Chat

Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Topics - pyydystelijä

Pages: [1]
1
Aikomuksenani on hankkia uusi verkko Koillismaalla sijaitsevalle kesämökille siian kotitarvekalastusta varten. Pyynti tapahtuisi etupäässä kesällä viileävetisissä syvänteistä, joten verkko saisi olla hyvin herkkä ja ohutlankainen. Solmuväliksi olen harkinnut 38 mm, jolla vielä juuri ja juuri saa järvessä hitaasti kasvavia siikoja.

Ongelmana on kuitenkin se, että pyyntialueilla eli syvissä pohjan haudoissa ui kesäaikaan myös kookkaita ahvenia ja satunnaisesti myös 1-2 kg haukia. Juuri nuo hauet arveluttavat ohutlankaisen verkon hankinnan suhteen. Taitaa olla niin, että ainakin parin kilon hauet menevät liinasta läpi niin, että sujahtaa.

Esimerkiksi Nippon verkossa 60 m pitkä verkko aikaisemmin mainituilla mitoilla maksaa peräti 132 euroa. Menevätkö rahat hukkaan kyseisessä verkossa vai ehtiikö noin ohutlankainen verkko maksaa hintansa takaisin saaliin muodossa ennen kuin siitä tulee niin reikäinen, että siitä ei ole enää pyyntikäyttöön?


2
Kuten varmaan kaikki täällä keskustelupalstalla ovat jo lukeneet, saapui joulukuussa Itämereen uusi ja tilavuudeltaan suuri suolapulssi, joka tulee näillä näkymin nostamaan suolapitoisuuden riittävän suureksi turskan lisääntymiselle eteläisellä Itämerellä. Sieltä turskia tulee muutaman vuoden päästä luultavasti riittämään myös Suomen aluevesille.

Itse olen sen verran nuori, että en ole harrastanut kalastusta vielä 70- ja 80-lukujen turskavuosien aikana. Niinpä ajattelin kysäistä täältä, että millaisilta alueilta turskaa saatiin esimerkiksi Saaristo- ja Selkämerellä 70- ja 80-luvuilla ? Lähinnä kiinnostaa pyyntisyvyydet (esim. 0-5 m, 5-10 m, 10-15 m jne.) , pyyntipaikan tyypit ( esim. syvänteen reuna/tasainen pohja/kivikkopohja) ja pyyntipaikkojen kuuluminen sisä-, väli- tai ulkosaaristoon. Lisäksi olisin kiinnostunut kuulemaan asiaan perehtyneeltä, kuinka turskaparvia etsittiin silloin 70- ja 80-luvuilla?

Välineistä olen kuullut juttua, että jopa kromatuilla ovenkahvoilla, joihin oli kiinnitetty koukut saatiin parhaimpina turskavuosina saalista. Siimana oli joillain kalastajilla ollut jopa ohut pyykkinaru painavimmissa pilkeissä. Kuitenkaan kyseisen kaltaiset välineet eivät varmaan ole parhaita mahdollisia. Millaiset vieheet olivat 70- ja 80-luvuilla parhaita turskan kalastuksessa Saaristo- ja Selkämerellä ?

3
Pyydyskalastus / Pintaverkkokalastuksen alkeet aloittelijalle
« on: June 07, 2014, 21:43:06  »
Satuin saamaan ilmaiseksi erään edesmenneen ammattikalastajan jäämistöstä siialle suunnattuja 45-50 mm (langan vahvuus 0,17 mm) ja lohelle ja meritaimenelle suunnattuja 80 mm pintaverkkoja (0,20x6 ja 0,30 mm), joiden pituus on 120 m ja korkeus noin 5-6 m.

Nyt kysynkin, että mihin vuodenaikaan kyseisillä pyydyksillä kannattaisi siikaa tai lohta yrittää pyytää Selkämereltä, jotta kalastus olisi tuottoisinta ja minkä tyyppisistä paikoista? Entä kuinka korkeat pintaverkot tulisi ankkuroida? Entä tekisikö kyseisillä verkoilla mitään esimerkiksi eräällä Koillismaan järvellä, johon istutetaan järvilohta ja siikaa?

4
Olen harrastuksena kirjoitellut kotitarvepyydyskalastajille soveltuvaa perusopasta. Käykääpäs katsomassa! Sivuston tekninen ulkoasu paranee sitä mukaa, kun opin lisää kotisivujen tekemisestä.

Tässä linkki:

http://pyydyskalastusopas.nettihotelli.fi/

5
Pyydyskalastus / Kysyttävää pussiverkoista
« on: April 06, 2014, 21:39:31  »
Oletteko kokeilleet pauloittaa esimerkiksi kuha- tai siikaverkkoja samaan tyyliin kuin lahnan ja kampelan pyynnissä käytettävät pussiverkot pauloitetaan? Esimerkiksi niin, että yläpaulan pituudeksi tulisi vain 21 m ja alapaulan pituudeksi taas 33 m liinan pituuden ollessa 60 m, jolloin verkon silmät jäisivät kapeiksi ja niissä olisi enemmän elämisherkkyyttä. Kompensoiko mahdollinen verkon pyytävyyden paraneminen pinta-alayksikköä kohden mahdollista pyyntipinta-alan menetystä, jos siis puhutaan verkon pyytävyydestä tai pyydystettävyydestä?

Itselläni olisi ajatuksissa tehdä harrastusmielessä pieni pyyntikokeilu ensi kesänä, mutta enpä viitsi moiseen ryhtyä, jos joku on jo asian selvittänyt.

6
Olen pauloittamassa merellä tapahtuvaan siiankalastukseen solmuväliltään 45 mm pystyriimuverkkoa 2,4 m korkeasta liinasta 0,17 mm langalla. Tarkoitus on madaltaa verkko noin 2-3 m välein sijoitettujen riimujen avulla 1,5 m korkeaksi ja kiinnittää liina riimuihin liinan keskikohdasta. Kysymys kuuluukin, että millaisella solmulla riimulangat kannattaa kiinnittää liinaan, jotta verkko pysyy mahdollisimman hyvin selvänä? Tarkoitus olisi, että riimulankoja tulee yhteen kohtaan aina kaksi (yksi kummallekin puolelle verkkoa) eli lankaa ei pujoteta liinan silmien läpi.

Entä oletteko kokeilleet verkon pituussuunnassa tapahtuvaa puohteuttamista siialle tai lahnalle? Esimerkiksi 30 m pitkän verkon lyhentämistä yläpaulaltaan narun avulla 20 m pitkäksi yläpaulaa laskoksille vetämällä. Parantaako oleellisesti saalista?

7
Pyydyskalastus / Pyydyskalastus keskikesän helteillä
« on: July 13, 2013, 16:04:24  »
On tunnettu tosiasia, että keskikesällä vesien lämmetessä maan etelä ja keskiosissa kalat hajaantuvat ympäri vesialuetta ja kookkaimmat yksilöt uivat tyypillisesti syvien alueiden viileisiin vesiin. Kuitenkin saalista saadaan myös keskikesällä, vaikka saaliit eivät yleensä ole kevään ja syksyn veroisia.

Miten muutatte kalastustapaanne keskikesällä parempien saaliiden toivossa? Millaiset alueet ja pyydykset antavat parhaita saaliita ahvenen, hauen ja kuhan osalta helteillä?  Entä millaisia ratkaisuja olette kehitelleet saaliin jäähdyttämiseen pyydysten kokemisen jälkeen?

8
Uuden asetuksen mukaan alueilla, joissa esiintyy veneliikennettä, tulee käyttää pyydyksissä vähintään 1,2 m veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa salkoa.

Itseäni moinen asetus on vähän ärsyttänyt. Olen joutunut ostamaan 2 kpl kalliita merkkejä, jotka vaativat reilut painot pysyäkseen paikoillaan kovassa merenkäynnissä. Kaikesta huolimatta oikeaoppisesti päällekkäisillä lipuilla ja välikohoilla merkittyyn pintaan ulottuvaan verkkojataani oli hiljattain törmätty veneellä siten, että yksi verkko oli repeytynyt aivan riekaleiksi. Periaatteessa lippujen vaatiminen on ihan fiksu tapa helpottaa veneilyä ja tehostaa valvontaa, mutta mielestäni riittävän kookkaat muovikanisteritkin olisi voinut hyväksyä riittäviksi merkeiksi.

Jos olette itse rakennelleet pyydyslippuja, niin millaisista tarvikkeista olette niitä kyhäilleet?

9
Kertokaapa millaisia kokemuksia teillä on ollut itse pauloitetuista verkoista ja millaisia luomuksia olette saaneet aikaiseksi. Millainen käsin pauloitettu verkko on ollut kaikista kalastavin tai toimivin?

Itselläni on valtaosa noin 15 verkosta käsin pauloitettuja ja etenkin kuhalle on Keski-Suomessa toiminut hyvin 3 m  korkea 55 mm verkko, jossa jokaiseen pauloituslenkkiin on otettu yksi verkon silmä. Yläpaulaksi olen valinnut vähän suosituksia kevyemmän 1,8 m korkeille verkoille suunnatun yläpaulan. Nyt keväämmällä otan koekalastettavaksi 1,5/2,1 m korkean käsin pauloitetun 55 mm vinoriimuverkon (valmiista riimuliinasta), jonka olen myös pauloittanut sotkujen välttämiseksi siten, että jokaiseen pauloituslenkkiin tulee vain yksi verkon silmä. Saa nähdä tuleeko saaliiksi haukea, madetta vai kuhaa.

10
Millaisia kokemuksia teillä on pienten parvikalojen pyynnistä jään alta verkoilla? Saadaanko yleisesti ottaen esimerkiksi kuoretta, muikkua tai silakkaa niin hyvin, että hommassa olisi jotain mieltä? Itse en ainakaan ole kuullut, että juuri kukaan kyseisiä lajeja talvella pyytäisi. Tuntuu että lopputalvi on ollut siian, hauen ja ahvenen osalta merellä niin hiljaista, että vaihtoehtoina alkaa olla verkkojen vetäminen pois jään alta tai sitten jonkin uuden kalastustavan kokeileminen.

11
Pyydyskalastus / Kalastuksensäätely verkkojen solmuvälirajoituksin
« on: February 18, 2013, 20:36:19  »
Verkkojen solmuvälisäätely on nykyisin hyvin suosittu tapa kohdistaa kalastus jo sukukypsyyden saavuttaneisiin yksilöihin. Esimerkiksi monissa kuhajärvissä on siirrytty 55-60 mm solmuvälirajoituksiin. Kertokaapa millaisia rajoituksia kotivesistöissänne on otettu käyttöön ja mitä mieltä olette niistä? Toimiiko säätely toivotunlaisesti?

Omassa kotivesistössäni länsirannikolla on käytössä 45 mm solmuvälirajoitus ahvenen kutuajan ulkopuolella ja ahvenen kutuaikana 40 mm solmuvälirajoitus. Vaellussiikakantojen suojelua ajatellen solmuvälirajoitus saisi mielestäni olla lähempänä 50-55 mm. Mökkivesistössä Keski-Suomessa taas on 55 mm solmuvälirajoitus syvänteissä, millä pyritään suojelemaan kuhakantoja. Mielestäni rajoitus on ihan paikallaan, mutta voisi olla myös luokkaa 60 mm. Samalla kyseinen rajoitus mahdollistaa ahvenen verkkokalastuksen syvänteiden ulkopuolellla.

12
Tänä vuonna talviverkkokalastus uhkaa jäädä itseltäni kokonaan väliin, koska sairastelin ohuiden jäiden aikaan. Millä menetelmällä uittaisitte verkkonarun jään alle kun jäätä alkaa olla noin 30 cm? Onko uittosalko lautaa kätevämpi narua paksun jään alle uitettaessa?

13
Kertokaapas millaisia kokemuksia teillä on riimuverkoilla kalastamisesta niin avovesiaikaan kuin talvisinkin. Itselläni viime keväinen kalareissu jäi lähtemättömästi mieleen huikean lahnasaaliin ansiosta. Viritin järveen pyyntiin kaksi kappaletta 1,8 m korkeita 80 mm vinoriimuverkkoja yöksi ja niitä ylös nostettaessa niissä sätki  8 kappaletta 1,5-3 kg painoisia lähes ruokalatarjottimen kokoisia lahnoja, joista puolet päästin pois (tarkoitus ei ollut kalastaa lahnoja myyntiä varten). Kuhan pyyntiin tarkoitetut 60 ja 55 mm tavalliset verkot olivat antaneet samasta paikasta vain pieniä ja yksittäisiä alle kiloisia yksilöitä.

Valitettavasti riimuverkkoihin liittyy myös huonoja kokemuksia. Kerran vinoriimuverkkoa pakkauksesta poistaessani jouduin toteamaan, että pyydystä on mahdoton saada selväksi. Alapaula oli päässyt pyörähtämään riimujen välistä siten, että pyydystä oli lähestulkoon mahdoton saada enää selväksi ja verkko oli pilalla. Onneksi verkon valmistaja suostui vaihtamaan sotkeutuneen verkon uuteen.

14
Olen mahdollisesti lähdössä Kuusamon suuntaan lomailemaan ja suunnitelmissa olisi pyytää muikkua verkoilla. Olen kuullut, että alueen muikut ovat olleet viime vuosina pienikokoisia kantojen suuresta tiheydestä johtuen. Minkä solmuvälin verkolla muikkua kannattaisi lähteä yrittämään esimerkiksi Kitkajärvestä tai Iijärvestä tähän aikaan vuodesta?

15
Pyydyskalastus / Kotitarvekalastus rysällä
« on: May 07, 2012, 19:21:01  »
Kertokaapa minkälaisia kokemuksia teillä on kotitarvekalastajille suunnatuista pienistä luokki- ja rantarysistä. Minkä tyyppisillä alueilla ja mihin aikaan vuodesta ne ovat pyytäneet parhaiten? Mitä lajia olevia kaloja olette niillä onnistuneet saamaan? Ovatko huhut suurista rysäsaaliista vain urbaania legendaa vai ovatko kyseiset rysätyypit vain havaksesta valmistettuja vastineita normaaleille katiskoille? Millaiseksi luokkirysän nielu tulisi virittää lahnan ja hauen pyynnissä? Mitä vinkkejä antaisitte aloittelevalle luokkirysällä kalastavalle?


16
Pyydyskalastus / IronSilk- ja 7f-monikuituverkot
« on: January 30, 2012, 18:19:20  »
Onko uusista IronSilk- ja 7f-monikuituverkoista perinteisten nylonista tehtyjen monofiiliverkkojen syrjäyttäjäksi? Olisi mielenkiintoista kuulla käyttökokemuksista. Itse olen kuullut, että kyseisistä materiaaleista tehdyt verkkoliinat limoittuvat monofiiliverkkoja herkemmin, koska lika tarttuu hyvin säikeiden väliin. Lisäksi kalojen irroittaminen on vaikeampaa, koska lanka ei kuulemma jousta kaloja verkon silmien läpi työntäessä. Ilmeisesti kyseiset verkot eivät myöskään kalasta aivan monofiiliverkkojen veroisesti. 

17
Pyydyskalastus / Käyttökokemukset halpaverkoista
« on: April 29, 2011, 17:53:29  »
Viimeaikoina on tullut myyntiin Master, Lokka ja Väinö tuotemerkillä myytäviä halpaverkkoja, jotka maksavat halvimmillaan vain 10 €/kpl. Olisin kiinnostunut kuulemaan käyttäjien kokemuksista kyseisistä halpaverkoista. Onnistuuko käsittely helposti? Entä ovatko pyydykset kalastaneet hyvin ja ovatko ne kestäneet käytössä kalliimpien veroisesti? Kannattaako köyhän siis ostaa halpaa vai säästää rahojaan kalliimpaa varten ?

Itselläni on kokemuksia 1,8 m korkeasta 55 mm Lokka-verkosta 0,17 mm langalla ja 3 m korkeasta 60 mm Väinö-verkosta 0,15 mm langalla. Kummatkin pyydykset ovat helposti mytyksi sotkeutuvia. Sotkeutumisherkkyyttä tuntuu vielä lisäävän se, että verkot ovat käsinpauloitettuja ja että niissä on otettu yhteen pauloituslenkkiin 3 verkon silmää kerrallaan. Näin ollen verkot tuntuisivat jäävän kaksoispauloitettuja ja kalliimpia verkkoja lyhytikäisemmäksi verkkojen selvittelyn aiheuttaman kulumisen ja reikiintymisen vuoksi. Puikkarilta laskeminen on yhtä tuskaa ja pyydykset on lähes pakko laskea saavista. Henkilökohtaisesti vaaka kallistuu siis kalliimpien kaksoispauloitettujen arvokkaampien verkkojen suuntaan.

Pages: [1]


center>