Omasta Merikaarron reissusta on toki jo vuosia aikaa, mutta Annalankosken niska oli takuuvarma paikka auringonnousun aikaan. Samoin Kolkilta tuli joskus joitakin hajakaloja, ikimuistoisin(ja harmittavin) hetki oli mun faijan komean(~3 kg???), kirkaskylkisen nousutaimenen karkuutus. Kala oli jo väsynyt(n. 5 min. väsytys) ja tulossa kohti mua ja mun haavia, kun faija teki virheliikkeen ja vaihtoi seisontakiveään, minkä seurauksena ote hieman herpaantui ja kala pääsi koukkaamaan lähellä rantaa olevan kiven taakse ja lyömään itsensä irti.