Chat

Author Topic: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten  (Read 24960 times)

0 Members and 2 Guests are viewing this topic.

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« on: November 27, 2006, 13:48:09 »
Kävin viime talvena 26 kertaa kotilahdella pilkillä ja joka reissulla merkitsin muistiin ahvensaaliin painon/tunti ja ilmanpaineen. Nyt piirsin kuvaajan ilmanpaineen ja kalansaaliiden määrän yhteydestä. Normaali ilmanpainehan on 1013,25 mBar.

Kävi ilmi, että kaikki neljä talven suurinta saalista tulivat ilmanpaineen välillä 1004-1010 mBar. Ahven nappaa siis parhaiten lievällä matalapaineella. Kun ilmanpaine oli alle 1000 mBar tai yli 1025 mBar saaliit olivat yhtä reissua luukuunottamatta (8 kertaa 9:stä) talven heikoimmat, vain kolmannes parhaan ilmanpaineen saaliista.

-Huonoin ja 2. huonoin saalis tuli ilmanpaineella 1025 mBar, 3. huonoin 1007 mBar, 4. huonoin 990 mBar.

Teen samanlaisen tutkimuksen tulevana kautena ja todennäköisesti tulen saamaan lisää todisteita havainnoilleni. Eli aika turha lähteä pilkille, jos ilmanpaine ei ole välillä 1000 - 1020 mBar. Eivätköhän nämä tulokseni jo aika hyvin todista, että lievällä matalapaineella kalaa saa parhaiten?

« Last Edit: December 02, 2006, 15:10:05 by Himopilkkijä89 »

kaivo

  • Guest
Vs: Ahventa tulee lievällä matalapaineella parhaiten
« Reply #1 on: November 27, 2006, 14:16:17 »
Ei tästä voi vetää vielä johtopäätöksiä sen suhteen, että 1004 - 1010 mBar:in ilmanpaine olisi paras. Huomioimatta nimittäin jäi kokonaan se, oltiinko noihin painelukemiin tultu matalammista vai korkeammista lukemista, eli mikä oli muutoksen suunta ja nopeus? Ja mikä oli ilmanpaineen lähtötaso?

Oma käsitykseni on se, että olipa ilmanpaine korkealla tai matalalla, pitkään tasaisena pysyessään se passivoi kaloja. Vastaavasti paineen muutos laittaa kalat liikkeelle. Ahvenen tapauksessa nouseva paine aktivoi kaloja, olipa paineen lähtötaso mikä tahansa.

Panitko merkille ottisyvyyden vaihteluja ilmanpaineen vaihtelujen mukaan?
« Last Edit: November 28, 2007, 13:48:51 by Kaivo »

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee lievällä matalapaineella parhaiten
« Reply #2 on: November 27, 2006, 15:05:49 »
Ei tästä voi vetää vielä johtopäätöksiä sen suhteen, että 1004 - 1010 mBar:in ilmanpaine olisi paras. Huomioimatta nimittäin jäi kokonaan se, oltiinko noihin painelukemiin tultu matalammista vai korkeammista lukemista, eli mikä oli muutoksen suunta ja nopeus? Ja mikä oli ilmanpaineen lähtötaso?

Oma käsitykseni on se, että olipa ilmanpaine korkealla tai matalalla, pitkään tasaisena pysyessään se passivoi kaloja. Vastaavasti paineen muutos laittaa kalat liikkeelle. Ahvenen tapauksessa nouseva paine aktivoi kaloja, olipa paineen lähtötaso mikä tahansa.

Panitko merkille ottisyvyyden vaihteluja ilmanpaineen vaihtelujen mukaan?

Joo, kyllä voisi sanoa. että paineen nousemisen jälkeen kala meni matalampaan. Kun taas paine muuttui matalaan päin kalat menivät syvempään. Viime talven perusteella voisin sanoa, että ahven oli parhaalla otilla kun normaali/pieni korkeapaine muuttui pieneksi matalapaineeksi. Ja voisi sanoa, että ahven oli huonoimmalla syönnillä silloin kuten mainitsitkin kun paine ei ole muuttunut. Erityisen huonoa syönti oli silloin, kun paine oli melko tasaisesti pysytelly vahvana korkeapaineena.

Uskaltaisin kuitenkin väittää, että pitkään 1005 mBar ollut paine on parempi kuin yhtäkkisesti 1005:stä 1025 muuttunut paine. Toisaalta todettakoon myös, että talven keskimääräistä huonoimpia reissuja olivat 23.3 ja 24.3 vaikka silloin ilmanpaine oli välillä 1007-1008 mBar. Silloin paine oli ollut kaiketi pitkään samana, ja siksi syönti oli huonohko. Mainittakoon myös, että juuri edellä mainitut reissut olivat parempia kuin selvällä korkeapaineella tehdyt reissut, riippumatta viime aikojen paineen muutoksesta.

Mainitaan vielä, että kotilahdellani pilkkisyvyyteni on vaihdellut 1,5 metrin ja 3,5 metrin välillä. Lähialueelta tosin löytyy syvempääkin vettä, noin 10 metriä.

Laitetaanpa vielä joitakin havainoja viime talvelta. Iso ahven (yli 100g) otti alkutalvesta huomattavasti paremmin kuin lopputalvesta. Toisaalta pieni ahven nappasi lopputalvesta huomattavasti paremmin kuin alkutalvesta. Alkutalvesta pystypilkki kelpasi erittäin hyvin, lopputalvesta ei lainkaan. Lopputalvesta oli pakko käyttää pelkkää morria, jos halusi saada yhtikään mitään reijästä ylös.

26 reissua on tämän tyyppistä tutkimusta varten kovin vähän. Ahvenen tuloon vaikuttavat monet muutkin asiat :tuuli, lämpötila, lumen ja jään määrä, pilkkipaikka(lähes kaikki noista 26 kerrasta ovat kyllä erittäin samalla pienellä alueella.), pilvisyys/auringonpaiste, vuodenaika, pyyntiväline jne.

Lopuksi pitää vielä muistaa, että ilmanpaine on normaali useammin kuin korkea tai matala.(26 )Reissuistani ilmanpaineen välillä 1005-1015 oli peräti puolet (13).
« Last Edit: November 27, 2006, 15:10:28 by Himopilkkijä89 »

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #3 on: November 27, 2006, 15:13:39 »
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #4 on: November 27, 2006, 15:19:14 »
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Lasketaan sitten, kauan siinä kyllä kestää. Mutta aloitan NYT

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #5 on: November 27, 2006, 16:00:25 »
Laske niistä tuloksista korrelaatio, vaikka Pearsonin tai Spearmanin rhoo.
Lasketaan sitten, kauan siinä kyllä kestää. Mutta aloitan NYT

Pearsonin testin löydät ihan excelistä, mutta Spearmanin rhoota varten pitäisi varmaan olla SPSS tai minitab käytössä. Ei niitä käsin kannata alkaa nyhtämään, siinä menee ikä ja terveys. Tosin tuo testi ei pakosta löydä tuota havaintoa, jos se syönti ei noudata sitä ilmanpainetta täysin (vaan optimi olisi muutoksessa tai jollain välillä).

Pitäisi tehdä jotain kuvia ja analysoida niistä sitten paremmin... mutta sitten pitäisi kyllä vakioidakin tätä hommaa vähän, eli "vain samassa paikassa kalastetut tulokset ovat keskenään verrattavissa". Sitten "sama aika kalastukseen aina käytetty" tai "montako kalaa tunnissa" tai "montako kiloa tunnissa" vakioitu arvo myös. Pidemmälle vietynä myös vuodenaikaa ja ilmanpainetta voisi tutkia, että onko tietyt ilmanpaineet olleet yleisempiä jonain kuukautena (tutkia normaalijakautuneisuus jollain testillä, oiskohan Kolmogorov-Smirnov tässä hyvä.. en tiedä). Sitten mennään käytettyihin pilkkeihin, tehtyihin reikiin, sään aiheuttamaan motivaatioon (eli onko jaksanut yrittää hyvällä säällä enemmän kuin huonolla) jne jne..

Eli saatu tulos pitää myös tutkia monelta kantilta, että voidaanko sitä pitää oikeasti aitona. Sen verran tuo sinun havainto kuitenkin innosti, että pitääkin yrittää itse pistää myös ilmanpaineita vastaisuudessa ylös. Niitä en ole kalakirjanpitoon vielä syöttänyt koskaan. Nyt laitan ne aina kun tieto vain on helposti saatavilla (ts. netti löytyy nopeasti, sääasemaa tai ilmapuntaria ei minulla ole).
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #6 on: November 27, 2006, 16:48:36 »
Ilmanpaineen saa melko tarkasti myös netistä. Katsoo vain lähimmältä paikkakunnalta sään niin siellä pitäisi olla myös ilmanpainetiedot. Koetin laskea sen korrelaation, mutta sitten tajusin ettei tätä voi laskea korrelaatiolla alkuunkaan. Turhan vaivan näin. Se johtuu siitä ettei lukemien pitäisikään olla suoraan verrannolliset, koska suurimmat kalansaalislukemat ovatkin pienen matalapaineen kohdalla(siis kutakuinkin ilmanpaineen keskivaiheilla) eikä suurimman paineen kohdalla.

Nähtävästi piirtämäni kuvaaja olikin kaikkein paras tapa esittää tämä asia. Kuvaajan huippu menee ilmanpaineen 1005-1010 mBar-kohdassa ja kuvaaja laskee mentäessä kohti korkea, -ja matalapainetta.
« Last Edit: November 27, 2006, 16:59:16 by Himopilkkijä89 »

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #7 on: November 27, 2006, 20:29:31 »
Pistäppä tuo kuvaaja jonnekin näkyviin ;)
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #8 on: November 27, 2006, 21:20:01 »
Pistäppä tuo kuvaaja jonnekin näkyviin ;)

Ahvensaalis g/h   Ilmanpaine mBar
200                   990
330                   997
410                   1000
1000                 1004
890                   1005
750                   1005
370                   1007
190                   1007
240                   1008
800                   1010
600                   1010
530                   1010
440                   1010
320                   1010
220                   1010
260                   1012
330                   1015
750                   1020
560                   1020
400                   1020
700                   1025
430                   1025
120                   1025
40                     1025
230                   1027
250                   1030

Siinä teille kaikille valmis aineisto, senkun piirrätte itsellenne kuvaajan :-D

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #9 on: November 27, 2006, 21:42:14 »
Tuossa kuvaa:



Minun silmään tuossa keskivaiheen ilmanpaineilla on valtava hajonta tuossa syönnin hyvyydessä, joten ei tuosta voi sanoa oikein juuta eikä jaata. Kirjaappas ensi talvena se, että onko ilmanpaine NOUSUSSA vai LASKUSSA, koska sillä olisi tässä tilanteessa ihan eri merkitys. R-arvo ei ainakaan löydä korrelaatiota tuosta.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Yuz

  • Posts: 979
  • RAGE
    • MSN Messenger - yuzzi_91@msn.com
    • View Profile
    • Email
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #10 on: November 27, 2006, 22:54:25 »
Ottakaa huomioon myös esim. tuulen suunta. Itätuulta?
I once dug a pit and filled it with clouds. Or was it clowns? Come to think of it, it began to smell. Must have been clowns.

Väenö.

  • Posts: 144
    • View Profile
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #11 on: November 28, 2006, 08:45:34 »
Ottakaa huomioon myös esim. tuulen suunta. Itätuulta?

    Kokemukseni perusteella väitän,että tuulen suunnalla ei ole merkitystä muualla kuin merellä.Tuulen ollessa pohjoisen suunnalla,kala syö,sillä paine jään alla laskee veden laskiessa.Etelänpuoleinen tuuli vaikuttaa päinvastaisesti,kun vesi nousee Pohjanlahdella.

kaivo

  • Guest
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #12 on: November 28, 2006, 09:03:17 »
Kalojen elinympäristöt voisi jakaa karkeasti neljään päätyyppiin: 1. merialue, 2. järvet ja lammet, 3. joet ja 4. säännöstellyt vesistöt. Erottelu on mielestäni siksi hyvä pitää mielessä, että niillä kaikilla on omat erityispiirteensä, jotka varmasti vaikuttavat kalojen liikkeisiin. Vedenkorkeus ja virtaukset muuttuvat kaikissa eri tavalla.

Esimerkiksi "kotivesistöni" Oulujoen vedenkorkeus vaihtelee talven mittaan suuresti riippuen voimaloiden juoksutuksista, mikä tuo ottipaikkojen + -syvyyksien hakemiseen yhden tekijän lisää verrattuna luonnontilaisiin järviin ja lampiin, joiden olosuhteet pysyttelevät talven ajan tässä mielessä vakaampina.
« Last Edit: November 28, 2006, 09:30:09 by Kaivo »

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #13 on: November 28, 2006, 09:08:58 »
Eikös tuulensuunta kuitenkin vaihdu yleensä matalapaineen lähestyessä ja mennessä ohi jne.. eli tuulensuunnat olisivat jokseenkin yhteyksissä myös vallitsevaan ilmanpaineeseen?
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

sääksi

  • Koukkunokkainen liitelijä
  • Posts: 120
    • View Profile
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #14 on: November 28, 2006, 13:07:06 »
Niin minäkin muistelen jostain lukeneeni jos kääntää tuulelle selän ja sit osottelee käsillä niin tietää missäpäin on korkea- tai matalapaine. Minnepäin menossa ja niin edespäin.
Mut nää on mulle ihan utopiaa. Tuolta vois esim. lueskella http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
jos jaksais.
Onko tietoa tai havaintoja miten se vesien säännöstely vaikuttaa ahveniin ja niiden liikkumiseen tai syöntiin.
« Last Edit: November 28, 2006, 13:19:59 by sääksi »
Valo tunnelinpäässä olikin juna.

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #15 on: November 28, 2006, 13:21:55 »


Toiselle foorumille postasin tämän.. pistetään ny sitte tännekin:

Quote
Linkkejä:

Pari ukkostutkaa aluksi:

http://www.it.savonia-amk.fi/lightning/
http://www.vaski.net/thunder/ukkonen2.htm
http://www.mantynen.com/teemu/ukko/intersections.jpeg

Alimmainen vaatii refreshiä, että näyttää salamat. Se on kuitenkin ehkä paras noista..

Ukkosaktiivisuutta:
http://www.mantynen.com/teemu/ukko/activity.png

Cape ja Li -arvot:
http://www.vaski.net/Cape-Li.htm

Hyvälaatuinen satelliittikuva:
http://saturn.unibe.ch/rsbern/noaa/dw/realtime/current/n1bcurr.jpg

Myrskyennuste (päivitetään tarvittaessa):
http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/nakymat.htm

Linkkilistoja, täältä löytyy "kaikki":
http://www.saunalahti.fi/fmbb/storms/storms.htm
http://www.myrsky.com/linkit.htm
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #16 on: November 28, 2006, 13:48:29 »
Kyllä mulla jonkinlaisia muistiinpanoja on siitäkin mihin suuntaan paine oli ennen pilkkireissua muuttunut, melko vajavaisia vain. Mutta kyllä niistä huomaa varsinkin noiden 1010 paineen kohdalla tehtyjen reissujen kanssa, että silloin kun paine oli pysytellyt samassa saalit olivat huonomia kuin äkkinäisten nousujen ja laskujen jälkeen. Voisin sanoa, että kalan tulo on parhaimmillaan silloin, kun vahva matalapaine (970-985 mBar) nousee nopeasti lähelle normaalipainetta johonkin 1005-1010 mBar:iin.

No, tarkemmat muistiinpanot tulevana kautena.

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #17 on: November 28, 2006, 13:50:58 »
Eikös tuulensuunta kuitenkin vaihdu yleensä matalapaineen lähestyessä ja mennessä ohi jne.. eli tuulensuunnat olisivat jokseenkin yhteyksissä myös vallitsevaan ilmanpaineeseen?
En nyt suunnasta osaa sanoa, mutta kyllä asia on yleensä niin että kun on matalapaine tuulee mutta korkeapaineella on tyyntä koska tuulet kulkevat korkeapainealueilta kohti matalapainealueita.

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #18 on: November 29, 2006, 13:46:53 »
Mikään ei ole niin suuri valhe kuin tilasto.. nyt sain tehdyksi keskiarvoihin perustuvan kuvaajan, joka tukee havaintoasi. Harmi kun netti on jotenkin solmussa ja en saa tuota kuvaa ladatuks sinne.

Nytpä onnistui:

Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #19 on: November 29, 2006, 13:50:34 »
Noniin, kuvaaja joka tukee havaintoani. Millä ihmeellä sen osasit väsätä?

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #20 on: November 29, 2006, 13:52:13 »
Ei muuten kuin jaoin nuo saadut arvot ilmanpaineen mukaan tuollaisille väleille. Sitten laskin keskiarvot ja tein keskihajonnat ja havaintojen perusteella laskin keskiarvon keskivriheen. Siinä on sitten kuva niiden lukujen pohjalta.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

sillitoni

  • Posts: 10
    • View Profile
    • Email
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #21 on: November 29, 2006, 16:27:57 »
Mielestäni tuo ei kerro kuin sen, että koska kala on pohjassa? Jos mukana olisi ollut osaava tasapainopilkkijä, joka onkii pelkästään välivettä isojen yli 300g ahventen toivossa, tilanne olisi voinut vähän hajota. Mielestäni korkeapaine on parasta aikaa tavoittaa isot tasapainopilkeillä heti kannen alta. Korkeapaineella kala liikkuu, ja korkeallakin välivedessä, on oma kokemukseni reilu 20 vuoden tasapainoilun ajalta. Tosin tuo alue josta himopilkkijä on onkinut on niin matalaa, että mahdollista että isompi liikkeellä oleva ahven hakisi pohjastakin eväänsä kun kerran liikkeellä on.

Mutta otsikon väittämästä siis olen erimieltä. Tosin ahvenetkin on ahvenia vasta mielestäni yli 200 grammaisina..
Pitkän linjan tasurifriikki..

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #22 on: November 29, 2006, 16:46:31 »
Nyt olisi hyvä, jos olisi vastaava aineisto kerättynä tasuripilkkijältä! Saisi 2 kuvaa eri pilkkityypeiltä, jolloin voisi vertailla näitä havaintoja keskenään.

Itselläni ei ole kerättynä ilmanpaine-dataa, mutta tuulensuunnissa näyttäisi pohjoinen ja itä vaikuttavan syöntiä heikentävästi ja toinen on erittäin jännä kuunkiertoon liittyvä juttu. Minä voisin siitä koittaa jonkinlaisen kuvan saada tänne myös, kunhan vain kerkiän. Nyt on monta asiaa niin pahasti vaiheessa, etten välttämättä ihan heti ehdi.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

sillitoni

  • Posts: 10
    • View Profile
    • Email
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #23 on: November 29, 2006, 17:48:45 »
Mullakaan ei ole mitään tarkkaa tilastoa ilmanpaineista, eli ihan "mutu"-tietoa tuo on omalta kohdalta. Ennen reissua tai reissun jälkeen ilmatieteenlaitoksen sivuilta vilkuillu vähän suuntaa vallitseville paineille. Kun nuo jäät nyt tulisi taas järville niin pitänee tehdä jonkinlaista seurantaa aiheesta.

Se tuossa himopilkkijän tilastossa on hyvää, että se on samalta paikalta. Itse harvoin tulee käytyä samalla paikalla toista kertaa talven aikana. Joten aina vähän tuurista kiinni onko kala millä otilla. Järviä on suomessa niin mahdottomasti ettei tahdo aika riittää kaikkia koluta. Ja nykyään vielä ruotsissakin pitää käydä muutamaan otteeseen. Taitaa olla vertailu aika mahdotonta omien reissujen perusteella. Tasurihommissa vertailu taitaa jäädä juuri tuohon, että millä korkeudella puree parhaiten milläkin ilmanpaineella.

Kiinnostava aihe kuitenkin. Jos jollain paremmat mahdollisuudet onkia samoja mestoja eri keleillä ja erilaisilla välineillä ja kerätä tietoa reissuista, niin kiinnostaa varmasti monia.
Pitkän linjan tasurifriikki..

kaivo

  • Guest
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #24 on: November 29, 2006, 18:24:05 »
Korkeapaineella kala liikkuu, ja korkeallakin välivedessä, on oma kokemukseni reilu 20 vuoden tasapainoilun ajalta. Tosin tuo alue josta himopilkkijä on onkinut on niin matalaa, että mahdollista että isompi liikkeellä oleva ahven hakisi pohjastakin eväänsä kun kerran liikkeellä on.
Johtopäätös: ilmanpaineen noustessa ahven aktivoituu ja nousee vesikerroksessa ylemmäs. Syvässä avovedessä siis irti pohjasta, rantojen lähettyvillä kala hakeutuu matalampaan veteen?
« Last Edit: November 29, 2006, 18:26:05 by Kaivo »

sillitoni

  • Posts: 10
    • View Profile
    • Email
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #25 on: November 29, 2006, 19:25:02 »
Sekoitetaan vielä..  :evil: Yksi omalle kohdalle sattuneista parhaista syönneistä koskaan, on ollut älyttömällä lumisateella. Epäilemättä oli ilmanpaine matalalla. 150-400g ahventa oli alle metrin vedessä Näsijärven eräällä lahdella oikein hyvin. Minne vain teki uuden reiän, niin aina junttasi tasapainoon hyvän kokoinen ahven kiinni. Aamu oli siis ollut aivan selkeä ja lumisade alkoi pari tuntia ennen pimeää. Kaloja tuli ylös reilussa tunnissa reilu 5 kiloa. Sään vaihdos epäilemättä aktivoi kalan, mutta ajoiko ilmanpaine kalan tuonne aivan rantaviivaan vai oliko ne jo siellä ja alkoivat vain syömään aivan hurmiossa? Haukia piti rannasta yrittää, mutta ahvenet olivatkin valloittaneet paikan. Normaalisti kalat on tuolla lahdella 4-8 metrin syvyydessä tasaisen pohjan päällä. Ja yleensä ne isot tavoittaa tuolla juuri välivedestä, oli sää mikä tahansa.

Valon määrä vaikuttaa varmasti myös kalan liikkumiseen ja oleskelusyvyyteen. Mielestäni pienellä paineenvaihtelulla ei ole suurta merkitystä pilkinnässä. Paineen muuttuessa nopeammin kuin mitä kala pystyy sisäistä painettaan säätämään, vaikutusta on varmasti johonkin suuntaan. Paineen muuttuminen voi siis aktivoida tai passivoida kalaa, sekä voi saada ne muuttaamaan paikkaansa jos muutos on kova ja äkkinäinen. Valo, mahdolliset veden virtaukset ja ravintotilanne määrää paremmin missä kalaa on ja mistä sitä myös enemmän saadaan ylös.

Mitä sitten on jäänyt vuosien mittaan käteen? Ainakin aloitan kirkkaalla kelillä ja korkeammalla ilmanpaineella syvempää ja kala on usein liikkeessä välivedessä, ei tarvitse kuin odottaa että kalat uivat reiän alle. Tasaisella matalapaineella kala voi olla passiivista ja pohjassa, jolloin sitä löytyy ehkä paremmin kovasti kairaamalla. Tuossa syy, miksi toukkavermeillä saa paremmin saalista pienellä matalapaineella? Sitähän on oikeasti vaikea sanoa, koska kala syö paremmin. Joskus on tullut kyllä eteen että kala ei todellakaan ota mihinkään, eikä niitä tunnu saavan juuri sinä tiettynä päivänä kukaan. Tuollaisista nollapäivistä olisi kiva saada tietoa jos niitä tulee kohdalle. Oppisi ehkä, että koska ei ainakaan kannata mennä pilkille.
 

Pitkän linjan tasurifriikki..

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #26 on: November 29, 2006, 19:43:08 »
Ahvenhan yleensä lumisateella menee kohti rantoja, koska jään alla yhtäkkiä on paljon vähemmän valoa. Ne siis menevät matalempaan veteen, jotta näkevät paremmin. Vastaavasti kun lumipeite yhtäkkisesti sulaa jään päältä pois ahvenet menevät syvempään veteen.

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #27 on: December 02, 2006, 13:10:00 »
En jaksa nyt tehdä uutta aihetta joten laitan nyt tähän viime talven lukemat kuvaamaan ilmanpaineen ja ottisyvyyden yhteyttä. 

Ilmanpaine   Paras ottisyvyys (arvio) Päivämäärä  Kalaa g/h  Sää                                                          (Paras) pyyntiväline 
1020          3,3                            17.12        750          Tyyntä, sumua, puolipilvistä, -12 c                  pysty
1025          3,5                            22.12        433          Tyyntä, selkeätä todella aurinkoista, -12 c        pysty
1020          2,2                            27.12        557          Lähes tyyntä, kevyt lumisade(olematon), -9 c   värikoukku
1010          3,2                            29.12        218          Koht.tuuli, pilvinen, -9 c                                morri
1000          3,2                            30.12        414          5 m/s kaakkoistuuli, pilvistä, -3 c                     värikoukku
1025          2,5                            4.1           120           Tyyni, pilvinen, -2 c                                      morri
1020          2,8                            13.1         400           Ei säätietoja                                                morri 
990            2,4                            17.1         200           Navakka kaakkoistuuli, pilvinen, -8 c                morri
1025          2,8                            20.1         40             Kohtalainen/heikko kaakkoistuuli, selkeää, -22 c tasapaino
1010          2,2                            26.1         800           Heikko lounaistuuli, pilvinen, -1 c                      morri
1010          2,4                            27.1         600           Kohtalainen lounaistuuli, selkeää, +/- 0 c           morri
1010          3,0                            28.1         444           Heikohko lounaistuuli, puolipilvinen, -4 c            morri
1015          3,7                            31.1         333           Tyyni, pilvinen, -2 c                                       morri/tapsi
1005          3,2                            1.2           893           Heikko itätuuli, pilvinen lumi/räntäsade, +1 c     morri/tapsi
1010          3,2                            2.2           535           Heikko itätuuli, lumisade, -5 c                         morri
1025          3,3                            3.2           700           Kohtalainen itätuuli, puolipilvinen, -16 c            tasari/morri
1027          3,0                            4.2           229           Heikko pohjoistuuli, selkeää, -21 c                   morri
1030          3,1                            7.2           250           Tyyntä, selkeää, -16 c                                   morri
1012          3,1                            16.2         260            Navakka kaakkoistuuli, pilvistä, -6 c                  morri/tapsi
1010          3,0                            17.2         315            Melko navakka kaak.tuuli, selkeää, -11 c           morri/tapsi
1008          2,5                            23.3         239            Heikko luoteistuuli, selkeää, -6 c                      morri
1007          2,5                            24.3         190            Kohtalainen luoteistuuli, selkeää, -3 c               morri
997            3,0                            31.3         330            Heikko kaakkoistuuli, pilvistä, +3 c                   tapsi/morri
1007          1,8                            12.4         360            Tyyni, selkeä, +5 c                                       morri
1004          2,7                            13.4         1000          Koht.etelätuuli, melko pilvistä, +5 c                 morri
1005          2,5                            19.4         750            Koht.etelätuuli, selkeää, +8 c                         tapsi lähinnä

Tästä näkee myös melko hyvin nuo ilmanpaineen vaihtelut ja päivämäärän vaikutuksen kalantuloon sekä sään vaikutukset ja pyyntiväline.
Tästä voi piirtää jos jonkinlaista kuvaajaa.
Ja ne kuun vaiheet voisi vielä selvittää mutta mistähän ne näin jälkikäteen voi katsoa?

         
« Last Edit: December 02, 2006, 14:39:15 by Himopilkkijä89 »

Himopilkkijä89

  • Posts: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger - atte89@luukku.com
    • View Profile
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #28 on: December 02, 2006, 15:44:33 »
Piirsin tuon ilmanpaine-ottisyvyyskuvaajan ja minkään näköistä yhteyttä niillä ei ollut. Tämä siis todistaa, että ilmanpaineen vaihtelu vaikuttaa ahveniin lähinnä vain siten, että ne syövät paremmin normaali- tai pienellä matalapaineella. Olenhan kuullut juttuja myös siitä että kun ilmanpaine poikkeaa suuresti normaalista ahvenet tulevat "sairaiksi" eivätkä ne siksi syö mitään.

Ahvenen oleskelusyvyyteen siis vaikuttavat enemmän muut tekijät, kuten lumen määrä jään päällä.
« Last Edit: December 04, 2006, 19:44:25 by Himopilkkijä89 »

Tasuriman

  • Puntarin hytkyttäjä
  • Posts: 189
  • Tasureissa on taikaa
    • View Profile
Vs: Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« Reply #29 on: December 04, 2006, 14:19:32 »
Aivan kertakaikkisen hieno asia, että joku osaa ja viittii tehdä pitkäaikaiskartoitusta saaliista ja olosuhteista.

Omat kokemukseen perustuvat havainnot ovat joissakin osin yhteneväisiä ja toisaalta eriäviäkin noiden tilastojen pohjalta tehtyihin arviointeihin.

Koska en ole tehnyt muistiinpanoja, enkä tilastoja, niin muistinvaraiset käsitykset kalojen syöntiin liittyvistä olosuhteista eivät tietenkään ole luotettavia.

  Joskin olen noissa tilastoissakin huomaavinani hajontaa, joka ei puhtaasti voi liittyä esim. ilmanpaineen vaikutukseen.
Oletettavasti muuttujia on niin paljon, ettei kaikenkattavaa ja niinmuodoin varmaan syöntiaikaan johtavaa tilastoa ole mahdollista tehdä.

 En tarkoita., että pitäisin tilastoa tarpeettomana, tai epäpätevänä. Varmasti tuollaisilla tilastoilla pystytään hahmottamaan todennäköisimmät syöntijaksot ja vastaavasti myös epätodennäköisimmät.

  Voisin jopa olettaa, että mikäli huomioidaan riittävän pitkä aikajakso  ja sen mukaiset edeltävät olosuhteet,  voitaisiin tilastoon saada lisätarkkuuta.
 Siis minkälaiset olosuhteet ovat vallinneet edeltävinä päivinä, onko ilmanpaineen suunta nouseva, vai laskeva, vaiko peräti vakaa.

 Omien havaintojeni mukaan nopeat sään ja olosuhteiden muutokset ovat vaikutuksiltaan haitallisia kalansyöntiin.
Noin niinkuin pääperiaatteessa, joskin joskus tuntuisi taas juuri muutos olosuhteissa laukaisevan syönnin, joten siinä tilastontekijälle haastetta.  Ehkäpä juuri edeltävien aikajaksojen olosuhteista löytyy yhdistävä tekijä ?

 Joka tapauksessa on hienoa, että yritetään saada aikaan kattavaa tietoa tilastoimalla olosuhteita ja ympäristövaikuttajia.

Tässä jokunen talvi taaksepäin oli jokseenki samanlainen talventulo. Kantavat jäät saatiin vasta vuodenvaihteen tienoilla ja Tammikuun alkupäivinä mentiin pikkulammelle kokeilemaan tasureita.
 Pikkulammelle siksi, ettei vielä isommille vesille uskallettu.

Keli oli hämärä ja hieman utuinen metelapaineinen pikkupakkanen juuri nollan alapuolella.

 Tuloksena aivan käsittämätön ahvensaalis. Pikkulampi, jossa piti olla vain sitä ns. kääpiöassua, tyrkkäsi tulemaan oikein ukkokalaa.
Suurin ahven tasan kilonen ja siitä pienempää tulikin sitten julmetusti. kaksi pienintäkin olivat tuollaosia varttikiloisia.
Arvaa naurattiko meitä ?

Odotellaan nyt, tuleeko samantyyliset olosuhteet jos, niin sitten nähdään toistaako homma itseään.

 



center>