Chat

Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Topics - Woodsman

Pages: [1]
1
Etelä-Suomi / Kalapaikat kirkkonummella
« on: September 17, 2011, 17:25:35  »
Sanokaapas mistä päin kirkkonummea mahtaa tavata taimenta ja kuhaa, sekä hyvät ahvenpaikatkin kiinnostaa :)

Tosiaan tuli muutettua seudulle ja karttoja kollaamalla varmaan linlo ja porkkala saattaisi olla taimenen kanssa ok kohteita? Ilman venettä siis olen, eli rantakalastus on ainoa joka ainoastaan tulee kyseeseen.

Miten muuten siian kanssa. Mistä päin sitä mahtaisi saada syksyllä?

Saa toki ilmottautua paikalliset jos seuraa on vailla :)

2
Länsi-Suomi / Keski-suomen koskikalastuskohteet rannaltakalastusmahdollisuudella?
« on: August 04, 2011, 19:56:44  »
Eli paikkoja kiertäneet. Mitkä koskikohteet (istareilla: taimen, harjus yms) keski-suomessa sisältää mahdollisuudet kohtuulliseen rannaltakalastamiseen? Heijoistenkosken alue? tai mahdollisesti tuon paikan lähialueet. Kiitos

3
Kaikkea kalastuksesta / Tulvakalastus, miten, mistä, milloin?
« on: April 19, 2011, 20:28:12  »
Otsikossa selkenee koko idea. En löytänyt syväluotaavaa topiccia aiheesta joten päätin sellaisen perustaa. (Voi olla että mökkimokkula vaikutti topiccien selaamiseen)

Eli, nyt kun joet tulvii ja järvet on jäässä (eri aikaan eri puolella suomea tietenkin ,mutta niksit lienee samat) on ainokainen mahdollisuus ronkkia järvien sulakohtia, tulvivia jokia, puroja ja niiden koskia.

Kertokaapas kokeneemmat että miten, millä ja milloin sekä mitä lajia kannattaa tulvivasta joesta/purosta koittaa? Periaatteessahan avovesikalastuskausi on alkanut mutta monella saattaa mennä sormi suuhun kun katsoo vuolasta virtaa, ja ehkä kysymyksienkin laatiminen saattaa tuntua vaikealta.

Kokemuksia ja kertomuksia kehiin. Itselläni niitä tulee nyt viikon aikana ja lupaan tulla kertomaan aiheesta lisää kun siitä enemmän tiedän :)

4
Perhokalastus / Harjuksen perhostelu tummasta jokivedestä?
« on: April 07, 2011, 19:05:51  »
Kotojokeen istutetaan nyt keväällä pyyntikokoista harjusta ja kyseinen kalalaji on minulle aivan uusi. Millaiselle perholla kannattaa harria keväällä tummasta (humuspitoisesta) joesta kalastaa? Toimiiko pinturit keväällä huonommin kuin larvat, pupat yms? Offtopic kysymyksenä vielä harrin vuodenkierrosta. Miten kala käyttäytyy tulva-aikaan, hakeutuuko järveen vai jokimonttuihin? Syökö? Itsellä muodostunut kuva selaillessa infolähteitä että uppoperhoa keväällä, pinturia kesällä ja syksyllä taas uppoa? tokihan pitää tietenkin seurata kalaa miten ja milloin syö, eli abso totuutta on tuskin turhaa yrittää etsiä, mutta vinkit otetaan vastaan ja mielellään myös perhojen nimiä :)

5
Rakentelu / Maalit tinapohjaan?
« on: April 03, 2011, 22:58:57  »
Eli. Aihiot, kalaleechit on valettu tinasta. Vielä en haluaisi ostaa ruiskuja eli vinkkejä "pensselimaalaamiseen"?
http://img840.imageshack.us/i/img2918bx.jpg

Aloittelija olen mutta tilaukset otetaan vastaan  :-D

Yksi kauttamerkki liikaa.
-Q

Hjälp mig..

Lisätään vielä. Aihio ilman koukkua on n. 3 cm pitkä ja 5mm leveä..Eli kyseessä on "tarkkuustyötä". Mitään silmiä yms en välttämättä halua tehdä mutta tarkan maalaamisen neuvot ei olisi pahasta.

6
Etelä-Suomi / Vantaan jätevesipäästöistä tutkintapyyntö poliisille
« on: April 14, 2010, 00:47:56  »
13.04.2010 8:05

Tarja Heikkonen

Vantaanjokeen puhdistamoilta päässeistä jätevesipäästöistä on tehty tutkintapyyntö poliisille. Puhdistamaton jätevesi heikentää veden happitilannetta, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa kala- ja vesieliöstökuolemia.

Suurimmat päästöt ovat tulleet Riihimäeltä.

Pienempiä määriä jätevettä on ohijuoksutettu Nurmijärven ja Tuusulan puhdistamoilta. Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamo on toiminut moitteettomasti.

Vantaanjokeen pääsi esikäsiteltyä jätevettä Riihimäeltä vielä sunnuntaina noin 500 kuutiota. Pääsiäisen jälkeen esikäsiteltyä likavettä on päästetty Riihimäeltä jokeen runsaat 25600 kuutiota eli enemmän kuin vuoden 2004 tulvan aikaan.

Tarkastaja Jarmo Kosunen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo, että tilanne on hankala. Tulva-aikaan vettä on niin paljon liikkeellä ettei kaikki mahdu putkistoihin.

Tämän vuoksi jätevettä joudutaan laskemaan Vantaanjokeen, vaikka tekniikka toimisi. Kosunen toivoo kuntien parantavan viemäröintiään.

Vantaanjoen päästöt ovat herättäneet myös Uudenmaan ympäristöjärjestöt.


Järjestöt vaativat päästöjen kuriin saamiseksi kunnilta sekaviemäreistä luopumista, luonnonmukaista hulevesien käsittelyä ja hulevesiohjelmia.



http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Vantaan-jatevesipaastoista-tutkintapyynto-poliisille

7
Etelä-Suomi / Madepilkki uudellamaalla
« on: March 09, 2010, 09:28:40  »
Aloitanpas tällaisen topicin jossa puhtaasti haluan jutella mateen pilkkimisestä etelä-suomessa ennen kudun, kudun aikana ja kudun jälkeen. Kerron mitä itse tiedän. Parhaita paikkoja joita on koettu ja kuultu: Saunalahti Espoo, Vårnässin silta Kirkkonummi, Porkkalanlahti Kirkkonummi. Kaikki nämä siis merellä. Kertokaas milloin kutu alkaa merellä ja missä on teidän tietämänne hyvät pelipaikat niin kutuaikana kuin sen jälkeenkin. Eniten kiinnostaa tietää tämä keväinen madepilkki kun kutu on ohi, mistä kalat tavoittaa?

8
Etelä-Suomi / Adressi Vantaanjokeen suoritettavia päästöjä vastaan!
« on: July 13, 2009, 13:04:55  »
Virtavesi.com (Virho) sivustolla selviää että Riihimäki, Nurmijärvi ja tuusula päästää Vantaanjokeen puhdistamattomia jätevesiä. Näin ainakin 2008. Nähtäväksi jää miten on 2009.

Onko tämä oikein Etelä-suomen parhaimman koskikalastus- ja virkistyskohteen arvoa kohtaan, joka vielä laskee vetensä itämereen jossa eliötasapaino ja luonnon biodiversiteetti on varmasti uhattuna? Eikö kunnat ja kaupungit ota vastuuta myös siitä että ihminen ei todellakaan ole ainoa joka tätä maapalloa asuttaa. Itsekästä käytöstä.

Kysynkin tässä nyt ja suoraan. Harmittaako sinua vastuuton toiminta joka tuhoaa luontoa, jos ei heti niin varmastikkin pidemmällä aikavälilla? Jos niin, niin älkää epäröikö laittaa kommettia. Jos kannatusta tulee tässä on aika kerätä kattava adressi tätä toimintaa vastaan.

Ote virtavesi.com sivustolta:

Loka-marraskuun vaihteessa Riihimäki, Nurmijärvi ja Tuusula päästivät puhdistamattomia jätevesiä Vantaanjoen vesistöön 13 eri paikasta. Edellisen kerran vastaavanlainen useasta paikasta tapahtunut jätevesipäästö tapahtui Vantaanjoella tämän vuoden huhtikuussa, jolloin jätevesiä päästivät Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Tuusula. Yksittäisiä päästöjä on tapahtunut pitkin vuotta aiempien vuosien malliin.

Kuntien omien ilmoitusten mukaan jätevesipäästöjen määrät loka-marraskuun vaihteen jätevesipäästöissä olivat seuraavat:

Riihimäki:
26.10. Puhdistamolta esiselkeytettyä jätevettä pääuomaan 250 m3
30.10-1.11. Puhdistamolta esiselkeytettyä jätevettä pääuomaan 790 m3
30.-31.10. Katariinanojan ylivuotopaikalta puhdistamatonta jätevettä pääuomaan 850 m3

Nurmijärvi:
30.10. Toivolan pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Luhtajokeen 270 m3
31.10. Isoniityn pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Luhtajokeen 720 m3
31.10. Takamaan pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Luhtajokeen 55 m3
31.10. Harjulan pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Lepsämänjokeen 40 m3
30.-31.10. Kirkonkylän puhdistamolta jätevettä Kissanojan kautta pääuomaan 525 m3

Tuusula:
31.10. Rantatien pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Piiliojan kautta Tuusulanjärveen 40 m3
31.10. Jokelan pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Palojokeen 100 m3
31.10. Jokelan Tehtaantien pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Palojokeen 40 m3
31.10. Jokelan Papilantien pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Palojokeen 100 m3
31.10. Rajalinnan pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Keravanjokeen tuntematon määrä. Pumppaamon ylivuotoputki jäi Keravanjoen pinnan alapuolelle.


Loka-marraskuun vaihteen jätevesipäästöjen jälkeen Vantaanjoella on tapahtunut uusia jätevesipäästöjä kuntien ilmoituksen mukaan seuraavasti:

6.11. Nurmijärven Röykän ja Mikkolanmäen pumppaamoilta puhdistamatonta jätevettä Lepsämänjokeen 120 m3

13.11. Riihimäen Karoliinanojan ylivuotopaikalta puhdistamatonta jätevettä pääuomaan n. 750 m3

13.11. Riihimäen puhdistamolta esiselkeytettyä jätevettä pääuomaan n. 500 m3

Teksti ja kuva Kari Stenholm

9
Onginta / Kampelan pohjaonginta.
« on: July 07, 2009, 13:18:39  »
En löytänyt tämän kaverin kalastuksesta topiccia joten aloitetaan.

Kukaan harrastanut kampelan pohjaongintaa? Millaisilla välineillä? Missä? sekä "otti"kellonajat?

Infoa kalasta aloittelijoille:

Tuntomerkit
Kampelan ruumis on litteä. Silmät sijaitsevat pään samalla puolella. Toinen kylki on valkoinen ja toinen ruskea tai vihertävän ruskea.

Kampelan levinneisyysalue Suomessa
Kampelaa elää merissä. Sitä esiintyy melko runsaasti Porvoon ja Porin välisellä rannikolla ja Ahvenanmaalla.

Kampela on pohjakala
Kampela elää merien pohjassa ja se pystyykin muuttamaan väritystään pohjan tummuuden mukaan. Kampelat voivat lisäksi naamioitua pöllyyttämällä hiekkaa päälleen. Itämeressä tavataan neljää kampelalajia. Niistä yleisin on tavallinen kampela. Muita ovat piikkikampela, punakampela ja hietakampela.

Kampela ruokakalana

Kampelan maku on mieto. Monen mielestä se on parasta savustettuna.

Muuta tietoa kampelasta:

Luokka Luukalat

Lahko Kampelakalat

Koko Paino 300-600 g (enintään 1,0-1,5 kg).

Pituus 20-35 cm (enintään 40-50 cm).

Ikä Enintään 14-16 vuotta.

Ravinto Pohjaeläimet, kuten sinisimpukka, liejusimpukka, äyriäiset ja pikkukalat. Syö vain öisin.


Itse ajattelin suunnata merelle illalla/yöllä, pohjaonkeen katka tai kalapala ja ei muuta kun odottelemaan :) Kertokaa toki vinkkejä ja tarinoita tästä "maarian kalasta"!

Pages: [1]


center>