Riihimäen osuus Vantaanjokeen menevistä jätevesipäästöistä on vuodesta toiseen suurin, mutta Vantaanjoen kunnista jätevesipäästöjä tapahtuu ylivoimaisesti eniten Helsingistä, jonka jätevesipäästöistä suurin osa menee suoraan mereen Vantaanjoen suun edustalle ja pienempi osuus Vantaanjokeen.
Tässä Vantaanjokeen menneiden jätevesipäästöjen jakauma kunnittain vuonna 2012 selvitykseni mukaan:
Riihimäki 37 207 m³ (81,7 %)
Hyvinkää 4 805 m³ (10,5 %)
Nurmijärvi 3 500 m³ (7,7 %)
Helsinki 50 m³ (0,1 %)
Yhteensä 45 562 m³
Tässä selvitykseni mukaan Vantaanjoen kuntien kaikkien jätevesipäästöjen jakauma kunnittain vuonna 2012, jolloin Helsingin päästöjen määrä oli poikkeuksellisen pieni:
Helsinki 376 042 m³ (89,2%)
Riihimäki 37 207 m³ (8,8 %)
Hyvinkää 4 805 m³ (1,1 %)
Nurmijärvi 3 500 m³ (0,8 %)
Yhteensä 421 554 m³
Tässä selvitykseni mukaan vuoden 2011 jakauma, mikä on melko tyypillinen vuodesta toiseen:
Helsinki 1 031 916 m³ (94,81 %)
Riihimäki 30 076 m³ (2,76 %)
Nurmijärvi 24 580 m³ (2,26 %)
Vantaa 1 037 m³ (0,10 %)
Tuusula 646 m³ (0,06 %)
Hyvinkää 206 m³ (0,02 %)
Yhteensä 1 088 452 m³
Puhdistamattoman jäteveden päästäminen vesistöön ei ole sellaisenaan rikos Suomen lakien mukaan (siis lakitekstin mukaan, asian moraalinen puoli on sitten eri asia). Kuntien jätevesiverkkojen ympäristöluvissa on määrätty muutamille ravinteille enimmäismäärät, jota enempää kunta ei saa päästää ravinteita vesistöön neljännesvuodessa. Tähän ravinteiden määrään lasketaan myös puhdistamattomien jätevesien ravinnemäärät. Kuntien ja viranomaisten ilmoitusten mukaan nuo enimmäismäärät eivät juuri koskaan ylity. Vaikka ne ylittyisivätkin, viranomaiset eivät huomautusta kummempaa sanktiota kunnille määrää. Puhdistamattoman jäteveden haittavaikutuksien arvioiminen pelkästään ravinteet huomioiden ei myöskään ole oikea kriteeri jäteveden haittavaikutuksien arvioimiseksi vesistölle. Puhdistamattoman jäteveden aiheuttama happikato on jätevesipäästön pahin haittavaikutus ja se aiheuttaa kala- ja eliöstökuolemia.
Kunnat ja valvovat viranomaiset ovat salanneet jätevesipäästöt, mutta olen kaivanut ne Vantaanjoen osalta päivänvaloon. Nyt kun kansalaiset hyvin tietävät Vantaanjoen jätevesipäästöt, kansalaiset luulevat, että jätevesipäästöjä on vain Vantaanjoella. Tämä on väärä luulo. Vantaanjoen jätevesipäästöjä selvitellessäni vastaan on tullut myös muiden vesistöjen päästöjä. Mahdollisesti Suomen moniin muihinkin vesistöihin päästetään puhdistamattomia jätevesiä Vantaanjoen malliin. Kukaan vaan ei ole kuntien ja viranomaisten salaamia jätevesipäästötietoja noissa muissa vesistöissä kaivanut esiin. Ainakin Espoossa jätevesipäästöjä on paljon, mutta on niitä Saimaalla, Eurajoella, Keski-Suomessa ja Kilpisjärvelläkin. Jätevesien käsittelyn ja jätevesipäästöjen valvonta kuuluu ympäristöministeriön vastuualueeseen.
Itse asiassa Vantaanjoella ei ole kovin paljon jätevesipäästöiltä suojassa olevia uomia. Mutta koska tunnen Vantaanjoen jätevesipäästöpaikat hyvin, voimme suunnata Virhon kunnostukset alueille, joissa jätevesiongelmaa ei ole, tai se on pieni. Samaan aikaan kun kunnostamme jätevesipäästöiltä suojassa olevia uomia, teemme myös laajaa suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä , jolla jätevesipäästöjen rasittamaa aluetta pienennetään ja kunnostuskelpoisen alueen kokoa suurennetaan.
Tässä linkki yhteen esitykseen, jossa kerrotaan Virhon toiminnasta Vantaanjoella ja hieman jätevesipäästöistäkin ja niiden vaikutuksista:
http://www.vhvsy.fi/f/kari_stenholm.pdf