloa ahventa tai muuta "roskakalaa".Setekis kuukaudes 20-60 kiloa.Ja se tekis kolmes kuukaudes 60-180 kiloa.Ja jos noin tekis vaikka kymmennekin tyyppiä niin se olis 600-1800 kiloa vuodessa.Sekin jo vaikuttaa aika rajusti ahvenen kääpiöitymiseen senkin kokoisessa järvessä kuin Lappajärvi on.Tuolla määrällä saa pidettyä parikymmentä hehtaaria kunnos.Vaikka "ammattimainen" roskakalanpyynti liikkuu aivan eri lukimis.Tuon verran tulee helposti pelkillä katiskoilla viikos.
Kyllähän niitä kiiskiä jää itteltäkin sinne jäälle lojumaan, mutta kaikki muut kalat tulee kyllä pussissa mukaan. Jos ei muuta käyttöö keksi ni antaa vaikka kissoille tai ankoille.
miksi ahvenia ei lasketa takaisin veteen?
Quote from: arkalamiksi ahvenia ei lasketa takaisin veteen?
Koska:
Jos ahven kanta on kääpiöitynyt niin on tylsää pilkkiä pikkurillin mittasia tirrejä ja se harventaminen ei kyllä haittaa koska ahven on järviemme yleisin kala.
On turha ajatella paikassa jossa ahven kanta on kääpiöitynyt, että "minäpä päästän nämä takaisin, niin ne kasvavat ja voin sitten pilkkiä ne kun ne on isoja". Ei tämä auta yhtään, koska ruokaa on niin vähän, että ahvenet senkun pienenee.
Kun päästät ahvenet takaisin, että et kiduttaisi niitä, niin 10 kokonen koukku on voinut repiä pikku tirrin kidukset ym. ja silmät ovat vielä jäätyneet kun olet koukkua nykinyt irti. Eli sehän se vasta kidutusta onkin kun ahven joka ei voi kunnolla hengittää tai saalistaa päästetään takaisin. Parempi on vaan nopeasti taittaa niskat.
Toki minunkin mielestäni on inhottavaa esim. repiä koukkua ahvenen suusta ja taittaa niskat, koska olen eläin rakas (minulla on koiriakin), mutta se on usein parempi vaihtoehto.
Joskus on kyllä paljon parempi päästää takaisin jos vaikka tulee kokoajan isoja assuja sitten siihen väliin tulee pikku tirri, niin mahdollisimman nopeasti päästää takaisin reikään, mutta vahingoittuneet kalat pitää aina ottaa mukaan.
Hankkikaa kissa, kyllä se noi pikku ahvenet vetäsee :wink:
Joo, no vaikka ei ole kissaa en kannata kalojen jäälle jättämistä, ennemmin vaikka sitten kompostiin. Tuleepahan ainakin hoidettua samalla ahvenkantaa (etenkin jos ahvenkanta kääpiöitynyt) oikeaan suuntaan. Keväällä nuo ahvenenraadot lisäksi (mikäli siis linnut/pienpedot eivät ole raatoja syöneet) vapauttavat fosforia vesistöön ja edesauttavat rehevöitymistä.
Ja kyllähän nuo pikkusintit kelpaa vaikka kalapullien/pihvien raaka-aineeksi tai kalakukkoon (myönnän kyllä että itseltäni ei tule käytettyä sinttejä ruuaksi koska en ole ko ruokien ystävä ja isompiakin tulee riitävästi -> siis kaikki sintit kissoille. Ja jos ei kissat kerralla kaikkea syö niin pistän pakkaseen annospusseihin.
Jos koira on ihmisen paras ystävä, niin kissa on kyllä pilkkimiehen paras kaveri..
Quote from: hesepJos koira on ihmisen paras ystävä, niin kissa on kyllä pilkkimiehen paras kaveri..
offtopic: Kyllä kuule meijän Rekku vetäsee kalan naamaansa jos vaan antaa, luultavasti nielasis kokonaisena, niinkun teki vinkuvalle kumipossullekin. Siis Rekku nielas kokonaisena 20cm pitkän 5cm paksun kumilelun kun sitä oltiin juuri ottamassa siltä pois, että sen ei tarviis antaa lelua takasin. Tämän ihmeyden (tai pikemminkin tyhmyyden) kruunaa vielä se, että Rekku on borderterrieri siis semmonen 40cm korkea koira. Hahahaaa onneksi se saatiin pois sen suolistosta. :D
Ja muistutetaan nyt vielä, että eipä jätetä niitä kaloja sinne jäälle lojumaan :wink: .
Ei ne pikkuahvenet järvestä lopu vaikka ei takaisin laskisikaan. Vastustan kalojen jäälle jättämistä, ellei kyseessä ole paikka josta kalat lähtevät lokkien yms suihin. Esim. merellä ei ole tavatonta, että 50kg särkeä ja pasuria häviää minuutissa kymmenien merilokkien vatsoihin.
Nykyajan yksi suurimmista ongelmista on se, että ihmiset keskittävät kalastamisensa vain suurempaan kalaan ja halveksivat pienempiä lajitovereita. Nuottaamisella palautetaan kalakanta korkeintaan kahdeksi vuodeksi, kunnes roskakalakanta palaa taas ennalleen kun sitä ei kalasteta. Ennen ei tätä ongelmaa ollut, vaan kaikki kala oli pakko käyttää. Moniko tiesi; että sotien aikaan pelastettiin puoli Suomea särkeä kuivaamalla? Kyse on tänä päivänä pääosin uusavuttomuudesta, mikä on täysin ymmärrettävää kun kaiken saa valmiina kaupasta.
Keittäkää vaikka ne sintit kissalle älkääkä säälikö niitä kun kerran kalassa käytte.
Hyvään saumaan sattu tämä keskustelu.. Itseä alko inhottaa olla tuolla paikallisella järvellä kalassa kun joutu melkein tallomaan ahvenia ku menin pilkille.
Mielestäni yleensäkkän kaloja ei pitäisi jättää jäälle juuri kaivon mainitseman syyn takia, kun jäiden lähdettyä vedet rehevöittyy ja sitten ihmetellään kun vedet "saastuu". Mutta pienille tirreille on ihan hyvä paikka roskis, jos ei viitsi/halua päästää takaisin. Mutta ei mielellään jättää jäälle mätänemään. Kun talvella nuo linnutkaan ei ole niin aktiivisia kun kesällä.
Ja nykyäänhän ei kaloja pistetä roskiin vaan kompostiin. Eikö? Ja ihmettelen vähän; että kuinka paljon pitää kaloja jättää jäälle vesistön rehevöittämiseksi? Aika paljon.. Ja kyllä lumen ja jään seasta ilmestyvät kalat kelpaavat hyvin lokeille ja pienriistalle kevätauringossa sulattuaan.
Mutta ihan vaan periaatteessa ja hyvien tapojen noudattamiseksi kantakaa ne kalat pois sieltä jäältä ja pistäkää vaikka kompostiin ellette muuta keksi.
Niinhän se on vaikka itse kyllä jätän pienimmät sintit jäälle :oops:
Kyllähän niistä pienestä ahvenista saa vaikka ahvenperunapäivällisen, mutta sintit... Kompostihan se paras paikka olisi kuten on jo monasti todettu.
PARANTAKAAMME TAPAMME!!
Kaikki jolla on kissa kotona, niin katti kantokoppaan ja jäälle. Kopan päällä on hyvä pilkkiä ja aina kun nousee sintti niin sujautetaan nopiasti koppaan. Ja jos on oikein hyvä pilkkijä ja kalaa tulee yli äyräiden niin kissoja voi olla kaksi.
Muistavathan kaikki, että kissoille tai muillekaan eläimille ei pidä syöttää tuoreita kaloja mahdollisen lapamatoriskin takia. Ainoastaan särkikalat ovat tässä tapauksessa turvallisia, niissä kun ei lapamadon toukkia ole. Emmehän halua lemmikeillemme matoja?
Olen saanut särkiä joissa täysikasvuisia lapamatoja. Yleisimmin pienissä ahvenissa ja keittämällä niistä pääsee. Toki vinkkinä matokuuriakin kannattaa kokeilla. Kissalle ei siis syötetä kuurin aikana matoja vaan lääkettä, joka tuhoaa mahdolliset munat, kotelot ja madot.
No tappakaa edes sitte ne ahvenet ennen kun heitätte jäälle kitumaan.
Itsellä kanssa tapana ottaa kalat mukaan jäältä ja jos ei naapurin kissoille kelpaa niin pienet kalat menee kyllä pahaa omaa tuntoa potematta roskiin
En ole koskaan jättänyt paitsi kiisket joita ei jäähä onkimaan jos niitä rupee tulee ja säret joskus jos on pelkän ahvenen kisat.
muuten kaikki kalat menee piojätteisiin, kissalle, pannulle ja muihin kalaruokiin.
Quote from: marabouEn ole koskaan jättänyt paitsi kiisket joita ei jäähä onkimaan jos niitä rupee tulee ja säret joskus jos on pelkän ahvenen kisat.
muuten kaikki kalat menee piojätteisiin, kissalle, pannulle ja muihin kalaruokiin.
Joo mulla on vähän sama periaate , mut mä otan säretkin mukaan , käytän pannulla ,muhennan muun kissanruuan sekaan ja syötän kissalle .. :wink:
omat pilkkitaidot eivät kai piisaa tarpeeksi suuren kalakasan saamiseen, etteikö niitä saisi tuputettua naapureille ja sukulaisille soppakaloiksi tai kissansinteiksi. itse niitä tulee lähinnä savustettua, tahikka pussikeittoon laitettua. (pikkuahvenia ei tarvi perata savustusta varten, pussikeittoon riittää sisusten ja kiduksien poisto)
jos jää yli niin roskiin ovat menneet, tai mökkiolosuhteissa haaskalle. joskin pinttynyt (huono?) tapa on jättää särjet ja kiisket jäälle, ellei niitä tule rajusti.
onko kukaan sisävesien pilkkijä havainnut, kuinka kauan kestää pilkkimisen aloituksesta ensimmäisen varislinnun paikalle saapumiseen?
alle tunnissa tuntuvat saapuvan jos keli mitenkään lentämisen sallii. tarviiko arvata mihin kalat jäältä katoavat. talviruokintaa tämäkin.
ei varmaan luonnonpuhdistus toimi maankuuluilla pilkkipaikoilla taikka kisoissa, joissa kalaa saattaa tulla kinoksiksi asti. muistaakseni kalojen jäälle jättämisestä seuraa osassa kisoja diskaus, joskin valvonta tökkii.
Se on kalavesien hoitoa jos saa pyydettyä pienet pois. Kaloja ei missään nimessä saa laskea takasin. Vesistön kalojen keskipaino lähtee nousuun jos otetaan pientki kalat mukaan. Ja metsästäjänä otan itse kalat haaskaan ja minkin ja näädän loukkuihin. Monet metsästäjät ottavat mielellään vastaan pientä särkeä ja ahventa.
Quote from: LoLQuote from: marabouEn ole koskaan jättänyt paitsi kiisket joita ei jäähä onkimaan jos niitä rupee tulee ja säret joskus jos on pelkän ahvenen kisat.
muuten kaikki kalat menee piojätteisiin, kissalle, pannulle ja muihin kalaruokiin.
Joo mulla on vähän sama periaate , mut mä otan säretkin mukaan , käytän pannulla ,muhennan muun kissanruuan sekaan ja syötän kissalle .. :wink:
Siis otan mäkin säret paitsi ahven kisoissa.
harvalla se on kissa mukana pilkillä :lol: ...mulla ainaski on aina koira mukana ja kyllä se niitä pikku ahvenia vetelee kerralla kurkuSTA ALAS
Ehdottomasti heitän kaikki pienet jäälle. Varikset syövät ne heti. Se vain parentaa ylitiheää ahvenkantaa. ÄLKÄÄ PÄÄSTÄKÖ PIENIÄ TAKAISIN! Kun koskette niiden limapeitteeseen ne vain kuolevat ja saastuttavat vettä.
Ei kai siinä mitään jos kalat jättää jäälle kunhan ne muistaa vaan tappaa. Itekin otan pikkukalat jäälle ja vinttaan ne maalle jos oon rannan lähellä. Ei oo jää sitten niin törtsysen näkönen. Joskus kun on jäällä ollut vesisohjoa ja siinä jalanjälkiä niin on kalat nakattu niihin jalanjälkiin ja siitä on sitte pinta jäätynyt. No senhän kyllä arvaa miten siinä kaloille käy, jos ei ehdi happiloppua niin selkä alkaa pikkuhiljaa jäätyä siihen jäähän. Joskus oli pinnalta jäätyneissä jalanjäljissä polskuttelemassa sellasia 20 cm apposia. Meinas pistää vihaksi :evil: Kannattaa miettiä miten ne kalat sinne jäälle jättää.
OOn samaa mieltä että kaloja ei kannata jättää jääle. tässä ois vinnki niile joilla on koira tai kissa. jos saatte niin pieniä kaloja että ette viiti ite niitä perata ja syyvä nii keittäkää ne kalat kokonaisina ja tehkää niistä semmosta sosetta jollain lihamyllyllä. ja antakaa koiralle tai kissalle ne tykkää siitä ihan hulluna.
Jos sattuu omistamaan koiran nii pilkillä käydessä kannattaa ottaa pikkukalatkin mukaan koska niistä voi tehä liha myllyllä sellasta muusia josta koirat tykkää kuulemma hyvin paljon. muusi valmistuu näin
keitä pikku kaloja muutama minuuti ja muussaa ne liha myllyssä soseeksi ja anna koiralle tai kissalle
kalojen ei tartte olla ihan kypsiä.
Nythän ne sintit kannattaa ottaa mukaan, sillä onhan matikanpyyntiaika. Hyviä syöttejä ei ole liikaa. Näin tienatan pienellä sintillä mahdollisesti iso körmy :)
Kyllä ne pikkuahvenet voi jättää sinne jäälle ihan huoletta nimittäin korpit ja varikset syövät kaikki mitä vaan kerkeää saada...ja järvissä on muutenkin liikaa niitä sinttiahvenia.
No jo nyt vitsiä pukkaatte, jos luontoa (kalastoa) mokomas hyysäätte jättämällä pikku tirrit avantojen laidoille. Ja ruokitte samalla varislintuja, joita olisi parempi olla ruokkimatta. Nimittäin tietysti varislinnuilla (ja muillakin) talven ravintotilanne vaikuttaa suoraan pesintätulokseen. Tai ehkei asia vain mainittavasti kiinnosta(?), kun on helpointa jättää ne tirrit jäälle ja vielä olla tyytyväinen kun voi tehdä varisveikoille palveluksen... tietysti samalla ruokkii ainakin minkkejä, kettuja ja keväämmäällä vielä supikoiriakin.
Yhteen aiempaan viestiin liittyen: talvella happipitoisuus vesistöissä on useinkin alhaisempi kuin kesällä, mutta niinpä on eliöiden hapentarvekin.
Ja niistä madoista: toki särjissä on (lapa- ym.)matoja, muttei ihmisen lapamatoa (joka muuten tartuttavassa muodossaan on jotain muutaman millin pituinen, taisi olla luokkaa 3 - 5 mm). Joka tapauksessa mikäli kissa tai koira tapaa saada raakaa kalaa (tai syö metsissä mitä vain kuten myyriä ym) tulisi tuo lemmikki silloin tällöin varoiksi matolääkittää.
Onpahan tuota joskus jäänyt itseltäkin kaloja avannon viereen, verkkoavannolle tänä talvena mm. muutama itsestään verkkoon kuollut hauki (ongelmalaji ko. järvessä ylitiheän kannan takia)... pitänee napata ohikulkiessa kelkan kyytiin...
Itse aina otan sintit mukaan (en kiiskiä) ja nakkaan raakana kissalle. Aina joka toinen kuukausi matokuuri ja kissa elää hyvää elämää
Ei niitä kyllä ehi tappaa kun jäätyvät korpuksi parissa sekunnissa :?
Ehdottomasti heitän kaikki pienet jäälle. Varikset syövät ne heti. Se vain parentaa ylitiheää ahvenkantaa. ÄLKÄÄ PÄÄSTÄKÖ PIENIÄ TAKAISIN! Kun koskette niiden limapeitteeseen ne vain kuolevat ja saastuttavat vettä.
Quote from: Karismax-pilkkijä89 on July 19, 2006, 17:58:57
Ehdottomasti heitän kaikki pienet jäälle. Varikset syövät ne heti. Se vain parentaa ylitiheää ahvenkantaa. ÄLKÄÄ PÄÄSTÄKÖ PIENIÄ TAKAISIN! Kun koskette niiden limapeitteeseen ne vain kuolevat ja saastuttavat vettä.
Niin, ja jos on paikka, jossa ei satu olemaan lokkeja/variksia, niin vien kalat kompostiin.
Mä otan kaikki pienet mukaan ja annan mökillä kissalle.
Quote from: esal on July 26, 2006, 19:21:15
Mä otan kaikki pienet mukaan ja annan mökillä kissalle.
Pikkuahvenet kannattaa ilman muuta ottaa mukaan, mutta kissalle niitä ei kannata syöttää kypsentämättä. Kissa voi saada niistä lapamadon toukkia.
On se ihminen sitten viisas. En ymmärrä mistä ihminen on keksinyt koko "hoidetaan" järveä potaskan.
Järvet sun muut lutakot on olleet olemassa satoja vuosia ennen teidän syntymää ja kumma kyllä ei ne ole ihmisiä tarvinnut avukseen.
Nuottaaminen pitäisi kieltää lailla kokonaan mielestäni, eiköhän se järvi siitä selviä vaikka siellä olisikin sitä kaikkien halveksimaa "roskakalaa"
Vesien saastuminen ja rehevöytyminen on lähinnä ihmisen omaa vikaa, saasteet jne. enemmän vaikuttaa järven tilaan kuin mikään muu.
En mene vaanomaan mutta muistaakseni juuri särki syö pohjassa olevaa kasvillisuutta, myös pienet ahvenet elävät pää asiallisesti vedessä olevilla kasveilla jne. Haukikin pienenä harvemmin syö kalaravintoa, sama koskee kaikkia kala lajeja. Useimmat kalat kasvavat isoiksi juuri kalaravinnon ansiosta jos järvessä on paljon pientä kalaa eikö se myös mahdollisesti tarkoita että on isompia yksilöitäkin siellä väkisinkin kasvaa.
Itsekkään en ole sen viisaampi ihminen mutta olen enemmän luonnon kannalla kuin sen että ihminen tulee ja pelastaa järvet.
Palatakseni itse asiaan kaloja ei tosiaan mielestäni pitäisi jättää jäälle kitumaan, tekee niistä pienistä sinteistä vaikka sitten kalapullia, taikka kalakukon joka on aivan mahtavan makuista :-)
Koiratkin kyllä mielellään syö kalaa varsinkin kuivattuna se on oikeata herkkua koiralle, kyllä ainakin omille koirilleni on maistunut vuosien varrella.
Kalan voi helposti kuivata uunissa pellillä pienellä lämmöllä, itse tykkään myös uunissa kuivatusta pienestä ahvenesta kun se on sopivan rapeaa.
Tottahan toki aina naapurilta voi kysästä että kelpaisko mahdollisesti kala, etukäteenkin voi jopa sopia asian.
Quote from: ShadowDust on September 28, 2006, 15:49:15
On se ihminen sitten viisas. En ymmärrä mistä ihminen on keksinyt koko "hoidetaan" järveä potaskan.
Järvet sun muut lutakot on olleet olemassa satoja vuosia ennen teidän syntymää ja kumma kyllä ei ne ole ihmisiä tarvinnut avukseen.
Nuottaaminen pitäisi kieltää lailla kokonaan mielestäni, eiköhän se järvi siitä selviä vaikka siellä olisikin sitä kaikkien halveksimaa "roskakalaa"
Vesien saastuminen ja rehevöytyminen on lähinnä ihmisen omaa vikaa, saasteet jne. enemmän vaikuttaa järven tilaan kuin mikään muu.
En mene vaanomaan mutta muistaakseni juuri särki syö pohjassa olevaa kasvillisuutta, myös pienet ahvenet elävät pää asiallisesti vedessä olevilla kasveilla jne. Haukikin pienenä harvemmin syö kalaravintoa, sama koskee kaikkia kala lajeja. Useimmat kalat kasvavat isoiksi juuri kalaravinnon ansiosta jos järvessä on paljon pientä kalaa eikö se myös mahdollisesti tarkoita että on isompia yksilöitäkin siellä väkisinkin kasvaa.
Itsekkään en ole sen viisaampi ihminen mutta olen enemmän luonnon kannalla kuin sen että ihminen tulee ja pelastaa järvet.
Palatakseni itse asiaan kaloja ei tosiaan mielestäni pitäisi jättää jäälle kitumaan, tekee niistä pienistä sinteistä vaikka sitten kalapullia, taikka kalakukon joka on aivan mahtavan makuista :-)
Koiratkin kyllä mielellään syö kalaa varsinkin kuivattuna se on oikeata herkkua koiralle, kyllä ainakin omille koirilleni on maistunut vuosien varrella.
Kalan voi helposti kuivata uunissa pellillä pienellä lämmöllä, itse tykkään myös uunissa kuivatusta pienestä ahvenesta kun se on sopivan rapeaa.
Tottahan toki aina naapurilta voi kysästä että kelpaisko mahdollisesti kala, etukäteenkin voi jopa sopia asian.
Kerroit kyllä aivan asiaa osakseen, mutta särki ja muut "roskakalat" syövät eläinplanktonia. Ja kun eläinplanktonia taas syö tuota kasviplanktonia, kun eläinplanktonia on liian vähän niin kasviplanktona tulee liikaa ja järvi rehevöityy. Nämä niin sanotut roskakalat jotka hankkivat tämän ravintonsa pohjasta niin pöllyttävät pohjaan laskeutuneita ravinteita ja rehevöityminen kasvaa.
Siinä petokala jutussa on vain muutama ongelma kun kalakanta on turhan tiheä niitä isoja yksilöitä ei pääse kasvamaan esim. ahven. Kun kalakanta on liian tiheä niin hauki kylläkin kasvaa mutta siitä tulee ajan myötä valikoiva ja syö vain isoja eikä kuluta energiaa pienten kalojen pyydystämiseen.
Mielestäni hyvä kala kannan säätely menetelmä on järjestää pilkkikisoja joka talvi. Pilkki miehet ja naiset kantavat järvistä lukemattoman määrän tätä roskakalaa pois.
Ja mitä itse olen mieltä tästä sinttijen jättämisestä jäälle niin kyllä niille on parempiakin paikkoja on esim. supiloukku ainakin maalla ja jos ei muuta keksi niin sitten vie vaikka kompostiin tai yleiseen roskikseen.
Aivan olet oikeassa, pitäisi kai lukea ennen kuin avaa suunsa, Jotkut särjen sukuiset kalat kyllä syövät kasviplanktonia.
Mutta särjet tosiaan syövät ilmeisesti Eläinplanktonia, kuitenkin mikä vika pienessä ahvenessa on?
Pilkkiminen on mielestäni ihan terveellistä viellä ja muutkin kalastus tavat mutta nuottaamista en ymmärrä.
Itse pidän kyllä pienemmästäkin kalasta varsinkin jos sitä tulee paljon, kun on ämpärillinen pientä ahventakin siitä saa aikaan mitä mahtavampia ruokia.
Ihan hieman menee aluksi aiheen ohi, mutta..
Silmään tässä pisti tämä nykynuorten kalatietous, aika hirveitä asiavirheitä ja välillä menee kunnolla päin mäntyä.
Joku tarjoaa kalat tuoreina eläimille, no tässä on nyt sitten lapamatoriski, kuten Kaivokin sanoi, kahteenkin kertaan?
Lapamatoriskin evääminen ei ole edes iso juttu, itse paistan pannulla suolineen pikkukalat ja tarjoan jäähtyneinä koirille. Peräsuolen tosin tyhjennän aina sormella vetämällä, koska ei se varmaan koiristakaan kivalle maistu =)
Kala, vaikka sen jättäisikin jäälle, tulee lopettaa heti. Oikeasti, pienen "roskakalan" niskojen katkaisemiseen ei mene varmaan paria sekuntia enempää aikaa, joten se ei käy syyksi. Mikäli kala jätetään jäälle (lue: rannalle, pussiin, kalakassiin tai sankkoon jne) läiskimään niin kauaksi aikaa, että se kuolee, on syyllistytty eläinsuojelurikokseen. Ymmärrän, ettei lakia tarvitse noudattaa, ellei joku vahdi vieressä, siltikin.
Ja sitten tämä "jos kalan limapeitteeseen koskee niin se kala kuolee vedessä ja saastuttaa!" Mitä ihmettä, kuolleet kalat ei ensinnäkään saastuta, vaan rehevöittävät vesistöä. Toisekseen se koskeminen ei tarkoita heti, että kala kuolee, se limapeite kyllä suojelee kaloja mikrobitartunnoilta, mutta mikään tae kalan kuolemiselle ei limapeitteeseen koskeminen ole.
Silmien jäätymisestä puhuttaessa on sanottu, että kala voi sokeutua mikäli se nostetaan pakkasilmaan. Missään en ole huomannut mitään pakkasaste-aika käyrää, joten voin vain arvailla, että -5c ja 1-3sekuntia mikä irroittamiseen menee, ei kalaa sokeuta.
Sokeus ei kuitenkaan tarkoita, ettei kala ei voi enää ruokkia itseään, vaan se kuolee (ja saastuttaa kaikki vesistöt). Sen sijaan esimerkiksi hauki kykenee sokeana saalistamaan kylkiviiva-aistinsa varassa tarpeeksi hyvin, joten sokeutuminen ei aiheuta hauen kuolemaa. Todennäköisesti myös pienen ahvenen ruokavalio koostuu "haisevasta" ruuasta, joten näöllä ei ravinnonhaussa lie ole kovin suurta merkitystä, varsinkaan talvipimeällä. Enpä silti tahallani alkaisi sokeuttamaan kaloja.
Talvellahan tuota voisi koittaa, että saako väkäsettömällä koukulla varustetusta pilkistä ravistettua pikkuahvenen irti ilman, että sitä tarvitsee nostaa vedestä pois.
Quote from: ShadowDust on September 28, 2006, 15:49:15
On se ihminen sitten viisas. En ymmärrä mistä ihminen on keksinyt koko "hoidetaan" järveä potaskan.
Järvet sun muut lutakot on olleet olemassa satoja vuosia ennen teidän syntymää ja kumma kyllä ei ne ole ihmisiä tarvinnut avukseen.
Nuottaaminen pitäisi kieltää lailla kokonaan mielestäni, eiköhän se järvi siitä selviä vaikka siellä olisikin sitä kaikkien halveksimaa "roskakalaa"
Vesien saastuminen ja rehevöytyminen on lähinnä ihmisen omaa vikaa, saasteet jne. enemmän vaikuttaa järven tilaan kuin mikään muu.
En mene vaanomaan mutta muistaakseni juuri särki syö pohjassa olevaa kasvillisuutta, myös pienet ahvenet elävät pää asiallisesti vedessä olevilla kasveilla jne. Haukikin pienenä harvemmin syö kalaravintoa, sama koskee kaikkia kala lajeja. Useimmat kalat kasvavat isoiksi juuri kalaravinnon ansiosta jos järvessä on paljon pientä kalaa eikö se myös mahdollisesti tarkoita että on isompia yksilöitäkin siellä väkisinkin kasvaa.
Itsekkään en ole sen viisaampi ihminen mutta olen enemmän luonnon kannalla kuin sen että ihminen tulee ja pelastaa järvet.
Palatakseni itse asiaan kaloja ei tosiaan mielestäni pitäisi jättää jäälle kitumaan, tekee niistä pienistä sinteistä vaikka sitten kalapullia, taikka kalakukon joka on aivan mahtavan makuista :-)
Koiratkin kyllä mielellään syö kalaa varsinkin kuivattuna se on oikeata herkkua koiralle, kyllä ainakin omille koirilleni on maistunut vuosien varrella.
Kalan voi helposti kuivata uunissa pellillä pienellä lämmöllä, itse tykkään myös uunissa kuivatusta pienestä ahvenesta kun se on sopivan rapeaa.
Tottahan toki aina naapurilta voi kysästä että kelpaisko mahdollisesti kala, etukäteenkin voi jopa sopia asian.
Särkikalakannat pysyisivät kurissa, jos kalastus ei kohdistuisi niin voimakkaasti petokaloihin kuin se nykyään kohdistuu. Petokaloja pitäisi olla vesistön koko kalamassasta noin 20 - 40% (lähteestä riippuen), jotta tasapaino säilyisi. Asiasta löytyy lisätietoa esim. Googlella. Hakusanaksi vaikkapa "petokalojen määrä".
"Kun kissa on poissa, hiiret hyppii pöydällä". Kun petokaloja poistetaan liikaa, alkavat särkikalat hallita tilannetta. Siitä seuraa se, että särkikalat syövät eläinplanktonin turhan vähiin. Eläinplanktonin tehtävänä on puolestaan pitää kasviplankton kurissa. Kun kasviplankton pääsee lisääntymään ilman riittävää harvennusta, ihmiset havahtuvat siihen, että vesistö
rehevöityy.
Saastuminen on asia erikseen.
Tilannetta voidaan auttaa kolmella tapaa: a) poistetaan särkikaloja (esim. nuottaamalla) b) lisätään petokalojen määrää (esim. istuttamalla ja vapauttamalla saaliiksi saatuja petokaloja), c) selvitetään, mistä vesistöön tulee lisää ravinteita (typpeä ja fosforia), ja pyritään vähentämään vesistön ulkoista kuormitusta. Mielestäni järkevintä olisi tehdä näitä kaikkia toimenpiteitä ja riittävän pitkään, koska muuten saatu hyöty jää näennäiseksi.
Koska vesistön tilan parantaminen vaatii aikaa ja rahaa, kannattavampaa olisi pyrkiä ennakoimaan tilanne, eli ei päästetä vesistöä rehevöitymään. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, mitä voisi tehdä kotijärvensä hyväksi.
No onhan se totta jos järvessä on paljon kalastajia jotka suuntaavat kalastuksen petokaloihin kokonaan, järven särki / ahven ym. kalakanta kasvaa räjähdysmäisesti. Kuitenkin mistä ihmiset voivat tietää petokalojen määrän järvessä suhteessa särki / ahven kantaan.
Järvi missä itse kalastan nuotataan joka kevät, asia suututtaa koska tykkäisin kovasti mato-onkia / pilkkiä esim. laiturilta.
Mato onkiminen tuntuu olevan useimmiten ajan haaskausta, voi mennä tunteja kun mitään ei tule.
Olen jutellut tässä yhden vanhemman miehen kanssa joka on asunut paikakunnalla lähes koko elämänsä.
Hänkin on sitä mieltä että nuottaaminen tuntuu turhalta ja lähes haitalliselta.
Lahnaa ei enään ole tullut kuulema vuosiin, ja verkkojen saaliitkin on vain pienentyneet jatkuvasti.
Siis missä se raja kulkee että nuottaaminen lopetettaisiin, vasta sitten kun on onnistuttu tappamaan joka ikinen särki ja ahven järvestä?
Pahoittelen kovasti, meni täysin off-topiciksi.
Kuitenkin miksi ihmeessä ihmiset katsoo että pienet ahvenet, särjet eivät kelpaa ruokakalaksi.
Onhan niissä tosiaan hieman isompi homma valmistaa ruuaksi pienen koon takia, mutta jos jaksaa nähdä vaivaa niin esim. särjistä tulee hyvä kalakukko, sun muita ruokia kun käyttää mielikuvitusta. Jos särjestä valmistaa vaikka pyöryköitä silloin on vähemmän kalassa työstettävää.
Pieni ahven kelpaa hyvin myös kalakukkoon jne. Älkää jättäkö kaloja vaikka olisivat miten pieniä, jäälle.
Aina ne jollekkin kelpaa, joten miksi niitä jättää jäälle varisten syötäväksi.
Ainakin itse josksu aikoinaan tienasin hieman kun myin saaliini osaksi.
Rohkeasti vaan tiedustelemaan naapureilta ja tutuilta ottaisivatko/ostaisivatko he kalaa jos sitä mahdollisesti tulee, voi jopa pienen summa sopia jos se vain heille käy.
Kattelkaa kaupoissa kalan hintaa, koiran ruuan / kissan ruuan hintaa ja miettikää uudelleen jäälle jättämistä.
Ei toki voi odottaa mitään päätä huimaavia summia itse mutta kevääksi vaikka uistinten osteluun kerätä näin rahaa.