Naskaleiden kuuluu roikkua. Niin mukava, kun olisikin, että ne olisi jossain taskuntapaisessa poissa tiellä. Syy on päivänselvä ei sellaista taikuria vielä ole nähty joka kaivaa naskalit taskusta, kun on jäihin pudonnut. Siinä tilanteessa ei oikein pää toimi niin tehokkaasti.

Ventilaatiot keskellä yläselkää siihen malliin, että kävellessä aukeaisi ja istuessa painuisi kiinni. Jollain valmistajalla olen tällaisen patentin nähnyt ja se on vieläpä toiminut jollain tapaa. Kainaloissa voisi olla vetoketjulla aukaistavat ja aukiasennossa tuuletusaukkoa peittäisi joku verkkomainen materiaali.

Hihayksityiskohta toimii, jos se on riittävän tilava. Jos se olisi ommeltu vaikkapa kyynärtaitteen kohdalta kiinni päällisvuoreen, niin hanskan saisi kätevästi hihaan tarvittaessa. Nykyisessä haalarissani on tällainen yksityiskohta, mutta se ei toimi, koska tämä "sukka" on ommeltu liian lähelle hihan suuta eikä hihojen väliin mahdu mikään kunnollinen hanska. Vaikeasti selitetty, mutta toivottavasti ymmärsit.

Viiden suurimman kalan keskipaino. Silloin vaaditaan vähintään viisi kalaa eikä yksi poikkeuksellisen suuri vielä nosta välttämättä voittoon. Kysyy taitoa saada viisi kookasta kalaa ja siksi kisamuotona olisi kiinnostava.

- Tekninen kerrasto ja sen päällä fleeceasu. Sen pitäisi riittää alla. Kevyt ja lämmin yhtenäinen päällikerros sitten lopuksi. Paras ratkaisu olisi erilliset takki ja henkselihousut, jotka saisi jollain vetoketjusysteemillä takin helman alta yhdistettyä. Eli päälle päin näyttäisi takki/housu-yhdistelmältä, mutta olisi silti tiivisti yhdistettynä.

- Syvässä lumessa rämpiessä tulee usein ongelma, että lumilukko ei pidä vaan nousee ylös ja lunta menee kuitenkin kengän sisään. Lumilukko pitäisi olla säädettävä malli, koska ihmiset käyttää erityylisiä jalkineita pilkillä ollessaan. Joku kestävä lenkki lumilukosta kengänpohjan yli olisi ehkä toimiva pilkkiasussa.

- Turvallisuustekijät ehdottomasti huomioitava asussa. Heijastinta ja erottuvia värejä. Oranssi väri koko haalariin. Ei ole ainakaan pelkoa ettei erottuisi. Jos ei joku voi räikeitä värejä käyttää jäällä, niin menköön itseensä. Minä en ainakaan mene jäälle iskemään naisia tai näyttääkseni hyvältä. Ammattilaiskäyttöön tehdyt pelastautumispuvut on aina saatavilla oranssina värinä juuri näkyvyyden vuoksi. Sitä ei voi itse valita, koska sattuu jotain.

- Pintamateriaali vedenpitävää. Polvet, haaroväli ja muut paljon kulutusta osakseen saavat osat vahvemmasta materiaalista.

- Taskujen sijoittelu järkevästi. Sisäpuolelle vähintään kaksi isoa taskua. Ulkopuolelle taskuja siten, että housuihin taskut normaaliin tapaan. Reisitaskujen tarvetta ei mielestäni ole. Ikävä istua jäällä jos tavaramäärä painaa polvitaivetta eikä reisitaskusta pysty näppärästi kaivamaan tavaraa. Sen sijaan laittaisin reisitaskun etupuolelle. Ei tarvi, kun yhden tilavan taskun, jossa on näppärä pitää pilkkikukkaroa. Rintataskut toimii. Normaalit takintaskut sivuilla toimii. Lisäksi viistotaskut molemmille sivuille. Siten päin, että käsi menee suoraan taskuun eikä niin kuin yleensä, että joutuu ujuttamaan käden taskuun, koska viisto on epäloogisessa suunnassa.

- Tuuletusaukkoja kainaloon ja selkään. Tuuletusaukot tulisi olla suljettavia tuulisella säällä ettei kylmä kulkeudu niitä pitkin.

- Hihoihin jämäkät säädöt. Käsinemieltymyksiä on myös monenlaisia ja siksi säädön tulee olla riittävän laajalti säädettävä. Eikä mitään integroituja "käsineitä" hihoihin.

Siinä nyt ensi alkuun. Osa ideoista on aiemmin mainittu ja osa uusia. Jos tuollaisen haalarin saisi, niin olisin valmis siitä maksamaankin.   

Rehellisellä pelillä ei pärjää ja epärehellistä ei osata.

Nykyurheilun tila on ihan muuta toista kun ennen vanhaa sanoisi joku jäärä. Median syytä kuitenkin nykyurheilun mustamaalaus sanon minä. Aina on doping ollut mukana "huippu urheilussa" sanoo kuka mitä tahansa. Dopingista on niin monta eri muotoa ettei tätä väitettä voi kiistää. Media on vaan 2000-luvulla ollut niin sensaatiohakuista, että kaikki vähääkään uutiskynnystä ylittävä nostetaan kissankokoisin kirjaimin esille. Ei näin ole aina ollut. Eikä se huono asia kaikessa ole, mutta se niin sanottu maalaisjärki on jäännyt jonnekin. Ei puhtaalla verellä pärjää steroidihirmujen kansoittamassa urheilussa. Suomen urheilu on kuitenkin niin lapsen kengissä tässä touhussa ettei ole varaa eikä tietotaitoa hankkia kunnon aineita, joita ei vielä tällä hetkellä labraolosuhteissa havaita.

En ole Lahden kisojen jälkeen uskonut puhtaaseen urheiluun enkä varmaan tule uskomaan. Kyynisyys nostaa päätään minussa joka kerta kun luen uutisen dopingkärystä. Ei vaan enää kauheasti hetkauta.

Itsekkään en urheile puhtaasti. Käytän D-vitamiinia ja proteiineja päivittäin. Omega-3:sta myös silloin tällöin. Sitä en tiedä onko niistä kauhean suurta hyötyä, mutta olen tieteellisten tutkimusten uhri. Kaikkea ei pitäisi uskoa mitä lukee ja kaikkea ei pitäisi sisäistää niin kuin sen lukee 

Onkos jollain kokemuksia noista Nokian Naali saappaista? Täytys ostaa toiset lämpösaappaat, kun ei jaksa aina edestakaisin mökiltä tuoda noita Kaira-merkkisiä Nokialaisia. Minä kun olen tällainen jäärä etten arvosta kuin aitoja saappaita, niin vaihtoehdot on aika vähissä. Naalia oli testeissä kehuttu vieläkin paremmiksi kuin Kairaa, joten vakaasti miettinyt, että pitäisiköhän kokeilla.

Se on kyllä huomattu miinuksena noissa nokialaisissa, että jäävät herkästi verkkoon kiinni lumilukon lukosta. Vanhat kairat on ollut nyt jo viisi vuotta käytössä ympäri vuoden ja edelleen vesi pysyy poissa kengästä vaikka venettä laskiessa tulee seistyä järvessä pitempiäkin hetkiä.

Tuo Kamik Goliath alkoi kyllä kiinnostamaan myös, mutta mietityttää mitenkä istuu leveään jalkaan. Testeissä puhutaan, että ei sovi "lättäjaloille". Löytyykö kokemuksia?

Millä pyydätte jalokalaa? Onko käytössä monikoukkuisia vai yksikoukkuisia vieheitä? Suosittelen kokeilemaan vain yhtä kolmihaarakoukkua vieheessä kuin vieheessä mikäli ei sellaista ole vielä käytössä. Omalla kohdalla on ainakin kiinnipysyminen parantunut selkeästi.

Onpa siinä komea järväri. Solakka kuin mikä. Pyrstö on ihan luonnottoman suuri kalan hoikkuuteen nähden. Jos kissa oli 7 kiloa niin paljonko kala  Pituus on arviolta 70cm ja painoa kaiketi 4 kiloa?

Eipä ole tälle kaudelle osunut vielä mitään noin komeaa. Kateellisena joutuu vaan haaveilemaan 

E: Jaa näköjään lisäsit strategiset mitat. Aika paljon massaa puuttuu pituuteen nähden. Kova paasto ollut päällä selvästi kalalla.

http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/tehit/yskri.htm

Tuossa linkki melko yleiseen malliin ja sen valmistusohjeisiin.

Kyllähän se vedessä pysyy, mutta sen pitäisi pysyä myös pinnalla ja samalla kestää vähän pahempaakin keliä. Samalla kannattaa miettiä haluaako että plaanari on vetävä kalan tarttuessa kokoajan vai onko siinä joku laukeava mekanismi. Siihen malliin mitoittaa plaanarin, että se pysyy hienosti pinnalla 200g painon kanssa. Silloin se toimii hyvin uistellessakin.

Sen vinkin annan, että panosta vähän enemmän rahaa, niin ei harmita ostos ekan käyttövuoden jälkeen. Noissa halpalaitteissa on niin kaamea resoluutio ettei se kerro oikeastaan mitään. Jos ainoa käyttötarkoitus on nähdä pohjan syvyys ja pintaveden lämpö, niin siihen tarkoitukseen ne vielä käy, mutta muuten täysin rahan tuhlausta. Annan saman vinkin, kun kaikille muillekin kaiun kyselijöille, että etsi käytettyä esim vetouistelu.comin myydään ilmoituksista. Sieltä saa laadukkaita laitteita varsin edulliseen hintaan. Jopa alle 200 euron. Akun varaustilan näyttöä aika harvoissa laitteissa on.

Anturin johdolla on aina oma nimensä. Otat selvää minkäniminen johto sinulla on vaikkapa valmistajalta. Sen jälkeen luet uuden laitteen tiedoista, että onko johdot samantyyppisiä. Näin itse toimisin.

Aika samantapaiset ajatukset mullakin.

Ekassa kuvassa tosiaan kala käy tai sitten on jo lähdössä takilan takaa pois. Pohjan kala on jotain muuta kuin muikkua. Seassa isoa ja pientä kalaa. Melko mysteeri on tuo pohjan massa. Se voi olla jopa jotain häiriötä. 5-10 metrin välissä näkyy muutama alamittanen lohikala.

Kakkosessa pieni muikkuparvi ilmeisesti takilan kuulaa säikähtänyt. Pinnassa melko varmasti ahvenia pikku rypäs. Pohjassa sitä samaa erikoista lauttaa. Syvyys on kuitenkin sen verran suuri ettei siellä ihan kaikki kalat viihdy.

Kolmoskuva on kovassa aallokossa otettu ja sen takia kuva on vähän katkonainen. Muikkuparvi siinä tosiaan on ja sitä petokalat hajottanut ympäriinsä. Pari mörköä siinä tosiaan on vielä kytiksellä. Muikuista olen varma kun tuosta vedimme edellispäivänä kelpo satsin verkoilla muikkua.

Kuvat on siis Puulalta jos ei joku sitä vielä tiennyt 

Meillä oli tuon X-4:n vanhempi malli aiemmin käytössä. Sekään ei kaaria piirtänyt vaan teki epämääräisiä mönttejä. Syynä pitäisin sitä, että laite on sen verran alkeellinen ettei sen erottelukyky ja resoluutio oikein riitä kaarien tekoon. Luulen, että ne ei ole havimpaan malliin tehny vieläkään tuon parempaa resoluutiota.

Yleinen markkinahinta määrä tahdin. Näinhän se on. Jos kaupan vaaput on kympin luokkaa, niin siitä plus miinus 5 euroa on se haarukka johon hinta pitäisi sorvata, että saa tavaransa myytyä. Poikkeuksia tietysti on mutta niitä on kaikkialla ja kaikissa asioissa.

Kai niitä aika harva vuolee itse niitä vaappuja, jotka elääkseen niitä myy eli sen voi ottaa pois laskuista. Jos päivän sijaan laskee viikon valmistusmäärää, niin onko 100 vaappua viikossa kova määrä? Jos vaikka laskee, että saisi 4-7 euroa vaapusta käteen verojen jälkeen niin onhan se rahana paljon enemmän kuin mitä itse tienaan rakennusmestarina 

Kaikki on suhteellista. Mikä on riittävästi? Toisille ei mikään ja toiset tyytyy vähempään. Ainahan kaikki saisi halvempaa olla asiakkaan näkökulmasta.

Kaikki on suhteellista..

Sanotaan vaikka, että minulla on uistimissa kiinni viisi tonnia rahaa. Kuulostaa paljolta. Paljonko rahaa menee keskiverto tupakoitsijalla vuodessa? Aika paljon rahaa.

Minä vältän loppuun saakka koneellisesti valmistettuja vieheitä, joissa käsityön osuus on minimaalinen. Ne ei vaan ole niin arvokkaita kuin mitä hintalapussa lukee. Käsityöstä maksaa mielellään. Tosin niissäkin hintahuippu kulkee 15 euron kohdalla. En tarvi sen kalliimpia vieheitä. Materiaalista ja työstä ei vaan tule niin paljon kustannuksia, että sen kalliimmalla kannattaisi ostaa. Ei tarkoita sitä, että en arvosta käsityötä tuon enempää vaan sitä, että kaikella on hintansa.

Vastasin myös, että on kalliita, mutta silti ostan mielummin uistimia, kun tupakkaa tai leffalippuja tai muuta hyödykettä. Kyse on vain siitä miten haluaa rahansa käyttää jos ylipäätänsä raaskii käyttää. Kaikki ei käytä.

Ymmärrän silti ettei niitä voi sen halvemmallakaan tehdä. Se, että kaikesta pitää saada jotain voittoa on yksi syy, mutta toisaalta menotkin pitää kattaa. Isoilla firmoilla on paljon välikäsiä jne. Pienet valmistajat taas joutuu maksamaan kaikesta enemmän kuin isot, koska niillä ei ole pääomaa ostaa isoja eriä kerraallaan. Vaikkapa koukkuja tai maaleja.

Kaikki on suhteellista..

Noin kymmenen vanhana sain ensimmäisen lohikalani. Olin kaverin kanssa Lahden Vesijärvellä pilkillä. Kiertelimme valmiita reikiä, koska kumpikaan meistä ei tuolloin vielä omistanut kairaa. Se oli kovaa hommaa ylipäätänsä, koska suurin osa reiistä oli jäätynyt umpeen ja avoimen reiän läytäminen vaatii usean kilometrin kävelyä.
Muutaman pienen ahvenen jälkeen jäälle nousi siiman jatkeena n.200 g siika. Särkenä sitä tuolloin pidin, mutta ohikulkenut vanhempi pilkkijä sanoi, että se on siika.
En muista millä tuli, mutta se on varmasti ensimmäinen lohikalani.
Ensimmäinen vieheellä saatu lohikala oli kirjolohi lohilammelta Ahtialasta. Se puraisi Rapalan itseväritettyyn jointed vaappuun ja voi sitä riemua. Kaloja olisi saannut siitä lammesta millä tahansa vieheellä missä oli koukut. Taisin olla tuolloin 12- vuotias.