Perca ystäväiseni, enkö juuri tuolla aiemmin maininnut että kalalla ei tutkimusten mukaan ole ajattelukykyä. Ja tiedän että kala toimii vaistojensa varassa. MUTTA: millä siten selitetään se että kala oppii? Voiko vaistoilla oppia vai....? Te varmaan tiedätte että isot kalat eivät ole pelkästään sen vuoksi isoja että olosuhteet ja geenit ovat olleet suotuisat. Miksi juuri ne isot kalat pääsevät karkuun? Tai hylkäävät viime hetkellä perhon/vieheen? Hyvät on kalalla vaistot jos niiden varassa pelkästään mennään.
Muutamia oletettavasti isojakin kaloja pidelleenä tiedän jo tempuista mitkä alkavat (nyt puhun taimenekalastuksesta joessa), että kyseessä on tyyriimpi tai "luonnollisempi" kala. Ne eivät ole sattumalta isoja...
Ja Pete minusta oikeassa tuosta pitääkö aina saada saalista tai iso kala tai ylipäätänsä mitata paremmuutta koska nuo elementit pilaavat minusta koko kalastuksen. Eli kilpailen ihan tasan itseäni ja sitä herneenkokoisilla aivoilla varustettua eväkästä vastaan. Joskus saatan poistua joelta kevein askelin rintaa röyhistellen,joskus leuka rinnassa noin kuvainnollisesti. Ja silti tiedän että revanssi tulee vielä enkä muista että olisin pahoin mielin joelta enää vuosiin lähtenyt.
Täydellistä kalamiestä ei ole,eikä tule. Sanoiko Juhani Aho vai joku muu (en nyt muista kuka) että jos aina saisi kalaa se olisi kalamiehen helvetti. Ja olen samaa mieltä. Jos joskus alan aina kalaa saamaan annan kaikki vapani makkaratikuiksi ja ostan vaikka golfmailat.
Kilpakalastusta en juuri pidä kalastuksena (SIIS nimenomaan MINULLE sopivana kalastuksena vaikka olen sitä joskus itsekkin kokeillut jossain muodossa) koska kalastus on minulle oltava mukavan kiireetöntä, huumoria, ja hyvien ystävien välistä läpän heittoa sekä kalastaessa että nuotiolla kokemuksia vaihtaessa. Kilpakalastus on lähes kaiken tämän vastakohta ja siksi sen olenkin jättänyt pojilleni joilla on vielä halua näyttää

Ja kiva se on tietty joskus joku sinttikin saada, jotka kyllä viimeiset vuodet ovat saaneet jatkaa eloaan kirjolohia lukuunottamatta. Koska sillä istaritaimenellakin on paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä siellä joessa kuin muovipussissa kolkattuna. Näin olen asian itselleni pähkäillyt ja tässä pysyn.
Monipuolisuudestani en taida oikein lippua liehuttaa koska en tahdo tulla hyväksi katiska/verkkokalastajaksi tai tuulastajaksi, mutta kokeitu ne on nämäkin jossain vaiheessa elämää. Se nyt vaan on niin että virtaavan veden perhokalastus on minulle SE asia jossa itseäni haluan kehittää ja jota haluan ensisijaisesti harrastaa.
Tuiskuseen palatakseni sen verran, että rehellisesti hän on monessa jutussaan kertonut että paikka mitä meni koekalastamaan oli omistajan toimesta dumpattu kalaa täyteen. Ei minulla mitään Tuiskusta vastaan ole, monen alan monitaituri mutta ei minun asteikossani varsinainen perhotaituri mitä haluan joskus itse olla. 11 vuotta pelkällä perholla ei siihen ole vielä riittänyt eikä riitä vielä seuraavakaan 11 vuotta. Että tuollaiset asteikot voi vetää vessasta alas tai lukea nauraen mihin minä en nähtävästikään kykene

Niin ja tietty ketä arvostan? Peteä jo ystävyytemme vuoksi saatikka sitten monipuolisen kalastusosaamisensa vuoksi, poikiani, edesmennyttä Lauri Syrjästä, Veli Auttia, Markku Autiota muutamia kilpaperhokalastajia joiden nimeä en mainitse koska en heiltä nyt pysty lupaa siihen kysymään yms yms. Ehkä eniten kaikista niitä jotka ovat tehneet pyyteetöntä työtä pelastaakseen Suomen lohikalakannat jotka yhä keikkuvat veitsenterällä. Ja poikiani siksi että ovat oppineet hienon lajin mallikkaiksi osaajiksi isänsä huonolla opetuksella..on siinä ollut kestämistä
Niin ja mainittakoon vielä että kun joskus silloin kauan sitten tuota perhokalastusta opettelin menin kysymään Peteltä (silloin emme vielä tunteneet kuin näöltä toisemme) että kerroppa miksi tämä heittäminen on niin voimia vievää ja tuskaista.Hetken asiaa mietittyään totesi että käännetäämpä tuo sinun torpedosiimasi oikein päin. Ja sen jälkeen ei minulle perhokalastus ole tuskaista ollut.Koskaan. Tämän muisteleminen saa aina naurun kuplimaan sisälläni ja kiittämään ystävääni jota ilman tuo pieni mutta varsin merkityksellinen asia olisi ehkä jäänyt huomaamatta ja perhokalastukseni tyrehtynyt homman tuskaisuusteen. Että kiitos vielä Pete

t0m1
PS. Tästä tosiaan kasvoi off topic:ien äiti