Itsellä kalaveneen hankinta edessä. Olen myös kala-paltaa ja kala-kaveria tutkinut. Onko lisätietoa antaa tämän keskustelun lisäksi? Kokemuksia vetouisteluun ja verkkokalastukseen?

Ilmeisesti kyseisellä lätäköllä ei ole kalastajia? Voi laittaa myös privaviestiä, jos ei halua ketjuun vastata.

Eikö kukaan Päitsin tuon alueen vesillä kalasta?

Kertokaa mikä ero on Kineticin:
http://www.rialinna.fi/index.jsp?pid=77&productid=5244

ja Nord packin pönttöjen välillä:
http://kalastus.hongkong.fi/fi/talvikalastus/muut-talvikalastustarvikkeet/nord-pack-pilkkipontto/p/174550/

kun en ole niitä livenä nähnyt?

Lyhyesti sanottuna hyväksyn pyydyskalastuksen täysin.

Sillä ei ole kalan kannalta merkitystä miten se ruokapöytään päätyy. Minusta kalastusta pitää kyetä harrastamaan monipuolisesti, joka täyttää jokaisen omat kalastukselle asetetut tarpeet. Esimerkiski joillakin ihmisillä voi olla aikataulu ongelmia eikä ehdi olemaan vesillä aktiivikalastusmuodoilla. Tällöin pyydyskalastus voi olla ainoa mahdollisuus saada tuoretta kalaa pöytään (jos vain ahti sen suo). Mitä monipuolisempaa kalastus on sitä monipuolisemmin kalakantoja hyödynnetään. Pyydyskalastuksella on selkeä rooli edelleen mm kalatasapainon saavuttamisessa (petokalat vs muut kalat) ja "roskakalojen" pyynnissä.

Esimerkiksi muikku on edelleen tärkein sisävesiemme kala saalismäärien osalta sekä taloudellisesti tarkastellen. Muikkua on erittäin vaikea pyytää suuria määriä aktiivikalastusmuodoilla (olen muutamia mormyskapilkillä saanut), mutta pyydyksillä sitä on helppo saada jos muikkukannnat ovat edes kohtalaiset.

Pyydyksillä on myös helppo valita saaliin koko ja täsmäpyynnillä kyetään myös valitsemaan kohtuullisen hyvin halutut kohdekalat (esimerkiksi muikut). Saaliin koolla tarkoitan, että tietylla verkon silmävälillä saa tietyn kokoista kalaa, johon harvemmin silmäkokoa selvästi pienemmät tai suuremmat kalat jäävät kiinnni.

Mitä tulee tuohon Kalastuslehden haukisaaliiseen, niin olen hieman ihmeissäni artikkelin todellisuuspohjasta. Jos noin isoja haukia verkoilla halutaan pyytää, silloin täytyy olla käytännässä pyynnissä lahnaverkot, koska normiverkkoihin isot hauet eivät jää kiinni kuin vahingossa. Toisin sanoen kyse on täytynyt olla sivusaaliista, jos artikkelilla on totuuspohja. Toisekseen netin aktiivikalastuspalstoilla ja kalastuslehdissä jatkuvasti pyydetään pyydyskalastajia keskittämään pyynti yhä suuurempiin kaloihin. Nyt kun niitä suuria kaloja pyydyksillä saadaan, niin siitäkin nousee haloo. Samalla tapaa esim isojen kuhien talviverkotusta syyllistetään….

Jos vapakalstaja saa isoja haukia tai kuhia, sitä kehutaan, mutta jos pyydyskalastaja saa suuria saaliita tai kaloja sitä syyllistetään. Minusta tässä on epäkohta, koska sillä ei ole mitään väliä miten kala päätyy ruokapöytään.

Kyllä jigeillä uistella kykenee sekä ahventa että kuhaa.

Ahvenelle jigilitkaa tehtäessä pitää sitoa ensin siimapaino siimanpäähän eli se saa laahata pohjaa pitkin. Sen jälkeen esim metrin välein streamerkoukku sidotaan siimaan kiinni ja koukkuihin laitetaan jigejä. Tällä tavalla saadaan tehtyä jigilitka esim 5-10 jigiä, jonka voi keriä esim vanhanajan käsikelaan. Tuota sitten lähdetään hitaalla veneellä (mielellään soutuveneellä) vetämään pohjaa pitkin (savipohja). Vedossa voi olla pari kelaa. Yleensä jigilitkaan tarttuu vain yksi ahven kerrallaan, mutta joskus siinä voi olla 2-3kpl, jos sopivasti parvi osuu kohdilleen. Koska kyseessä on jigilitka, luonnollisesti jigejä voi kohdentaa "päivänvärin" mukaan nopeasti, joka parantaa saalismääriä. Jigilitkassa käsikela on oiva peli litkan säilömisessä, koska silloin voi napsia jigit pois ja jättää streamer koukut käsikelaan odottamaan seuraavaa pyyntikertaa. Samaten on helppo sitten kelata kalaa/kalat veneeseen verrattuna muihin kelatyyppeihin.

Myös jotkut kuhan vetäjät vetävät jigilitkaa perässään siten, että painona toimii painouistin. Silloin painouistin voi olla lähinnä venettä ja jigilitka sitten perässä. Kauimmassa päässä voi sitten olla toinen painouistin tai normaali kuhauistin. Itse en ole kuhalle kokeillut, mutta tämäkin voi olla joskus tappavan tehokas. Pari kesää sitten jigilitkan vetämisessä taisi olla pienimuotoinen buumi tietyissä piireissä.

Tärkeää omasta mielestäni jigilitkalla uistelussa on hidas vauhti eli mielellään soutuvene. Soutuvene antaa myös epäsäännöllisen uinnin. Jigilitkan kanssa omat vaarat tulee pohjaa pitkin vedettäessä uppotukit, risut yms. Tuota ahvenelle käytettävää litkaa kannattaa siis käyttää alueilla jossa on vähän pohjarisua yms. Soutuveneellä litkaa vedettäessä parilla jigilitkalla voi pohjatärppien osuessa kohdilleen pelastaa jigit helpommin kuin usealla vavalla moottoriveneellä uisteltaessa.

Verkkoja olen pauloittanut, katiskoja olen tehnyt, pitkäsiiman valmistanut ja rapumertoja olen rakentanut. Muutakin varmaankin olen tehnyt, mutta nuo nyt nopeasti tulee mieleeni.

Täälläkin on samasta asiasta keskustelua ja äänestystä:
http://www.vetouistelu.info/forum/index.php/topic,318.0.html

Siellä on jopa yritetty hieman perustella kuinka paljon alamittaa olisi nostettava.

Noista luvista, että en minä kyllä rupea maksamaan että voisin pitää mökillä katiskaa tai kahta rannan edustalla!

Kannattaa kysyä paikalliselta kalastuskunnalta tai vesialueen omistajalta miten paikallinen lupapolitiikka toimii. Jos katiskat vaativat luvan, se tuskin on suuri summa ja se kannattaa kyllä maksaa. Jokainen harrastus maksaa, miksi kalastamisen pitäisi olla ilmaista?

Omasta mielestäni katiskakalastamisen voisi sallia kevään hauen kutua lukuunottamatta jokamiehen oikeudeksi ainakin isommilla järvillä ja asutuskeskusten läheisillä vesillä. Tämä siksi, että nykykalastus on keskittynyt petokalojen pyyntiin ja kalatasapainon kannalta olisi järkevää pyytää myös vähempiarvoista kalaa järvestä pois. Kalatasapaino on kunnossa silloin, kun petokaloja on 1/3 muuhun kalamassaan suhteutettuna.

Katiskakalastamisen asettamista jokamiehen oikeudeksi voisi ainakin kokeilla muutamilla järvillä tai vesialueilla ja tutkia sen soveltuvuutta laajempaan käyttöön.

Nyt on ihan pakko kysyäö että millä luvilla sitten noilla useammilla pilkki vavoilla/täky ongilla saa onkia?

Jos minun pitäisi johonkin verrata teikkiongintaa, se olisi iskukoukkukalastus.

Jokaisen teikkiongintaa harjoittavan kannattaa kysellä omalta osakaskunnaltaan tai vesialueen omistajalta miten teikkionginta tulkitaan heidän vesissään. Paikallisia eroja varmasti on olemassa, koska teikkionginta ei ole toistaiseksi aivan älyttömän suosittua. Pointtini joka tapauksessa oli, ettei teikkiongintaa lasketa pilkkimiseksi lain puitteissa ja ihmisten on hyvä tiedostaa se.

Ohessa MMM:n sivuilta hieman tulkinta-apua.

Onkiminen ja pilkkiminen
Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa.

Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan onkimista, jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Käytännössä tämä tarkoittaa onkimista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti esim. mato tai kala.

Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava kalastusoikeuden haltijan lupa.

Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen. Maksutonta pilkintää voi harrastaa sekä kesällä että talvella.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla.

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/mita_lupia_tarvitsen/onkiminen_pikkiminen.html

Kylmällä vedellä kala säilyy kuolleenakin verkossa tuon kolme-neljä päivää. Kaupassakin myytävä kala on useasti kolme neljä päivää ollut jäissä ennen myyntiä. Kylmä vesi (+3 - +4 asteinen) on tässä mielessä lähes yhtä hyvä säilömään kalaa.

Kannattaa tosiaan tarkastella kidukset. Jos ne ovat valkoiset/harmaat, sitten kannattaa vielä harkita. Itse kuitenkin sanoisin, että syömäkelpoista.

Quote from: Hakala on February 23, 2007, 12:45:57

noihin edellisiin tarvikkeisiin lisäyksenä mittakeppi!! joka mielestäni nopeuttaa verkon pauloitusta.

--=======--

Mielestäni tuo keppi hidastaa pauloitusta! Mutta tuota keppiä on kyllä aluksi hyvä käyttää apuna! itsekkin käytin kaikissa noissa verkoissa tota keppiä paitsi minkä olen viimeeksi tehnyt ja sen tekeminen tuntui ainakin nopeammalta.
Nämä ammattilaiset jotka käsin verkkoja tekevät eivät mielestäni käytä tota mitta keppiä.
Kepistä siis selviää mihin kohtaan tulee aina solmu! ja näin saa aina tasaisin välein solmut.
 

Itse olen viime vuosina tehnyt muovilevystä yhden solmyvälin sopivia mittatikkuja sekä ala- että yläpaulalle. Toisin sanoen leikannut ensin peltisaksilla palan, jonka leveys on mitattu solmuvälin mittaan. Tuon levyn korkeus saa olla noin 5-10cm. Kun tuo muovilevy on irroteittu, sitä sulatetaan hieman keskeltä ja taivutetaan "J" -kirjaimen muotoon. J:n muoto on sellainen, että paula mahtuu hyvin sinne sisään. Taivuttamisen jälkeen vielä tarkistetaan, että leveys on todellakin solmuvälin mittainen. Luonnollisesti sekä ala- että yläpaulalle tarvitaan oma solmuvälin mittainen läpyskä.

Mielestäni tuon muovisen läpyskän tekemisen jälkeen siansorkkasolmu saadaan aina millilleen oikeaan kohtaan ja se on solmun tekemisen jälkeen helppo siirtää uuteen paikkaan. Tuon mittatikun käyttö on mielestäni hieman hankala ja solmut eivät välttämättä tule aina oikelle kohdalle, vaikka keskimäärin mittatikun matkalla ne tulisivatkin.

MikeTonic: oletko kokeillut tärpinilmaisimen tekemistä mustekynän jousesta? Luulisi, että siitä saisi tehtyä Hokin kärkeen uuden indikaattorin...

Mustekynästä sellaista ei tule löytymään, koska pituus pitäisi olla pidempi. Myöskään mustekynässä olevan jousen jäykkyys ei riitä.

Vanhat tapsipilkintävavat alkavat olla lahoamispisteessä ja olisi aika kalustonuusimiselle. Etsin hyvää tapsivapaa (ts pystypilkki+morri 10cm siiman päässä) matalaan alle 5m syvyyteen käytettäväksi. Vavan pitää olla perinteistä mallia, koska en hallitse kehitsemistä - enkä ole nyt tällä hetkellä valmis sellaista harjoittelemaan.

Käytössäni on ollut Delfinin ja Hokki (mini-sport) vapoja. Olen ihastunut tuossa vanhassa Hokin Mini-Sport mallissa kärjen kierrejouseen, josta näkee todella hyvin kalan syönnin. Nyttemmin näköjään ovat vaihtaneet kärjen lattajouseen. Tuo Hokin kierrejousi on huomattavan kestävää verrattuna esimerkiksi Delfinin kierrejousella varustettuihin kärkiin - eikä noin 10 vuoden käytön jälkeen tuohon kärkeen ole tullut mitään vikaa. Muussa mielessä tuo Hokin onki sitten onkin huono. Delfineissä taas tuo kierrejousi saattaa mennä ruttuun muutamassa reissussa ja se hankaloittaa ongintaa.

Olen katsellut Karismaxin malleja sekä muutamia muita, mutta valinta on vaikea. Karismaxin heikkous on kolminkertainen hinta muihin vapoihin nähden. Jos Karismaxin vavat ovat hintansa väärttejä, se voisi olla yksi vaihtoehto. Tosin kärki on muovipinnoitettu lasikuitu, joka kestää vain muutaman reissun. Olen harkinnut Max 4 mallia, mutta tuo kärki hieman arveluttaa hinnan lisäksi.

Myös Wigglerin malleja olen katsellut, mutta lähipiirissäni niitä ei ole käytetty, joten ei ole kokemusta.

Onko palstalaisilla listata hyviä ja huonoja puolia listata näistä erilaisista vaihtoehdoista tapsipilkki ongelle? Onko muita malleja, joita kannattaisi pohtia?