Kaik hyvä loppuu aikanaa, eli kesäloma ois ohi ja huomenna alkaa arkinen aherrus.

Maanantai-illalle aukesi pieni ikkuna vesille ja puntaroin hetken kuhan ja ahvenen välillä. Pakkailin jigaus ja uisteluvermeet mukaan ja menosiirtymällä päätin sitten, että uisteluvapoihin ei tarvia nykiä. Olikohan neljäs ankkurointi luodon vierestä kun alko tuntua hyvältä ja tyyntyvässä kelissä alkoi pikkukalatkin pintoa. Sitkeellä uskottelulla sain naplattua komeat paistiahvenet, reissun kruununa mehukas
818gr/40cm apotti! Isomus naposteli viimeisenä suupalanaan waken 4,5" ruskehtavan hiletoukan. Pari kertaa sain ahvenet nousemaan varovasti pintavaappuunkin, mutta aika ponnettomia pökkäyksiä oli.

Eilen päätin ajella hurjat siirtymät "ekstemporee" aivan oudolle alueelle josta kuuleman mukaan oli kepitetty muutama päivä aiemmin uistelemalla mahtava yli 12kg kesähauki. Menomatkalla maisema alko näyttää kummalta, kivikot ja luodot lisäänty koko ajan ja peräpore sen kun kirkastu. Yhtään ei helpottanu että gepsissä ei löytyny oikein käyriä alueelle joten ekaks luotasin plaanissa vaan vähän rajoja minkä sisällä pitäs pysyä. Vehkeet levälleen ja het eka hauki rapiat 3kg, tästähän se lähtee. Homma tasaantu kuitenkin hyvin äkkiä.
Pieniä haukia välillä irrotellessa aika kului leppoisasti. Ohjastin haravaa muikkumontun reunalla 11m pöytää pitkin kun takilavapa niiasi vienosti pari kertaa. Repäisin siiman irti ja mitäs, onko tää kala poikittain kun alkaa kuitenkin painaa. Vetelin aika raakalla kädellä kalaa lähemmäs kunnes pintaan pöllähti metrinen hauki! Sain kelattua kalan käytännössä perälaidan tasalle ennen yhtään kunnon potkua, yhden kerran kala vetäs paatin vieressä sentään jarrulta vähän siimoja. Joskus loppusyksyn jäävesissä on sattunut aika flegmaattisia isompiakin haukia, mutta kyllä tuo
6,47kg/104cm oli varmaan sieltä helpoimmasta päästä kammeta veneeseen.

Uistelua olisi varmaan tullut jatkettua pitempäänkin, mutta yhtä pohjaonkijaa ohittaessani plaanarinaru sanoi naps...keräilin sotkosten selvittelyn jälkeen kamat kyytiin ja kokeilin paluumatkalla vielä yhden epäilyttävän näköisen kalakaarirykelmän jonka merkkasin muistiin het alkumatkasta. Kuhiahan siellä olla köllötteli 14-17m syvyydessä, kymmenkunta tälliä vertikaalilurppaan ja yks ylös.