Jigien pomputus!?

[PeterPan]

Olen koittanut tänä kesänä opetella jigikalastusta, mutta laihoin tuloksin. Eikös pomputus mene suurin piirtein näin:

1. Jigi heitetään ja odotetaan kunnes se laskeutuu pohjaan.
2. Kelataan tyhjät siimat pois jonka jälkeen nostetaan vapaa 90 astetta pystyyn ja nopeasti lasketaan se taas vaakaan.
3. Samalla kun vapaa lasketaan, niin aloitetaan kelaus, jotta löysät on mahdollisimman pian poissa.
4. Odotetaan, että jigi tavoittaa pohjan uudelleen ja toistetaan em. kohtia.

Ongelmana on tuo kelaus. Ensinnäkin, tosi hankalaa tarkalleen tietää, koska jigi on uudelleen pohjassa nykäisyn jälkeen. Itselläni pomputus on varmaan liian hidasta, kun odotan, että onkohan se jo pohjassa uudelleen.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että oikeastaan koko ajan kelataan tyhjää siimaa pois, Se menee tosi, tosi löysälle kelalle. Homma kulminoitui totaalliseen katastrofiin pari päivää sitten. Olin ostanut Firelineä, kun sitä niin monesti jigaukseen suositellan. N. 15 heittoa em. kelaustekniikkaa käyttäen ja siima oli sellaisessa sotkussa, että vain puukko riitti homman selvittämiseen.

Miten ihmeessä noita kuuluisi pomputtaa niin, että siima ei kelaudu liian löysänä? Kaikki siimat tuntuu kyllä tuolla kelalla toimivan ihan OK suorassa kelauksessa, mutta jatkuvasti löysän kelaaminen on myrkkyä. Kelaanko väärin?

[kaivo]

Jigin perusuitto tapahtuu suurin piirtein tuohon tyyliin kuin olet kuvaillutkin, oikeilla jäljillä olet. En ole varsinainen jigiekspertti, mutta seuraavia juttuja tuli kuvailemasi perusteella mieleeni:

Jigin liikkeiden seuraaminen ja pohjatuntuma edellyttää sopivan painoista jigipäätä. Jos jigin pohjaantuloa joutuu arvailemaan, jigipää on turhan kevyt. Paino on kohdallaan silloin, kun jigin putoaminen pohjalle näkyy selvästi siiman löystymisenä. Parhaimmillaan tuntuu vapakädessä selvä tärähdys, jos välineet ovat tunnokkaat ja siima kuitua (kuten FireLine on).

Toinen ääripää voi olla liian raskas jigipää, joka vedon jälkeen jysähtää pohjaan nopeammin kuin ehdit kelata siiman suoraksi. Tästä ei kuitenkaan liene kysymys..?

Jigikalastuksessa siima puolautuu ainakin avokelalla hieman löyhemmin kuin muilla vieheillä. Tähän vaikuttaa mielestäni osaltaan hyvin kevyiden jigien heittely, jolloin jigin paino ei riitä pitämään siimaa suhteellisen suorana vajotuksen aikana. Voisit myös kokeilla uittaa jigiä lyhyemmin nostoin ja laskemalla vapaa takaisin etuasentoon hitaammin, jolloin siiman saa pidettyä hieman tiukempana. Uitossa ei tarvitse pitää kiirettä, näin jää enemmän aikaa tarkkailla tärppejä siiman liikkeistä.

Kuinka paksua siimaa olet käyttänyt? FireLinen paksuus ilmoitetaan pakkauksessa noin 35% todellista pienemmäksi, joten esim. ohuelta kuulostava 0,20 mm siima onkin todellisuudessa noin 0,27 -millistä. FireLine on myös (varsinkin uutena) melko jäykkä siima. Ylipaksu ja jäykähkö siima yhdistettynä ehkä turhan kevyeen jigiin aiheuttaa todennäköisesti ongelmia siiman puolautumisessa.

Yksi konsti on uittaa jigiä puhtaasti kelalla: vapa pidetään koko uiton ajan siiman suuntaisena, ja jigin pomput tehdään yksikertaisesti pyöräyttämällä kelan kampea 1 - 3 kierrosta kerrallaan sen mukaan, kuinka korkeita pomppuja halutaan. Kelauitossa on sekin etu, että kun vapa on alhaalla niin kova tuuli (jigikalastajan ykkösvihollinen) ei pääse tarttumaan siimaan yhtä helposti kuin vapauitolla.

[jaska74]

kelaa ne löysät pois aina vasta kun jigi on pohjassa

[PeterPan]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä.

Vähän painavammilla päillä ja FireLinellä (se on neonpunaista) oli kohtalaisen helppo nähdä, koska siimaa ei enää mennyt veteen ja jigi oli siis pohjassa. Minkäänlaista tuntumaa vapaan en kuitenkaan tuosta saanut pohjakosketuksista. Ilmeisesti vapa on aivan liian löysä jigikalastukseen. Se on varmastikin kokotoiminen ja löysin mahdollinen. Se on "hauska" ahventen kalastuksess  ,kun suht pienetkin ahvenet taivuttelevat sitä kaarelle. Kovin hyvä se ei kyllä taida olla ainakaan jigaukseen. Tarkoituksena olisikin hankkia joku selvästi jäykempi vapa.

Siimaa tuskin oli liikaa, sillä jätin sitä vajaaksi tavallistakin enemmän. Puolan reunaa oli näkyvissä varmaankin jopa sentti.

Sotkun sattuessa päässä todellakin oli kevyin pakista löytynyt jigi (muutaman gramman?), joten se, yhdistettynä löysien kelaukseen, ehkä sitten oli pääsyyllinen sotkuun.

Tarvitsee koittaa tuota kelalla tehtävää pomputusta. Ja kun saan uuden vavan hankituksi, niin täytyy antaa Firelinelle vielä toinen mahdollisuus (oli se sen verran kallistakin...).

[ara_1]

kyllä kyse on nimenomaan tästä jigipään koosta.Olen itse yrittänyt samaa tuntematta mitään.Vaihdat vaan jigipään painavempaan!

[ara_1]

ei aina!!....joskus ahventa tavoitellessa kala ei jostain syystä syö,koska se on pohjan tuntumassa,silloin toimii pohjaa myöten pomputus.Joskus taas on niin,ettei kala syö pomputus tyllillä pohjaa myöten,koska se oleilee välivedessä.

[Eräjormat]

voit myös uittaa jigiä niin että kun heität sen ja annat vajota pohjaan laitat vavan kären siiman mukaisesti (tai vähän korkeammalle) sitten vain 2-3 nopeaa kelausta ja annat taas vajota pohjaan. itellä toimii toi parhaiten eikä mene siimat sekaisin

[mdmx]

Olen koittanut tänä kesänä opetella jigikalastusta, mutta laihoin tuloksin. Eikös pomputus mene suurin piirtein näin:

1. Jigi heitetään ja odotetaan kunnes se laskeutuu pohjaan.
2. Kelataan tyhjät siimat pois jonka jälkeen nostetaan vapaa 90 astetta pystyyn ja nopeasti lasketaan se taas vaakaan.

Älä laske nopeasti vaapaa, vaan pidä se pystyssä niin kauan että jigi tömähtää uudelleen pohjaan. Näin tehdessä siima pysyy kireällä, ja tunnet kalatärpit. Samaten tunnet sen koska jigi osuu pohjaan. Jos lasket vavan heti alas siima löystyy, kalat pääsee karkuun, etkä tunne koska jigi on pohjassa. Jigin pomputkin jää paljon lyhyemmiksi jos lasket vavan heti alas, pidä siima kireällä kunnes jigi on uudestaan pohjassa niin pomposta tulee paljon pidempi.

3. Samalla kun vapaa lasketaan, niin aloitetaan kelaus, jotta löysät on mahdollisimman pian poissa.

Joo, mutta tämä vasta sen jälkeen kun jigi on jo pohjassa. Eikä tuossa kannata hosua, tulee siimasotkuja vaan. Kunhan tuo tyyli rutinoituu niin löysien kelaus käy kyllä nopeasti, mutta aluksi kannattaa olla rauhallinen ja kiinnittää huomiota siihen ettei kelalle pääse löysää siimaa.

Itse teen tuon niin että kun jigi on tömähtänyt pohjaan ja kelaan siimaa pois, pidän ranteet sen verran löysänä että tuo kelaus liikuttaa vapaa eikä nosta jigiä pohjasta. Eli siis, jigi on pohjassa ja vapa ylhäällä. Pidä käsi löysänä ja aloita kelaus, kelaa niin että jigi pysyy pohjassa ja vapa liikkuu kelatessa alaspäin. Vaatii hieman harjoittelua, mutta kunhan oppii niin käy kuin itsestään, eikä tule löysää siimaa kelalle.

3. Samalla kun vapaa lasketaan, niin aloitetaan
Ongelmana on tuo kelaus. Ensinnäkin, tosi hankalaa tarkalleen tietää, koska jigi on uudelleen pohjassa nykäisyn jälkeen. Itselläni pomputus on varmaan liian hidasta, kun odotan, että onkohan se jo pohjassa uudelleen.

Suurin virhe sinulla on varmaankin se että lasket vavan heti nypyn jälkeen, siima löystyy etkä tiedä mitä toisessa päässä tapahtuu. Kalat karkaa, et pakosti edes tunne tärppejä, samaten vaikea tietää koska jigi on pohjassa.

Välineet on myös erittäin tärkeä asia jigauksissa, kevyt 1-luokan haspeli, kevyt ja napakka n. 180cm vapa, n. 0.12 - 0.15 paksua punottua siimaa. Siihen vielä päälle sopivan painava jigipää, niin kyllä se siitä alkaa sujumaan. Kannattaa aluksi käyttää ylisuuria jigipäitä, että tuntuma on voimakkaampi. Sitten kun kädet "herkistyy" voi vaihtaa pienempiin päihin.

3. Samalla kun vapaa lasketaan, niin aloitetaan
Suurin ongelma on kuitenkin se, että oikeastaan koko ajan kelataan tyhjää siimaa pois, Se menee tosi, tosi löysälle kelalle. Homma kulminoitui totaalliseen katastrofiin pari päivää sitten. Olin ostanut Firelineä, kun sitä niin monesti jigaukseen suositellan. N. 15 heittoa em. kelaustekniikkaa käyttäen ja siima oli sellaisessa sotkussa, että vain puukko riitti homman selvittämiseen.

Itsellä kävin täysin samanlailla kun alottelin jigausta ja kelalla oli ekaa kertaa punotut siimat.. Harjoitus tekee mestarin, uskoisin että ylläolevilla vinkeillä homma paranee huomattavasti, näin ainakin itsellä.

Tässä vielä tiivistettynä miten itse abboraa jigaan:

1. Heitto, jigin osuessa veteen pistän kammen kiinni ja nostan vavan pystyyn. En kelaa, ellei sitten tullut "roikko" heittoa tai tuuli painanut siimaa ulos pussille. Pidetään vavankärki pystyssä kunnes tulee tärppi tai jigi tömähtää pohjaan. Tämä on oleellista, pohjakosketus on huomattavasti helpompi havaita vapa pystyssä, ja kalatki ottaa usein vajoomisvaiheessa.

2. Kun jigi osuu pohjaan, kelataan rauhallisesti löysät pois laskien vapaa samalla alaspäin.

3. Nostetaan vapa pystyyn, odotellaan taas vapa pystyssä kunnes jigi osuu uudelleen pohjaan.

[PeterPan]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä. Täytyypi näitä koittaa ja raportoin sitten, miten kävi.

Kerropa vielä, kuinka nopea ja voimakas on nostovaiheen nykäisy? Onko tarkotus nostaa kohtuullisen hitaasti vaiko vähän enemmän kuin riuhtaisemalla (jolloin pompusta tietysti tulee melko nopea ja korkea)?

[Pete]

kelaa ne löysät pois aina vasta kun jigi on pohjassa

                                                                      aivan VÄÄRIIN  löysä siima kelataan pois kun vapaa lasketaaan!!

Miten se kokonaisuudessaan tehdään oikein ?

[the juQ]

1. Heitto, jigin osuessa veteen pistän kammen kiinni ja nostan vavan pystyyn. En kelaa, ellei sitten tullut "roikko" heittoa tai tuuli painanut siimaa ulos pussille. Pidetään vavankärki pystyssä kunnes tulee tärppi tai jigi tömähtää pohjaan. Tämä on oleellista, pohjakosketus on huomattavasti helpompi havaita vapa pystyssä, ja kalatki ottaa usein vajoomisvaiheessa.

2. Kun jigi osuu pohjaan, kelataan rauhallisesti löysät pois laskien vapaa samalla alaspäin.

3. Nostetaan vapa pystyyn, odotellaan taas vapa pystyssä kunnes jigi osuu uudelleen pohjaan.

[Pete]

1. Heitto, jigin osuessa veteen pistän kammen kiinni ja nostan vavan pystyyn. En kelaa, ellei sitten tullut "roikko" heittoa tai tuuli painanut siimaa ulos pussille. Pidetään vavankärki pystyssä kunnes tulee tärppi tai jigi tömähtää pohjaan. Tämä on oleellista, pohjakosketus on huomattavasti helpompi havaita vapa pystyssä, ja kalatki ottaa usein vajoomisvaiheessa.

2. Kun jigi osuu pohjaan, kelataan rauhallisesti löysät pois laskien vapaa samalla alaspäin.

3. Nostetaan vapa pystyyn, odotellaan taas vapa pystyssä kunnes jigi osuu uudelleen pohjaan.

1. Miksi sitä löysää siimaa ei voi antaa jigille silloin kun se laskeutuu pohjaan ? Kaksi-kolme metriä ylimääräistä ja jigi laskeutuu nätisti pohjaan, tärpin kyllä huomaa löysästäkin siimasta.
2. Uitto tyylejä on erilaisia, varsinkin silloin kun ahven on parveutunut, kysymykseen tulee se, että kuinka rajulla otilla kala on ja onko kala aivan pohjassa vaiko vain välivedessä.
3. Jigiä voi kelailla hiljaa pohjassakin, kuha ottaa sen usein kun jigiä vedetään pohjaa myöden.
4. Joskus kova pohjan tömistely jigillä saa kalat ottamaan rajummin.

Tyylejä on monia, sinun tyylisi ei ole ainut ja oikea. Eikä suinkaan minunkaan tyylini siksi vaihtelenkin sitä aina tarvittaessa.

[jaska74]

kelaa ne löysät pois aina vasta kun jigi on pohjassa

                                                                      aivan VÄÄRIIN  löysä siima kelataan pois kun vapaa lasketaaan!!

2. Kun jigi osuu pohjaan, kelataan rauhallisesti löysät pois laskien vapaa samalla alaspäin.

ota nyt sitten tuonkin kaverin ohjeista selvää...

minä sanoin että löysät pois vasta kun jigi on pohjassa, kaveri sanoo että aivan väärin ja kuitenkin seuraavaksi neuvoo itse samaa..

[PeterPan]

Pitäisi ottaa nuo Kireitä siimoja -jaksot kaikki talteen. Siinä oli ahvenen jigikalastuksesta kokonainen jakso, ja kalastustekniikkaakin esiteltiin rutkasti. Typerää, kun ajattelin asian siinä oppivani yhdellä katsomisella. Siinä neuvottu tekniikka oli alotusviestini kaltainen - tai siis ainakin niin sen ymmärsin. Parasta kokeilla ja oppia, mutta näistä teidän ohjeista on kyllä varmasti apua, kun koittaa ihmetellä, että meneekö se siima solmuun vaiko ei ja jos menee, niin miksi.

[Jussi_]

Pitäisi ottaa nuo Kireitä siimoja -jaksot kaikki talteen. Siinä oli ahvenen jigikalastuksesta kokonainen jakso, ja kalastustekniikkaakin esiteltiin rutkasti. Typerää, kun ajattelin asian siinä oppivani yhdellä katsomisella. Siinä neuvottu tekniikka oli alotusviestini kaltainen - tai siis ainakin niin sen ymmärsin. Parasta kokeilla ja oppia, mutta näistä teidän ohjeista on kyllä varmasti apua, kun koittaa ihmetellä, että meneekö se siima solmuun vaiko ei ja jos menee, niin miksi.

On muuten hyvä tuo ahvenen jigikalastus jakso.. sain siitä hirveän jigikalastus himon

[jaska74]

esim dc++:lla löytyy kaikki jaksot 

[PeterPan]

No niin... Nyt on sitten ensimmäinen kala saatu jigillä 

Noin 10 cm ahven, kun harjoittelin pomputustekniikkaa venelaiturilta heittäen. Oli taas niin kuuma päivä, ettei ehtinyt muuta kuin katiskan katsoa ja muutaman heiton tehdä. Mutta antoi kyllä toivoa harrastuksen jatkamisen suhteen, kun jo kolmannella oli edes jotakin kiinni.

Paras neuvo oli se, että vapa pystyssä odotetaan pohjatärppiä (tai kalaa). Nyt homma alkaa kulkea ja ihan oikeasti näin (ja välillä luulin tuntevanikin), koska pohjakosketus tuli. Oma FireLireni (joka sai kuin saikin toisen mahdollisuuden) on neonpunaista ja sen avulla on helppoa seurata siiman liikkeitä ja juoksua veden pinnalla.

Offtopic: täällä etelässä ainakin oli komiat revontulet, kun pimeässä kotiin palailin. Kannattaa siis tähytä taivaalle, jos pimeässä ulkona liikkuu.

[mdmx]

kelaa ne löysät pois aina vasta kun jigi on pohjassa

                                                                      aivan VÄÄRIIN  löysä siima kelataan pois kun vapaa lasketaaan!!

Ei kyllä ollenkaan väärin. Kuten sanoit löysät kelataan pois kun vapaa lasketaan, aivan totta. Mutta vapaa lasketaan vasta kun jigi on pohjassa, eli löysät kelataan pois vasta kun jigi on pohjassa.

Hieman ristiriitaisia nämä sun kommenttis. 

1. Miksi sitä löysää siimaa ei voi antaa jigille silloin kun se laskeutuu pohjaan ? Kaksi-kolme metriä ylimääräistä ja jigi laskeutuu nätisti pohjaan, tärpin kyllä huomaa löysästäkin siimasta.

Vastaisku on nopeampi tehdä kun kampi on kiinni.. Ei ehkä ahvenen kanssa niin tärkeää kun hyvällä syönnillä jigi on mahalaukussa, mutta kuhan kanssa sitäkin tärkeämpää. Itsekkin annan joskus hetken vajota ennen kammen sulkemista, varsinkin jos jigaan syvässä vedessä ja kaikki kalat on tulleet ihan pohjan tuntumasta.

2. Uitto tyylejä on erilaisia, varsinkin silloin kun ahven on parveutunut, kysymykseen tulee se, että kuinka rajulla otilla kala on ja onko kala aivan pohjassa vaiko vain välivedessä.
3. Jigiä voi kelailla hiljaa pohjassakin, kuha ottaa sen usein kun jigiä vedetään pohjaa myöden.
4. Joskus kova pohjan tömistely jigillä saa kalat ottamaan rajummin.

Tyylejä on monia, sinun tyylisi ei ole ainut ja oikea. Eikä suinkaan minunkaan tyylini siksi vaihtelenkin sitä aina tarvittaessa.

Joo tottakai tyylejä on erilaisia. Jos esim ahvenet vain ronkkii teen yleensä nopeaa pientä nypyttämistä yhden noston sijaan, tai muuta vastaavaa 'erilaista' liikettä jotta saisin kalan hermostumaan.. Joskus heiton alkuvaiheessa tömistelen pohjaa voimakkailla nypyillä. Ja muuta vastaavaa, idea on kuitenkin saada houkuteltua ahven nappaamaan, tyyli on vapaa ja on hyväksi tehdä pieniä muutoksia kokoajan ettei uinti ole liian kaavamaista. Tai itse ainakin olen huomannut että se houkuttelee usein ronkkivan ahvenen nappaamaan kunnolla.

Jos ahven on kovalla syönnillä veneen alla heitän yleensä lyhyen muutaman metrin heiton, pistän kammen kiinni, ja kelaan kalan ylös ennenkö jigi edes osuu kertaakaan pohjaan.

Kysyjä oli kuitenkin aloitteleva jigaaja, ja kaipasi neuvoja miten heitellä niin että pohjakosketuksen tuntee, ja että siimat ei mene sekaisin. Hienosäätö ja omat variaatiot tulee sitten kokemuksen myötä. Toki aina kannattaa kokeilla erilaisia heittotyylejä, joskus hidas pohjan kyntäminen toimii (kelataan hitaasti niin että jigi raapii kokoajan pohjaa). Tätä en suosittele kivikkoisella pohjalla, tulee kalliiks.