Saattaahan tuo napata hetken jahdin jälkeen. Nopeuden muutos saa sen yleensä iskemään jos iskee. Kuha ei osaa siis hauen tavoin nopeita syöksyjä.  Ja mitä tuohon termiin "parvi" tulee niin kuha ei muodosta kovin tiiviitä parvia ja yksilö määrätkään ei ole suuria. Isot kuhat harvemmin edes parveutuu tai pintoo. Kuha tekee myös ahvenen kanssa sekaparvia. Samasta kohdasta tuskin tulee toista kuhaa mutta alue on tod.näk. oikea kunhan syvyys löytyy tai pysyy samana.

Minkä väriset merimetsot olis hyviä kuhalle sameessa vedessä. (vastatkaa mieluiten pian)

Kunhan saat metson oikeaan syvyyteen ja veto kohilleen niin vihreä sävytteinen jossa keltaista toimii sekä väri myös päinvastoin. Tulipa itselläni vahvasti humuksisesta järvestä ruskea sävyisellä. Metsolla on mukava potku sinällään että jos väri, vauhti ja syvyys matsaa nii kuhaa pitäisi tulla. Olettaen että kalaa paikalla

Laxmanin vaaput ovat ihan takkatavaraa. Kyseisen valmistajan lipat ovat toimineet paljon paremmin.

Uppaillaan. Mihin perustat väitteen vaappujen toimimattomuudesta?

Aika laajan vastauksen tuohon voisi antaa mutta mutta, koita alkuun bete lottoja, eri kokoisia ja värisiä. Kirbelille toimii usein räikeätkin värit, taimen taas saattaa valikoida enemmän mutta punamusta on itsellä toiminut, joskus keltainenkin. Oikeastaan tuo värin valinta on joku takaraivotieto jonka voit oppia vain kokemuksen kautta, mutta kuten edellä mainitsin niin beten lotto on aihioltaan ja uinniltaan kalapoliittisen korrekti ja "varma" vastaus . Pikku vaaput ja kevennetyt taimenlusikat voi olla kokeilemisen arvoisia. Hidas katkoinainen uitto usein saa sen kalan iskemään. Varsinkin näin keväällä uitto saa olla mahdollisimman hidasta.  Oleellisinta on että kalastat tärmällisesti eri virtaukset, kivet ja montut. .25mm kuitu kuulostaa aika järeältä ja voi olla että tunnokkuus kärsii ja pienetkin kalan merkkaukset jää huomaamatta kun kalastetaan jokikokoisilla vieheillä. Vesistön suuruus vaikuttaa paljon välinevalintaan.

13.04.2010 8:05

Tarja Heikkonen

Vantaanjokeen puhdistamoilta päässeistä jätevesipäästöistä on tehty tutkintapyyntö poliisille. Puhdistamaton jätevesi heikentää veden happitilannetta, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa kala- ja vesieliöstökuolemia.

Suurimmat päästöt ovat tulleet Riihimäeltä.

Pienempiä määriä jätevettä on ohijuoksutettu Nurmijärven ja Tuusulan puhdistamoilta. Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamo on toiminut moitteettomasti.

Vantaanjokeen pääsi esikäsiteltyä jätevettä Riihimäeltä vielä sunnuntaina noin 500 kuutiota. Pääsiäisen jälkeen esikäsiteltyä likavettä on päästetty Riihimäeltä jokeen runsaat 25600 kuutiota eli enemmän kuin vuoden 2004 tulvan aikaan.

Tarkastaja Jarmo Kosunen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo, että tilanne on hankala. Tulva-aikaan vettä on niin paljon liikkeellä ettei kaikki mahdu putkistoihin.

Tämän vuoksi jätevettä joudutaan laskemaan Vantaanjokeen, vaikka tekniikka toimisi. Kosunen toivoo kuntien parantavan viemäröintiään.

Vantaanjoen päästöt ovat herättäneet myös Uudenmaan ympäristöjärjestöt.


Järjestöt vaativat päästöjen kuriin saamiseksi kunnilta sekaviemäreistä luopumista, luonnonmukaista hulevesien käsittelyä ja hulevesiohjelmia.



http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Vantaan-jatevesipaastoista-tutkintapyynto-poliisille

Edellä on esimerkkiä tiiran siepaamasta kalasta joka on aiheuttanut "kruunauksen".  Kalatiira ja lapintiira on niin hentoja lintuja jotka ovat erkoistuneet pikkukalaan enimmäkseen että tätä en ihan heti sulata, tarinana kyllä haluan uskoa. Veikkaan että kyseessä on ollut nuori kalasääski. Näin tämä tapaus olisi mahdollinen. Haluan mielelläni kuulla lisää kruunukaloista

Tavallaan helppo ja hankala kysymys, kaikki(hapekkaat) merenlahdet ruovikkoineen jossa kuitenkin mukavasti vettäkin. Pystäriä peliin ja paljon reikiä jota löytyy se haukispotti, meinaa olla aika kohmeisia kamuja vielä. Kannattaa veivata parikin kymmentä putkea suoraan alkusoittoon pelipaikoille. Nyt aktivoituu pikkuhiljaa haukikin. Espoossa löytyy paikkoja, kirkkonummella siuntiossa. www.retkikartta.fi ja sinne hakua ni löytyy se "oma" paikka.

Nukari on hyvä paikka. Löytyy myös vantaanjoelta ruutinkoski ja pitkäkoski jotka on myös luonnonläheisiä mitä täällä nyt voi olla. Saalistakin tulee, ei varmana niin paljoa kuin istaripaikoista mutta kuitenkin. Mahdollisuus on myös ihan merestä nouseviin kaloihin. Kaitalampi on teinihelvetti vkonloppuisin kaljoineen että en suosittele sinne edes menemistä, paitsi myöhäisenä kesänä kun rannat ei vedä enään niin telttakaljottelijoita. Sieltä toki nousee silloin myös "villiintynyttä" kirjoa..Harria voi myös nousta muuten pitkäkoskeltakin. Kannattaa olla tarkkana rajoista mikä menee juuri tuolla alueella. Kireitä..Mutta niinkuin edellä saalivarma kirbeli nousee noilta pikoilta kuin pojat on jutellut, vieheet sitten eri asia: offtopic, räikeät striimerit perholla, punainen bete lotto

Oon noihin törmänny. Silläkertaa jokialueiden suvanontoa pari miekkosta kollas läpi. Näytti ihan ok meiningiltä mutta ei ollut sen näköstä että kovin isoon veteen kannattaa lähteä. Varmaa juuri omiaan joissa, poukamissa ja kaislikoitten reunojen kalastuksessa. Sorsametälle tollanen pitää viim. hommata

Uppailen tätä. Huomenna olis tarkotus mennä pikkalanlahdelle ottaa vähän arskaa ja koittaa ahventa ja kuhaa siinä samalla. Miten noi kalastuiskieltoalueet tänä päivänä alueella? Entä miten aktiivinen kala on olllu pikkalassa? Sitten voi toki kertoa jonkun hyvän hotspotinkin alueelta jos tahtoo pelastaa mun päivän =) Laitan huomenna reissuraporttia jos ihmisiä vaan kiinnostaa, sekä kuvia jos tulee jotai kummasteltavaa

Upataan tätä. itse tarjoilen Nautilusta ja Tiskipöytää messinki-hopea kombolla joissa kierrätän erilaisia värikoukkuja ja joskus silakan tai norssin kylkeä kyytiin myös. Itse kuhastellut keski-suomessa ja uus tuttavuus on nämä eteläsuomen meri-alueet. Offina voisinkin tässä udella että missä on oivia kuhapaikkoja ok-seudulla? Tiedän saunalahden, porkkalan ja laajalahden. Muita paikkoja? kuinka syvästä saa hakea merellä?

Aloitanpas tällaisen topicin jossa puhtaasti haluan jutella mateen pilkkimisestä etelä-suomessa ennen kudun, kudun aikana ja kudun jälkeen. Kerron mitä itse tiedän. Parhaita paikkoja joita on koettu ja kuultu: Saunalahti Espoo, Vårnässin silta Kirkkonummi, Porkkalanlahti Kirkkonummi. Kaikki nämä siis merellä. Kertokaas milloin kutu alkaa merellä ja missä on teidän tietämänne hyvät pelipaikat niin kutuaikana kuin sen jälkeenkin. Eniten kiinnostaa tietää tämä keväinen madepilkki kun kutu on ohi, mistä kalat tavoittaa?

Upataa tätäkin aihetta. Eli paikkana olisi sellanen jokiuoma joka ei oikeastaan ikinä jäädy tai saa olla kovat pakkaset. Pohjana joessa on mutapohjaa ja liuskekiveä. En ole mokomasta talvella koittanut madetta saada mutta miltä paikka kuulostaa? Syvyyttä ei ole kuin puolesta metristä puoleentoista. Miten sitten ajankohta? joko mahtaa liikkua? Tuossa joulun tienoilla olisi tarkoitus mökittäytyä niin ajattelin koittaa josko onnistaisi

Onko tullut siikaa perhostelemalla? Muuta en osaa neuvoa kuin sen että keväällä larvat, kesällä pinturit ja syksy itselleni kysymysmerkki. Peruke saa olla todella pitkä ettei säikytä ja vene varmaan paras. Hissukseen saa olla. Onkos ketään joka osaisi sanoa miten siika syö syksyllä? Kannattaako meren rantoja koluta vaiko suoraan joelle kiusaamaan kutevia?..kyse siis pk-seudusta.

Päteekö nämä vinkit myös järvelle? Vai onko niissä sitten ihan omat hyönteislajinsa?

Kyllähän toki pätee ja järvillä on myös omat "piirteensä". Esimerkiksi rantapuska tai iso pajukko rantakaslikossa saattaa tarjota vinkkejä siitä mitä järvien äärillä hyönteimaailmassa tapahtuu. Veden yllä roikkuvan oksan alle voi olla hyvä tarjota murkkuperhoa, sen alla saattaa kalaa olla väijymässä hyönteisten lipsahduksia. Tämän takia perhokalastus on kalastusmuotona mielestäni uniikkia. Kaikki alkaa kalasta, sen tavoista ja ruokailusta, siitä edetään hyönteisiin ja niiden kiertoihin ja habituksiin jne ja nämä kaikki nidottuna onnistuneeksi kokonaisuudeksi on onnistumisen puitteet olemassa. Kyse siis ei ole satunnaisesta roiskimisesta.

Kannattaa ehdottomasti tutkia kalojen syönnökset, kirjata ne muistiin, ajankohdat, kelit, paikat jne. Hyvä on seurata tiiviisti myös sitä hyönteismaailmaa vesien pinnalla, kivien alta, oksilta, ilmasta jnejne..löytää suuren kokonaisuuden