Loman johdosta olen päässyt siikavesien ääreen ja kaipaisin muutamaa neuvoa. Aloitetaan siitä että syökö siika viehettä enää tähän aikaa vuodesta? Useamman reissun olen nyt tehnyt Joensuun lähettyvillä olevaan järveen jossa pitäisi olla hyvin siikaa. Järvi on todella kirkasvetinen karu ja syvä. Senioria olen uittanut ja tuloksena on ollut ainoastaan ahvenia ja särkiä (kyllä, järven erikoisuutena näyttää olevan vaappuun pureva särki). Kannattaisiko vaihtaa taktiikkaa johonkin toiseen pyyntimuotoon vai onko vetämällä mahdollista saada siikaa vielä tähän aikaan?

Ei mene nyt aivan Daiwa2:n haarukkaan mutta laitanpa silti yhden vaihtoehdon jota voit harkita vaikka tulevaisuudessa. Eli olen itse käynyt kaverin kanssa muutamana kesänä melomassa jokea pitkin (esim Ounas tai Ivalo). Kyseisessä matkustustavassa on mielestäni muutamia mukavia puolia perinteiseen kävelyvaellukseen verrattuna.
1.   Koko ajan ollaan pelipaikoilla. Kanootilla voi pysähtyä mieleisiin paikkoihin sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Esimerkiksi meloessa pääsee sellaisille virroille joihin muilla on todella vaikeaa tulla jalkaisin. Edellä mainituilla joilla 99% muista kalastajista ovat olleet merkattujen nuotiopaikkojen tai laavujen vieressä, jolloin melamiehillä on etulyöntiasema hypätä kyseisten paikkojen yli ja laittaa kanootti parkkiin niissä paikoissa joissa saa yksin viskoa. Kyseisiä paikkoja mahtuu aika paljon esimerkiksi sadan kilometrin matkalle jonka kalasteluineen vetää todella helposti suunnittelemassasi aikataulussa.
2.   Kanootti kantaa tavarat puolestasi. Ei ole niin väliä paljonko rinkka painaa kun liikkuu meloen. Voi ottaa vaikka mitä perunaherkkuja mukaan.
3.   Melominen on vuokravehkeillä mielestäni sangen halpaa, opiskelijan budjetille sopivaa toimintaa.
4.   Maisema vaihtuu ja koskien laskeminen kalastuksen välissä on tosi mukavaa hommaa. Jos kävely miellyttää voi jonkun päivän käydä myös kävellen jossakin läheisellä järvellä yms.
Miinuspuolina on kalastuslupien ostamisen haasteellisuus. Esimerkiksi tänä vuonna meloimme käkkälö/ounasjoella, jolloin etukäteen pitää päättää ainakin se milloin siirrytään kalastusalueelta toiselle. Tosin tämän asian suunnittelu ei vaadi suurtakaan aivojumppaa. 
Eli tuossa on myös yksi vaihtoehto jota voi punnita

Karhumies; tuo kalan kuivattaminen asunnon sisällä ei oikein toimi, voi jopa perhesopu järkkyä.
Kuivaamisessa tarvitaan melkoiset määrät lämmintä ilmaa kiertämään kuivauspöntön läpi, joten tehokkain tapa on tehdä se siihen tarkoitetulla kuivurilla. Minulla on käytössä kaksi kuivuria; kumpaankin menee kalaa kerralla n 10 kg, enemmänkin menisi mutta kun laskee kuivaukseen kuluvan sähkön, pitää homma optimoida.
Kuivurihan on oikeastaan peltinen pönttö, jonka alaosassa on puhallin ja puhaltimen yläpuolella vastus, 500W. Ilma poistuu yläosan ritiläverkon läpi ja kaapissa on viisi hyllyä kaloille. Yksinkertainen laite muttei kovin halpa, yhden kuivurin hinta siellä 500,00€:n paikkeilla. Kuitenkin, investointi kannattaa, koska laite on lähes ikuinen, teknisiä osia vain puhallin, vastus ja potentiometri.

Jaa tämä olikin hieman mutkikkaampi homma. Veikkaampa että jopa hyvin kalastusmyönteinen avopuoliso voisi olla sisällä kuivattamista vastaan No ehkä sitten joskus tulevaisuudessa jos on tarvittavat tilat. Alkoi tämä kiinnostamaan kun siellä lemmikkikaupassa oli sellaisena "herkkupalana" kuivattua salakkaa ja kuoretta.

-Aloittaa pilkkiminen
-käydä pilkillä yli kymmenen kertaa talven aikana
-ahven
-särki
-hauki

Ite ripustin tältä talvelta jo naskalit naulaan. Kolme ekaa tavoitetta toteutu, kaks viimestä ei. Sain tosin kiiskin, mitä en oo aikasemmin saanu. Tuli käytyä yllättävänki paljon, tosin varsin laihoin tuloksin  . Ollennaisimmassa harrastamisen osa-alueessa eli kaiken krääsän ostossa olin myös todella aktiivinen.

Onko tuossa toppilansalmessa jäätä vielä? Itellä ei oo kokemusta millon jäät tulee siihen kun käsittääkseni siinä on sitä virtausta ja lämpöputkia yms...

  Tieto on vähän hajallaan tällä laudalla, mutta kalapediassa taitaa olla jo kohtuullinen määrä tietoa. Tuossa linkki tuonne maalareiden kalakerhon info-osuuteen: 

 http://www.kalakerho.net/Pilkinta.htm

OK kiitos. Käyn tutustumassa

[/quote]
On yleensäkkin melkoinen sattuma jos meritaimenen saa Sanginjoesta, ei niitä kovin tiheässä siellä ole.
Meritaimen on yleensä hopea eli ns. "kirkas", väriltään hyvin samankaltainen lohen kanssa.
Tuonne istutetut järvitaimenet taas on tummempia, ruskehtavan kellertäviä.

http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/taimen/
Linkin takana hyvät kuvat järvi- ja meritaimenesta.

Myös evistä on monesti helppo päätellä onko kala luonnontuotantoa tai kauemmin luonnossa elänyt, kuin juuri istutettu. Luonnossa eläneellä taimenella evät, varsinkin pyrstö on iso, teräväreunainen ja jykevätekoinen, kun taas istutetulla monesti pinempi "surkastunut", pyöristynyt ja hennomman oloinen.
Kirjolohesta tosin on helpompi päätellä kuinka kauan se on luonnonvedessä ollut, tuntuu kirjolohella menevän evät kasvatusaltaassa huonompaan kuntoon kuin taimenella.
[/quote]

Kiitos. Jotain tällaista aavistelinkin.