Noniin, jos sitä pitkään aikaan kirjoittelisi tännekin jotain.
Juhannus viikonloppuna oli tarkoitus mennä lomilla lohestamaan Tenon sivujokea, ja sinnehän sitä sitten onneksi päästiin.
Siiitä tuli otettua kuvia ja voisi muutenkin muistella hyvää reissua.
Torstaina töiden jälkeen sai hengähtää, perjantai, lauantai ja sunnuntai olisi lomaa. Kyllä silloin tiesi mihin oli menossa, kun lohen nousunkin luulisi olleen hyvässä alussa. Kamppeet piti pistää kasaan, perho- ja heittovapa, reppu, perhot ja uistimet yms sekalaista tavaraa. Iltabussilla kohti pohjoista ja kirkkaita kalavesiä, tai pikemminkin jokia. Linja-automatka sujui nopeasti, koska tapasin siellä nuoren puheliaan Turkulaismiehen, joka oli kolmatta vuotta menossa kokeilemaan lohta Tenolla. Illalla olin kämpällä, ensimmäistä kertaa kesänä. Tuntui mukavalta olla taas siellä ja katsella vain ikkunasta ulos maisemia.
Perjantaina pitkät unet, "aamupalaksi" purkkilihapullia ja Mummon muusia, ja tavaroiden pakkaus reppuun. Aamutoimien jälkeen sitten joelle katsomaan, että onko siellä mitään tapahtumaa. Kosken alapuolelta lompolon yli veneellä ja sitä kautta rauhallisille kalapaikoille jokea ylöspäin.
Tästä poterosta oli hyvä aloittaa heitteleminen.


Heittelin jokea myös alemmas päin.


Lohia ei kuitenkaan näkynyt hyppivän, syynä oli 40 cm normaalia korkeampi tulvavesi kovien sateiden takia. Kalat eivät pysähtyneet juurikaan mihinkään, vaan painoivat koskien ohi korkean veden takia. Heittelin pieniä 8-10g lusikoita, ja vähän isompia 16 grammasia. Välillä testasin myös perhoja, lähinnä vihreän ja mustan sävyisiä. Puolen päivän jälkeen pieneen hopea-punaiseen Salamanderiin tummasi kunnon kala. Virityin heti ja testasin jarrun olevan sopivan. Kala kuitenkin vain mosahti pinnassa ja irtosi. Harmitti, sinne meni kauden eka kala. Jatkoin heittelemistä kuitenkin nauttien komeasta ilmasta ja lomapäivästä. Mieleen tuli, että kalat saattoivat kulkea aivan rannan lähellä näin kovalla tulvalla, vaikka normaalisti kalojen kulku-urat menivät joen keskeltä virtojen reunoissa. Siispä päätin aloittaa testaamaan rantaa lähemmät paikat tarkemmin. Se tuottikin tulosta. Alemman kuvan pienemmänrantakiven takaa jysähti siiman päähän kunnon kala! Ensin alkoi mesuamaan rannassa kivien ympärillä, siinä piti toppuutella kalaa ja varoa siiman menemästä kivien ympärille. Ajattelin kalaa ensiksi vähän isommaksi, ehkäpä kolmi kiloiseksi. Kohta kala pääsi kuitenkin keskemmäs jokea ja jarru alkoi huutamaan. Lopulta sain kalan väsytettyä, uitettua rantaa ja haavattua. Strateginen paino olikin 4.2kg. Kyllä siinä hymyilytti ja oli mukava pistää nuotio loimuamaan ja alkaa kahville. Loppupäivänä ei enään mitään muita havaintoja. Illalla kämpälle keittelemään lohen pyrstöä ja päätä sekä saunomaan. Oli kyllä mukava päivä, lomapäivä.
Perjantain kirkas lohijalka.


Lauantaina joella näkyi muutama perhokalastaja ja jokunen poro. Ja lohta oli liikkeellä, sen huomasi heti ensimmäisistä heitoista lähtien. Pitkin päivää tuli tärppejä. Uistimeen 9, joista 4 tinttiä ylös asti. Kalat saattoivat käydä vain kopaisemassa, ja yksikin oli vain leuan ulkopuolelta kiinni. Eli ei ollut hyvin ottamassa kiinni. Lisäksi perholla 2 kalaa, molemmat pysyivät ja olivat tukevasti kiinni pienessä kaksihaarakoukussa. Perhona oli oma muunnelma Black Doctorista. Tämän päivän kalat olivat pieniä, kilon luokkaa olevia. Huomasi selvästi että olivat erään yhen pienen ylempänä joessa haarautuvan sivujoen kaloja, kun koko oli sen verran normaalia pienempää. Parveja kulki pitkin päivää kosken läpi, samoin kuin vesikuuroja. Ainut harmittava takaisku oli päivän isoimman kalan irtoaminen, yllätys yllätys. Kala oli arviolta eilistä kilon pienempi. Väsyttelyjen jälkeen viimeisillä voimilla aivan haavin lähettyvillä irronnut lohi ei alottanut päivää hyvin, mutta ei haitannut koko päivän mielialaa.
Kalastus samassa paikassa kuin perjantaina.


On se jokimaisema kaunista..


Eivät olleet kalat lauantaina kylläkään kovin isoja. Isot kalat kulkevat yksittäin, mutta pienemmät suurina nousuparvina.
Tällainen normaalikokoinen lauantain ja sunnuntain kala. Kilon luokkaa oleva kirkaskylkinen nousulohi, tai siis pikemminkin tintti.


Tällaiseen Salamanderiin päivän kaikki tärpit uistimista, eipä kyllä paljoakaan enään sinä päivänä muita tullut uitettuakaan. Kirkas hopea on hyvä väri kirkkaalle nousukalalle.


Sunnuntaina samalle kalapaikalle yhä uudelleen. Kaloista ei ollut enään sinä päivän paljonkaan havaintoja. Yksi tintti hyppäsi keskellä jokea virran reunassa. Kaksi kilon painoista tinttiä sain kuitenkin kultaisella 10g salamanderilla. Isoja sadekuuroja meni jatkuvasti ohi jokivartea pitkin pohjoista kohti ja välillä ukkosti. Kalat nappasivat kahdesta eristä viereisestä poterosta, silloin kun aurinko paistoi. Suurin osa reissun kaloista tuli normaali lähempää rantaa, juurikin tulvan takia. Rantojen läheisten virtojen rannanpuoleiset virranreunat olivat hyviä ottipaikkoja, sekä kivien reunat.
Oli aivan mahtava reissu. Kaloja oli siis kulkemassa kutupaikoilleen ylöspäin. Viikon päästä töiden loputtua aika ilmeisesti uudestaan takaisin samalle joelle,vain ylemmäs ja eri mestoille. Kaikkea tuli koettua mitä kunnon kalareissulla tarvitseekiin, muunmuassa jännitystä, pettymyksiä ja mielihyvää.
Ja vielä yksi reissun parhaista kuvista. Jos oli minulla hyvä reissu, niin näytti kaloillakin olevan hauskaa!
