Mikäli kala on molemmissa paikoissa samankokoista, tulisi ensimmäisenä mieleen että toisessa paikassa kalat ovat ottaneet perhoon hanakammin eli ovat syvemmältä kiinni. Koska kyseessä on ollut molemmissa tapauksissa sama perho, se on kelvannut kaloille paremmin kuin toisessa paikassa (kalat vain huulesta kiinni).
Syitä perhon kelpaamiseen voi olla useita. Mikäli perho toimii toisessa paikassa hyvin, voi olla että kyseisen vesistön harjukset käyttävät ravinnokseen sitä hyönteistä, jota tarjottu perhokin kovasti muistuttaa. Tai sitten tämän kalapaikan ravintotilanne on heikonpuoleinen ja kalat ottavat nälissään hanakasti tähänkin perhoon. Toisessa paikassa nämä syyt voisivat olla päinvastoin?
Aloitusviesti herättää kaksi kysymystä: mitkä olivat saalismäärät kummastakin paikasta? Ja ennen kaikkea: miten kalaa olisi tullut, mikäli perhomallia olisi vaihdeltu? En ole perhokalastukseen perehtynyt, mutta viehekalastuksessahan pätee yleisesti se, että yksi viehemalli ei ole aina pyytävin vaihtoehto monissa paikoissa. Voi siis olla, että erilaisella perholla siitä "huulesta kiinni" -paikastakin olisivat kalat imaisseet perhon kurkkuun asti?