Erä-lehti thread

[Timky]

Elikkä ajattelin avata tämmösen aiheen missä voidaan keskustella Erä-lehden artikkeleista, antaa mielipiteitä ja keskustella kaikesta muustakin Erä-lehteen liittyvästä.

Aloitan itse kysymällä mitä mieltä olitte uusimman Erän solmu artikkelista? Tuliko mitään yllättäviä tuloksia tai löysittekö itsellenne oikein huippu solmun? Itse sain löydettyä todella hyvän solmun siimalleni, finesselle, joka on melkein kaikilla solmuilla yllättävänkin hyvä. Onneksi honkkarista sai tuota loisto siimaa jolla on myös Erän artikkelista päätellen hyvä solmu kestävyys, hintaan 3,33 euroa.

Pistäkää muutkin keskustelua aikaiseksi kyselemällä muistakin (myös vanhoista) jutuista.

[Zounatan]

Hyvä artikkeli oli. Ja mielenkiintonen.

Itsekin siitä innostuneena aloin tehdä siimatestejä. Mulla on myös käytössä Finesseä, kahta paksuutta: 0,200 mm ja 0,325 mm. Ohuemmalla parhaimmalta solmulta vaikutti savo-solmu, joka oli Erässä antanut Finesselle 96% kestävyyden. Paksummallakin savo kesti ihan hyvin, mutta ero sen hyväksi ei ehkä ollut ihan niin selvä. Muita solmuja, joita vertailin savon lisäksi vastakkain oli uni, viehesolmu, pitzen ja avomerisolmu. Tuolle avomerisolmulle oltiin Erän testissä saatu 100% kestävyys, mutta ite en millään saanu sitä kiristymään kunnolla ja siksi se pettikin aika helpolla. Taidankin tässä siirtyä viehesolmusta savo-solmuun. Tosin kyllä viehehesolmukin tuntui aika vahvalta.

[Timky]

Jep jep siinä artikkelissa oli vielä sekin hyvä puoli, että oltiin testattu monella siimalla ja kaiken lisäksi vielä niillä ehkä yleisimmillä.

Tuon savo-solmun itsekin otin nyt käyttööni oli sen verran hyvä.

[kaivo]

Oli tosiaan mielenkiintoinen juttu. Eniten pisti miettimään Fire Linen solmut, kun itse olen käyttänyt yhdeksän vuoden ajan siinä Palomaria. Jutun perusteella kuitenkin se Pitzen-solmu antaisi 15% paremman vetolujuuden, mikä UL-kalastuksessa olisi selvä etu. Täytyypä harkita siihen siirtymistä. Ehkäpä ohueen ja liukkaaseen siimaan täytyy kiepauttaa 4 tai 5 kierrosta suositellun kolmen sijaan?

Jäin kaipaamaan toisen käyttösiimani, Power Pro:n solmusuosituksia. Sen kanssa olen käyttänyt pakkauksessakin suositeltua Uni-solmun muunnelmaa, jossa siima pujotetaan aluksi leikarin läpi kaksi kertaa sen normaalin yhden sijaan, sitten itse solmu tehdään 7 tai 8 kierroksella. Tähän saakka on pitänyt.

Mielenkiintoinen kotitesti oli Arto Kojon haukioppaassa (Erä 9/04): jos 0,25 mm kuitusiima + peruke kestävät 4 kg painon nostamisen maasta, kestävät vehkeet normaalissa hauenkalastuksessakin. Itse testasin saman 0,23 mm Power Pro:lla ja varalta 5 kg painolla, ja vehkeet kestivät sen.

[Timky]

Hmm tuo testihän voi olla hyvä, itse en sitä ole huomannut/muistanut. Pitikö tuossa nostaa vavan avulla se paino vai ihan vaan siimalla?

Onko kenelläkään käynyt niin, että on tullut jokin testi/artikkeli kuuri silloin kun sitä on tarvinnut? Itselläni tuli tuo uusin keveiden kelojen testi juuri silloin kun olin tuon kokoista kelaa ostamassa. Kyllä oli jälleen kerran Erästä apua.

[Järväri]

Täytyy myöntää, että uusin Erä oli kyllä paras pitkään aikaan. Noin suurella lehdellä kaikkien miellyttäminen on mahdotonta, mutta toivoisin kyllä enemmän juttua vetouistelusta. Joka tapauksessa pienen maan johtava kalastuslehti.

Omasta mielestä turhin juttu erässä on se vuosittainen ottiviehe testaus. Nuo asiat ovat aina niin paikka ja kalastaja kohtaisia, joten oikeudenmukaisia tuloksia on mahdoton saada.

[Timky]

Mutta nuo viehetestit uppoavat hyvin moniin "kalastajiin", koska on helppo katsoa millä vieheellä saa "parhaiten" kalaa. Onhan niitä jotka uskovat kaiken mitä lehdessä lukee ja että kaikki on 100% varmaa. Ja onhan se viehe valmistajien helppo mainostaa uistinta jos sitä lehdessä kehutaan.

Omasta mielestäni siitä "testistä" on vain hyvä katsastaa uutuudet.

[Järväri]

Jep, mutta uutuudet esitellään jo alkuvuodesta erikseen, joten siihen nojaten viehetestit turhia. Se on varmaa, että varsinkin aloittelijoihin noi uppoaa hyvin. Muistan, kun itse aloittelin kalastusta tuli nuo testit luettua tarkkaan ja ostettua hyvin pärjänneitä vieheitä, mutta yllätys yllätys se ottiviehe olikin omassa käytössä joku toinen. Mutta kuten monesti on sanottu on nää testivoittajat turvallisia valintoja aloittelijalle.

[Timky]

Nyt on sitten uusi solmu "koeajettu" ja loistavasti pelaa. Kaverit sai nykiä jigejään turhaan pohjasta, kun meikäläinen sai usein miten irti. Kummasti vaan sen jälkeen joutu opettaa solmun kavereillekkin, joilla on samaa finesseä kuin minullakin.

[Aloittelija]

Terve

Hyvä säie, on varmaan pakko marssia kirjastoon lukemaan uusin Erä!
Mutta olisiko tuosta savo solmusta ohjetta jossain netissä? En ainakaan itse pikaisella hakemisella löytänyt


Moi

[nikuttaja]

minun mielestä erä ledessä voisi olla enemmän vetouistelusta tietoa moni kalastaa veto uistelemalla  

[Timky]

Enpä usko, että netistä löytyy sidonta ohjeita, mutta eihän sitä koskaan tiedä...  

[Timky]

Enpä usko, että netistä löytyy sidonta ohjeita, mutta eihän sitä koskaan tiedä...

[nikuttaja]

täs on pari yleistä solmua  

http://www.kolumbus.fi/ari.n/kalastus/solmut.htm

[Peksi]

Erä-lehden uusimman numeron särkikala-artikkeli oli oikein hyvä, siitä paljon plussaa. Olisin tosin toivonut vielä enemmän juttua ns. kalastettavista särkikaloista, kuten toutaimesta, mutta ihan jees näinkin.

Lisäksi lehden välissä oli "arvokas" 4€ arvoinen tilaajalahja, josta saa tietoa miehisen suorituskyvyn luonnonmukaisesta parantamisesta. Kiva, kiva; siitä kuitenkin tällä kertaa vähemmän plussaa. Odotan suurella mielenkiinnolla kuitenkin seuraavan Erä-lehden lahjaa. Mitäköhän iskuvinkkejä sieltä paljastuu?

[Walde]

Uusimmassa erässä oli nuita lenkki solmuja onko teillä tietoa miten noi toimii punottujen (tässä tapauksessa rapala titenium braid) kanssa.

Tuossa oli myös aika mielen kiintoinen haukivaappu testi. Eikä ollut testin voittaja mikään yllätys.

[Mikko_-Procyon-]

Annas kun arvaan.. nilsu?

[Salmo]

Annas kun arvaan.. nilsu?

18 cm Nisse oli kärkinelikossa ja saikin eniten pisteitä (lue: isoja haukia), mutta voittajaa ei varsinaisesti voitu julistaa, koska erot neljän vaapun (Nilsu 18 cm, 14 cm "Possu", Rapala Magnum 14 cm ja Strike Pro Giant 20 cm) välillä olivat niin pienet.

[marabou]

Mun mielestä paras erän artikkeli on ollut harjuksenkalastuksesta.
Myös perhovapa/kela/siima testit ovat olleet mielen kiintoisia.

[kaivo]

Tämä uusin Erä on vielä lukematta, mutta edellisen numeron järvihauestusjuttu ei ollut ihan sitä mitä olisin odottanut. Risto Jussila kirjoittaa hyvin ja asiat kävivät kyllä tuostakin artikkelista ilmi, mutta kun teemana on "Järvihaukiopas" niin olisin kaivannut asioiden käsittelyn suhteen samanlaista laajuutta ja perusteellisuutta kuin oli vuosi sitten Arto Kojon merihaukioppaissa. Tosin, päätoimittaja Suuronenkin totesi Erän 9/2004 pääkirjoituksen lopussa jotenkin siihen tapaan, että yleispätevää sisävesihaukiopasta on hankalahkoa laatia, koska järvet poikkeavat luonteeltaan toisistaan hyvin paljon ja samat opit eivät siten päde joka paikassa. Ehkäpä merihauestus on siinä mielessä selkeämpää (ei helpompaa) hommaa?

No, luetaas uusinkin lehti vielä ajatuksen kanssa...

[Zounatan]

Tämä uusin Erä on vielä lukematta, mutta edellisen numeron järvihauestusjuttu ei ollut ihan sitä mitä olisin odottanut. Risto Jussila kirjoittaa hyvin ja asiat kävivät kyllä tuostakin artikkelista ilmi, mutta kun teemana on "Järvihaukiopas" niin olisin kaivannut asioiden käsittelyn suhteen samanlaista laajuutta ja perusteellisuutta kuin oli vuosi sitten Arto Kojon merihaukioppaissa.

Täsmälleen samaa ajattelen minäkin.  Odotin innolla tuota järvihaukiopasta, mutta petyin lievästi. Luulin oppaan olevan samantapainen kuin tuo Akon merihaukiopas, joka oli aivan mahtava. Järviopas oli suppea ja keskittyi pelkästään uisteluun. Itselläni kun ei mitään huikeaa uisteluvenettä ole, soutuvene vain... Mutta kyllä silläkin pärjää.

Ihan arvokasta työtä Jussila oli kuitenkin tehnyt, esim. isojen vaappujen testi oli vaatinut varmasti työtä.

Järvihauen kalastuksen experttejä Suomessa on varmasti vähemmän kuin merihauen. Sekin varmaan selittää, miksi  järvihaukioppaan tekeminen on vaikeaa.

Niin, ja noi solmuartikkelit ovat olleet ihan kiitettäviä. Että kiitoksia vaan Ari Manniselle.

[Salmo]

Tämä uusin Erä on vielä lukematta, mutta edellisen numeron järvihauestusjuttu ei ollut ihan sitä mitä olisin odottanut. Risto Jussila kirjoittaa hyvin ja asiat kävivät kyllä tuostakin artikkelista ilmi, mutta kun teemana on "Järvihaukiopas" niin olisin kaivannut asioiden käsittelyn suhteen samanlaista laajuutta ja perusteellisuutta kuin oli vuosi sitten Arto Kojon merihaukioppaissa. Tosin, päätoimittaja Suuronenkin totesi Erän 9/2004 pääkirjoituksen lopussa jotenkin siihen tapaan, että yleispätevää sisävesihaukiopasta on hankalahkoa laatia, koska järvet poikkeavat luonteeltaan toisistaan hyvin paljon ja samat opit eivät siten päde joka paikassa. Ehkäpä merihauestus on siinä mielessä selkeämpää (ei helpompaa) hommaa?

No, luetaas uusinkin lehti vielä ajatuksen kanssa...

Joo, tuo "Järvihaukiopas" on minustakin väärä nimi sikäli, että artikkelisarjahan käsitteli vain suurhauen kalastusta. Ja ilmeisesti lisää osia ei ole tulossa esim. perushauen kalastuksesta? Ainakin sellaisen käsityksen itse olen saanut. Arto Kojon merihaukiopas on todellakin loistava ja monessa artikkelissa on täysin sisävesillekin sovellettavaa asiaa.

Joka tapauksessa tämäkin artikkelisarja oli hyvä. Siinä tuli ilmi mm. suurhauen kevätkalastuksen vaikeus/mahdottomuus (järvet vielä jäässä). Järvillähän veden lämpötilan vaihtelut mereen verrattuna ovat suuret ja ilmeisesti sen takia moni sesonki livahtaa ohi (heittokalastajalta). Merellähän keväiset "mammat" ovat niitä kutuaan odottelevia kaloja. Järvillä näiden kalojen viehekalastus on monesti mahdotonta jäiden takia, pilkillekään ei taideta enää uskaltautua. Ja onhan järvien välillä toki eroja hauen käyttäytymisen suhteen, etenkin kun verrataan pientä ja suurta järveä. Joten kyllä se merihauestus selkeämpää varmasti on.

[kaivo]

No, nyt on uusin Eräkin nähty, tosin ajanpuutteen vuoksi ei mitenkään perusteellisesti luettuna. Se haukiviehejuttu oli ihan mukiinmenevä, kyseessähän ei ollut viehetesti vaan lähinnä epätieteellinen vertailu eri vaappumallien ja muutamien värivaihtoehtojen soveltuvuudesta isomman järvihauen uisteluun. Uistinten suhteen ei olekaan mielekästä julistaa testivoittajia, sillä joka uistinhan on hyvä jossain tilanteessa ja vastaavasti yksi viehe ei toimi aina ja kaikkialla.

Jos vielä mietitään tuota "meri vastaan sisävedet" -asetelmaa: voi olla että sisävesihauestuksesta onkin hyvin hankalaa laatia yhteen tai edes kahteen lehteen mahtuvaa kattavaa opasta. En ole merellä haukea kalastellut, mutta olen saanut käsityksen että meri taitaa olla kokonaisuutena yhtenäisempi, siis selkeämpi toimintaympäristö ja merihauestuksesta on siten helpompaa laatia yleistyskelpoisia artikkeleitakin.

Sisävesihaukiopasta laadittaessa on ehkä järkevintäkin rajata osa vesistötyypeistä (lammet ja virtavedet) pois ja keskittyä yhteen aihealueeseen kerrallaan, tässä tapauksessa uisteluun isommilla järvillä. Mikäli kaikki sisävesityypit + heittokalastus ja uistelu olisi ängetty samaan "oppaaseen", ei mitään osa-aluetta olisi pystytty käsittelemään perusteellisesti.

[pumpkinca]

Itse olen käyttänyt tossa firelinessa 6-7 seitsemän kiepsautuksen solmua mutta siimalla huono koskikestävyys.. Muuten kyllä järvestä kiskottu vanhaa katiskaa,puunoksia yms.Vaihdoin toiseen kelaan normi siiman (trilenen) ja järvi siimaksi firelenen..muut solmut ei tunnu kestävän firelinessa..

[Zounatan]

Jos vielä mietitään tuota "meri vastaan sisävedet" -asetelmaa: voi olla että sisävesihauestuksesta onkin hyvin hankalaa laatia yhteen tai edes kahteen lehteen mahtuvaa kattavaa opasta.

Hmm...voipi olla. Mutta täytyy muistaa, että vaikka Akon merihaukiopas oli saatu mahdutettua kahteen lehteen, se vei aika paljon sivuja. Pituus ei kyllä yhtään haitannut, sen verran hyvää luettavaa se oli. Joka tapauksessa sisävesien monimuotoisuus voi aiheuttaa hankaluuksia kirjoittajalle.

[marabou]

Nyt löytyi uusi minua kiinnostava juttu, tuo kalaveneiden varustelu osa 1.
Siitä sai monia uusia ideoita omaan veneeseeni.

[Eci]

Seuraava lasku kunhan postiluukusta napsahtaa niin lopetan kahdentoista vuoden kestotilauksen. Turha vuodesta toiseen lukea samoja juttuja ja samojen vähän eriväristen vieheiden arvosteluja. Tuiskunen ylistää leechiä joka toisessa lauseessa ja vetää taimenta repullisen koskesta kuin koskesta.
Veli pöysti kehuu värinäuintista pilkkiä joka talvi ja ahvenen pilkinnästä on samat jutut ja kehutaan että mene poika merelle niin saat isompaa.
Ruokareseptit on suurin piirtein samoja ja perhonsidontakoulu oli kaiken pohjanoteeraus. Monta kertaa esiteltiin samat karvojen ostot ja koukun asettamiset penkkiin.
Nykyisin eniten kypsyttää nämä teemanumerot. Esim. Jarin parhaat kalapaikat. Ihan samat jutut löytyy vuosien varrelta kertyneistä numeroista. Sitten joku vaeltajaspesiaalinumero jossa pelkkään vaellukseen tuhlataa puoli lehteä ja kalastuksesta ei ole mitään. Myös pari numeroa sitten ilmestynyt reseptilehti. Huh huh. Ja joku hauenkalastuksen erikoisnumero jossa keskitytään vaan hauen kalastukseen vaikka pari vuotta aikaisemmin oli tullut koko lehden kattava Hauen kalastusopas.

Ei millään pahalla, nuoria lukijoita varmasti kiinnostaa mutta kyllä kaikki kiinnostava on jo kirjoitettu. Kirjastossa voi sitten vilkaista jos joku elämää suurempi keksintö on satuttu testaamaan...

[kaivo]

Seuraava lasku kunhan postiluukusta napsahtaa niin lopetan kahdentoista vuoden kestotilauksen. Turha vuodesta toiseen lukea samoja juttuja ja samojen vähän eriväristen vieheiden arvosteluja. Tuiskunen ylistää leechiä joka toisessa lauseessa ja vetää taimenta repullisen koskesta kuin koskesta.
Veli pöysti kehuu värinäuintista pilkkiä joka talvi ja ahvenen pilkinnästä on samat jutut ja kehutaan että mene poika merelle niin saat isompaa.
Ruokareseptit on suurin piirtein samoja ja perhonsidontakoulu oli kaiken pohjanoteeraus. Monta kertaa esiteltiin samat karvojen ostot ja koukun asettamiset penkkiin.
Nykyisin eniten kypsyttää nämä teemanumerot. Esim. Jarin parhaat kalapaikat. Ihan samat jutut löytyy vuosien varrelta kertyneistä numeroista. Sitten joku vaeltajaspesiaalinumero jossa pelkkään vaellukseen tuhlataa puoli lehteä ja kalastuksesta ei ole mitään. Myös pari numeroa sitten ilmestynyt reseptilehti. Huh huh. Ja joku hauenkalastuksen erikoisnumero jossa keskitytään vaan hauen kalastukseen vaikka pari vuotta aikaisemmin oli tullut koko lehden kattava Hauen kalastusopas.

Ei millään pahalla, nuoria lukijoita varmasti kiinnostaa mutta kyllä kaikki kiinnostava on jo kirjoitettu. Kirjastossa voi sitten vilkaista jos joku elämää suurempi keksintö on satuttu testaamaan...

Kalastus on laji, jossa "pyörää on hankalaa keksiä uudestaan", ts. todellisia uutuuksia tulee suhteellisen harvoin. Uutuuksilla tarkoitan kaikkea uutta, kalastusvälineitä ja ennen kaikkea uusia tapoja kalastaa. Todella merkittäviä keksintöjä syntyy ja jää elämään loppujen lopuksi harvoin. Maana Suomi on suhteellisen pieni, ja pienessä maassa on hyviä kalapaikkoja koluttavaksi ja esiteltäväksi rajallinen määrä.

Tältä pohjalta alan lehden ei ole mahdollista saada joka numeroon uusia asioita esiteltäväksi, vaan enimmäkseen joudutaan käsittelemään perusasioita eri näkökulmista. On myös ymmärrettävä se, että kussakin numerossa on järkevää paneutua lehden myyntiajankohtaan nähden ajankohtaisiin teemoihin, siis esim. talvella käsitellään pilkkimistä. Lehden tehtävä on saada lukijoita eli myydä itseään, ja parhaiten se onnistunee tällä kausiluontoisella tavalla (ainakin mitä lehden levikkiin tulee, Erä on ollut pitkään maamme suosituin kalastusta, metsästystä ja retkeilyä käsittelevä aikakauslehti, siis ei pelkkä kalastuslehti).

Kysyisinkin Eciltä, miten sinä kehittäisit Erä-lehteä erilaiseen suuntaan tästä nykyisestä? Löysit kovasti valittamisen aiheita, mutta parannusehdotuksia ei ollut ollenkaan.

[Mikko_-Procyon-]

Ecin kanssa siinä määrin samaa mieltä, että "kun on saavuttanut tietyn tason, ei lehti enää tarjoa mitään uutta". Kun saavuttaa harrastuksessaan syvällisemmän tason ja alkaa pitää artikkeleita toisteisina, voisi minun mielestäni olla aika siirtyä kirjoittajan rooliin. Tällöin lehti saisi "tuoretta verta" ja uusia näkemyksiä. Ei muuta kuin tuottamaan sisältöä. Jos ei erään, niin kirjoita tänne kalassa.nettiin artikkeleita.

Itse olen luopunut jo kokonaan kalastuslehtien aktiivisesta lukemisesta, koska niistä en saa mitään merkittävää uutta tietoa. Paremmin tietoaa saa ihan toisia väyliä pitkin, eikä mikään voita omaa kokemusta. Jos luen jotain "tilausmielessä", se ei liity enää mitenkään kalastukseen. On mukava sivistää itseään myös muilla aloilla. Itselläni kiinnostuksen kohteet (harrastusmielessä) vaihtelevat nykyään paljonkin kalastuksen ulkopuolella, kuten vaikka luontokuvaus (hyönteiset, myrskyt..). Vanhana tähtitiede-veteraanina on myös ufo-tutkimus alkanut kiehtomaan  Toisaalta luonnontieteilijää kiehtoo myös lukea kaikkea evoluutio vs. luomisteoria -aiheet..   Ja ettei mene ihan offtopiciksi, niin vedetään vähän yhteen tätä asiaa: ELi jos aihe ei tarjoa sinulle enää mitään uutta, niin a) kirjoita itse tai b) vaihda kiinnostuksen kohdetta.  

Mielestäni on aika yksipuolista harrastaa kalastustakin ainoana harrastuksena koko elinikänsä. Itselläni kalastus muodosti jo eräänlaisen "stressin" tuossa menneinä vuosina. Oli PAKKO päästä aina kalaan, koska "nyt on paras sesonki saada sieltä ja sieltä sitä ja tätä lajia hyvin jne jne...  Viime kesänä sitten otettiinkin jo huilia ja jätettiin paras kuhakausi väliin! Teki ihan hyvää. Samaa vain soveltamaan myös tuon lehtien tilauksen kannalta. Ei ole pakko tilata "vain kuuluakseen sisäpiiriin". Kyllä kalastaja on katu-uskottava vaikka ei lukisikaan alan lehtiä.

Ja odotappa pari vuotta, niin tekee mieli jo ainakin selata irtonumeroa

[kaivo]

Erästä vielä sen verran, että mielestäni lehti on onnistunut seuraamaan aikaansa suhteellisen hyvin: on oltu ajan hermolla ja otettu käsiteltäväksi kalastusalalla puhaltavia uusia tuulia ja ilmiöitä. Mainittakoon vaikkapa C&R ja valikoiva kalastus, hoitokalastus ja kalastusopastoiminnan suosion kasvu. On totta, että itse kalastusta käsitellään melko perustasolla, ja tieto-taitotasolla pidemmälle ehtinyt harrastaja ei enää välttämättä saa jutuista irti uutta samoissa määrin kuin aloittelija tai satunnaisempi harrastelija.