Kalassa.net keskustelut

Olen kokeillut alapaulaan +10 % ja +15 % pauloitusta, en ole hirveää eroa huomannut kalantuloon. Enemmän eroja mielestäni tulee alapaulan laadusta , notkea/jäykkä alapaula ja tietysti alapaulan paino suhteessa yläpaulan nostatukseen. Liinalla on myös vaikutusta, parhaimmat liinat minulla ovat olleet semmoisia että jonkun talve/vuoden kalastuksen jälkeen se on muuttunut pöyhkeäksi, semmoiseksi että sitä ei saisi kunnolla muovipussiin. Talviverkot kannattaa tehdä hyvällä pauloitus langalla ( tervalanka parasta). Joskus kokeilin eri värisiä liinoja(itse värjättyjä)....se on taas ihan oma tarinansa.

Täytyy kyllä minunkin liittyä onnittelijoiden joukkoon, on mahtava saalis!! Hyvä aloitus.
Täytyy joskus opetella kuvan laitto, suur kuha on monen vuoden takaa...1980. Kuvia tallessa ja jokunen suomu.
seuraavaksi suurin 5,4(-95) , tästä ei ole kuvaa. Alle viis kiloset saa olla vaan mukavissa muistoissa... Huomenna ekan kerran verkoille :)

Laiteltiin eilen pohjois-päijänteelle verkot jään alle. Isoa kuhaa olisi tarkoitus pyytää (ennätys on sen verran kova että se tuskin saadaan rikki, tasan 10kg :) ). 55mm:n tulpa vitosia, viisi kappaletta ja yksi 3 metrinen (kierrelankoja kaikki).

Ostin samanlaisen keltaisen uittolaudan ja toimii loistavasti! vanha lauta joutaa elääkkeelle....

Hyviä vinkkejä ravun kuljetuksiin/ säilyttämiseen.

Yksi parhaimmista on kostutettu sammal, muovilaatikon pohjalle pieni kerros kylmällä vedellä kasteltua sammalta jos on puristettu vesi pois ja sen jälkeen ravut laatikkoon ja niiden päälle taas sammalta. Näin pystyy kuljettamaan pitkiäkin matkoja. Vielä jos tiedossa on todella pitkä matka ja on 2 muovilaatikkoa niin laita jäitä alempaan laatikkoonja laatikot sisäkkäin niin ylempi laatikko pysyy kylmänä ja ravut tykkää kovasti.

Jos sumputus tuottaa vaikeuksia niin hyvä paikka säilyttää rapuja on kylmiö, sama konsti kuin edelle ja laatikko kylmiöön. Välillä voi käydä "jumppaamassa" rapuja siten että pienellä sammal tukolla pyyhkii niiden selkää. Muuten ravut ovat ihan liikkumatta viileässä.
Kylmiössä ollaan säilytetty rapuja 1-2 viikkoa. Myös jääkaappikin käy.

keskeltä suomea minulla on tuo n. 100kpl, tietysti nämä on 10cm tai yli. Alamittoja ei tule juurikaan laskettua, taitaa olla jossakin 30 kappaleen tietämillä ennätys yhdestä merrasta, ainakin joki pyynnissä missä alamittaa on paljon on niistä vaan riesaa, tuppaavat samat ravut tulemaan mertaan päivittäin. Tietysti oma lampi (70m x 30)on ihan omassa arvossaan, siitä ei ennätyksiä kannata mainita koska se ei ole ravustusta vaan ravun kasvatusta. Weke katista on tosi hyvä pyytämään rapua, ennätys taitaa olla n.15 kerralllaan (omasta lammesta). Tokihan mertojen määrä myös ratkaisee...

Tänne nyt ne mielipiteet ettei tarvii muita asiakeskusteluja venytellä aiheettomilla kommenteilla.

Minusta ei mikään kalastus ole perseestä.


(korjattu virheet ja siivottu kieltä)

olis kiva jos pitäydyttäis otsikon mukaisessa aiheessa!!!

avaan keskustelun että onko pyydyskalastus perseestä ja sinne sit ne kaikki patoutumat!!!! kiitos

on. huonona puolena on jos sinulla on 5m korkeita(tai vielä korkeimpia) niin takaisin veto on kovempi homma ja ylä paula joutuu kovemmille, huono/vanhat paulat voi venyä, myös huonokuntoinen voi jopa katketa. Matalat verkot menee hyvinkin. Kannattaa kokeilla!! Jos pyydät vähänkin syvemmässä vedessä niin avantoväliksi kelpaa 80m (jos sinulla "normaalisti" pauloitettu yläpaula).

hyvä on säkkimiehen uittolaite, täytyy vain olla kateellinen  :)

ilkkak:lle, olen itsekkin miettinyt ensi talvelle kyseistä veto-uittolautaa, kerro miten se menee jään alla. Oma vanha (n.20v) uitto lauta toimii jotenkin mutta olisi remontin tarpeessa.

lähinnä kiinnostais kuinka herkkä se on jään epätasaisuudelle/halkeamille (jään ala puolella tietysti) ja paljon se menee yhdellä nykäisyllä. Myös se että meneekö se vähintään 56-57m ja millaisella uittonarullla uitat lautaa.

naru tulee laudan perään kiinni, yksi kevyt veto narusta ja jousen pää "pureutuu" jäähän ja kun päästät narusta niin jousen voimalla se työntää lautaa eteenpäin. sit ei muuta kun nykimään useamman kerran :). Ihmetyttää kun kivikangas myy varajousia, on varmaan kulutus tavaraa?? kauankohan jousi kestää?

laittaakaa kommenttia laudasta, myös muistakin uitto välineistä olisi kiva kuulla käyttö kokemuksia. itselläni on kokemusta laudasta, härvelistä ja tietysti perinteisestä riuku uitosta joka on muuten tosi hyvä ja nopea.

voihan tälle avata oma keskustelun.....

Lauta on mielestäni hyvä jos se 3mm vetonarulla menee 60m ja suoraan. Yhdellä nykäisyllä pitäisi mennä n.0.5m silloin lauta on nopea uittaa.

H.a.u.k.i , näin nopeesti vastaukset

uittolaudalla.

normaalisti viikko, viikkoa pidempää ei kannata olla katsomatta, jotkut kalat herkempiä kuolemaan.

onnistuu yksinkin, mutta ota kaveri mukaan käy nopeammin ja helpommin. Ota sellainen mukaan joka on laittanut verkkoja, saat oppia ja pieniä niksejä joista on apua koko talven (harmittaa kantapään kautta oppiminen), tai tee hyvä tausta työ jos lähdet ekaa kertaa yksin. :)

Arska 1 kyseli remmarista... on ollut yli 10 vuotta, ja todella kovassa käytössä, kiekkoja ammuttu paljon ja etu päässä sorsalla käyttö aseena, tosi kovassa sorsa käytössä kun ase ei parane! Kaksi miinus puolta löydän remmarista, eka on että jos ase on kovassa käytössä niin ota muovi tukit, puu tukit kun on huonosti lakattu ja vaikka hiot lakan pois ja käsittelet sen puuöljyllä niin siinä on jatkuva kierre hoitaa tukkeja. Toinen on että joutuu rasvailee asetta että se toimii herkästi, tietysti minun ase on aika kulunut (paranee vanhetessaan) ja rasvaa joutuu laittaa/purkamaan ja huoltamaan asetta. Aktiivi aikoinani käytiin koiran kanssa sorsalla noin 5-6 päivää viikossa, linnun metsästykseen asti ja linnustuksen jälkeenkin jatkettiin. Ennätys taitaa olla että joskus itsenäisyyspäivän tietämillä ampunut sorsan(eikä mitään kesyjä/haavakoita, vaan lentävä).

Hyvä ase kovaan käyttöön, toiminta varma. Kestää pitää vaikka veden allakin!!!!    hinta/laatu suhde hyvä.

Hieno !!! Laita kuva kun projekti on valmis. Tuttavalla on tehty "pilkki pönttö" 1000L säiliöstä(valkoinen muovi pönttö), tehnyt sukset jonka päällä pönttö on, sivulla oviaukko jossa pressu, tietysti pohjassa aukko josta kalastaa, 2 kulmassa penkit ja sisällä telineet kalastus tarvikkeille. Tosi kevyt vetää hangessakin. Pieni kaasu keitin tai muu pieni tuli pitää pöntön tosi lämpimänä jos tarve vaatii.  Pystyy yksin laittamaan/pois ottamaan paketti autosta.
Tuttavani on käyttänyt sitä myös verkoillakin. Toimiva ratkaisu jos pilkki himot on kovat ja keli huono  :-)

Ehdottomasti valvontaa lisää!!!! Verkon/pyydyksen merkintäähän on säännöt, valvojien pitäisi puuttua välittämästi jos pyydys ei ole merkitty oikein tai esim. on rauhoitus aika , liian pieni silmä koko tai kalastetaan vasten hyviä tapoja (sumputetaan salmi/saarien väli). Huonosti merkatuista verkoista on kaikki häviäjiä, uistelijan pinnan kiristys ja verkon puukottaminen/ repiminen. Se on vaan sääli että verkkomiesten mainetta pilataan tyhmyydellä/ahneudella.

Kaikilla kalamiehillä (lue myös naisilla :) ) on sama päämäärä, harrastaa kalastusta ja saada kalaa, miksi pilata yhteisiä vesiä ja olla toisille kateellinen.

Hymyssä suin ja reippain mielin kalastamaan!!!!! (huomenna ekan kerran katsomaan talviverkot päijänteelle  : )  )

Vaikka aihe on jo hivenen vanha niin kommentoin muutamia juttuja liinan katkaisuun ja matalan verkon tekemiseen. Liinassa on vahvikkeet ylä/alapäässä ja kun liina halkaistaan niin kannataa yläpaula pauloittaa vahvikkeiseen päähän, näin kun verkkoa käsitellään yläpaulasta on verkon ikä pitempi. Toinen asia mitä kannattaa miettiä, kun "normaali" pauloitus tapahtuu niin että jos liina on 30m pitkä , pauloitetaan yläpaula 27m ja alapaula 33m , ihan sen takia että saadaan verkon silmä aukeamaan kalastavammaksi,  näin ei ehkä kannata tehdä 90cm korkeissa verkoissa. Tietysti nämä pauloitus mitat ovat jokaisen tekijän "niksejä" joilla saadaan kalastava verkko aikaiseksi.

Jos verkon haluaa käyttää tarkaan niin joskus korkeista verkoista saa tehtyä matalempiakin jos esim. verkko on revennyt pahasti alapaulasta. On myös pauloitettu talvi käyttöön tuplia siten että kaksi 30m liinaa on liitetty yhteen ja liinat ovat eri silmäkokoa. Näitä "fantasia" verkkoja voi tehdä monenlaisia, mielikuvitus rajana!!

Särki ehdottomasti. Mutta olen tiukan paikan tullen laittanut ahventakin kun särkeä ei ole ollut, silloin kannattaa joko ahven puolittaa tai nykäistä nahkaa vähän irti, on pyynti tehokkuus on parempi. Rapu tarvitsee tuoreen syötin, pilaantunuttakin se syö mutta huonommin. Kiven kolot ja onkalot ovat ravuille mieluisia paikkoja. Jos pyytää syvältä niin kannaattaa pitkällä kepillä tunnustella pohjaa ja asettaa merta hyvin (riippuen mertamalista) merta pyytää n. 5m säteeltä rapauja hyvin vuorokaudessa. Kahta vuorokautta ei kannata pitää samassa paikassa vaan siirtäää aina paikkaa, kannattaa pyytää myös samasta paikasta n. viikonkin päästä uudestaan.

herätellään verkonteko henkiin.... niin vaikea on kertoa paljonka aikaa pauloitukseen menee koska se on paljon kiinni millaisen verkon tekee ja vielä ottaen tekijän joku tekee normaa vaudilla "nopeasti" ja joku taas hitaasti. Joku taas tykkää pauloittaa pöydältä ja joku "seinältä/katosta". Ratkaisevinta on minun mielestä että tekee sen laadukkaasti ja hyvin, aikaa menee sen mukaan. Myyntiin jos tehdän on selvä että "laadusta" on tingittävä että jää jotain myös tekijälle, lähinnä nopeutta voi kasvattaa kun pidentää paulotuksen solmuväliä,  kuitenkin nyrkkisääntönä että ei yli 10cm:n pitempää solmuväliä. Tuplissa tietysti jo vaikuttaa että minkälaiseen mittaan pauloittaa ylä/alapaulan, jos käyttää +- 10% niin tietysti tulee pauloitettavaa se 120m, tähänkin on jokaisella "omat" niksisä jne esim siikaverkko kannatta pauloittaa ylä +-0% ja ala +-10 - 13% riippuen silmäkoosta.
Riimujen salat ovat jo sitten vähän mielenkiintoisemmat. 

kysymyksiä voi laitella pauloituksesta/verkottamisesta(kovin kokemus talvi verkottamisesta), neuvoja annan omasta näkemysestä sillä yhtä ja oikeaa tapaa ei verkon tekemiseen ole, saalis pitkällä aika välillä näyttää että onko verkko onnistunut. Materiaaleissa on hurjia eroja ja sen huomaa vasta kun on saanut kokemusta niin tekijänä kuin verkottajana.