Tänään Merikarvialla pilkillä koko päivän vesisateessa.
Herätys aamulla 04.30, mutta kun kello ei herättänyt niin heräsin 15 min myöhässä. Ehdin silti hyvin tasaksi parkkipaikalle josta lähdettiin. Matkalla pysähdyimme ABC:llä kahvilla ja mehulla, pullaa tai munkkia en voinut syödä.
Kello oli ehkä puoli 8 kun pääsimme perille yhteen venesatamaan. Autoja oli TODELLA paljon, asuntoautoja, henkilöautoja ja jopa bussi tullut sinne sellaista pientä tietä pitkin. Sinne ei siis jääty.
Ajeltiin vähän matkaa takasin päin kunnes oli hyvä tien reuna johon jätettiin auto ja kävellen merenlahdelle päin. Matkaa tuli vajaan kilometrin, ja se oli aika raskasa lämpimässä, hiostavassa ja märässä olosuhteessa. Kuitenkin ensimmäiset reijjät tuottivat todella paljon nyppyjä ja yhden särjen.
Kiertelin taas pitkän aikaa kunnes sain tärpin ja taas hiljeni. Kävelin toiselle puolelle salmea ja taas armoton repiminen. Saaliiksi jälleen yksi särki. Avantoja oli paljon, joten kevyellä pääsi vaikka kaloja piti etsiä oikein kunnolla. Sitten yhdellä omatekemällä avannolla jysähti! Luulin että nyt tulee iso, mutta harmikseni kala ei ollut 300g isompi. Siinä lähellä ei ollut muita avantoja, joten itse aloin niitä tekemään. Siihen tuli myös isä ja pappa, ja kaloja tuli kaikennäköisiä ja kokoisia. Oli Norsseja, ahvenia ja särkiä. Isällä oli saaliina jo yksi 300g ahven, papalla yksi ihan pieni joten kala ei syönyt ainakaan ihan lähellä.
Makkarat paisettiin ja eväät syötiin paikallisella luodolla, ja taas takaisin niiden isojen etsintään. Heti niillä edellisillä avannoilla alkoi pieniä tulemaan kunnes isän tasuriin otti iso. Kala oli jo nousemassa avantoon kunnes lähti ja siima napsahti poikki. Kalan kooksi arvioitiin noin 1,5kg, mutta lajia ei selvitetty.
Mistään ei edelleenkään kalaa löytynyt, jos harvoja sattumakaloja laskettu. Nekin kaikki iskivät pieneen kultaiseen mormuskaan.
Tein sitten avannon yhden saaren nokkaan missä oli kaislikkoa ja tasuri pohjaan. Nostin vähän ylös ja laskin uudestaan ja ihmettelin kun se ei mene yhtä alas ja nyppäsin niin tunsin jumputusta vastaan. Kala nousi hitaasti metrisestä vedestä ja avannon alla koukku lensi suusta. Siinä kohtaa harmitti minuakin, mutta ei sitä auttanut murehtia.
Kalaa ei vaan löytynyt mistään joten menin ensimmäiselle avannolla ratkaisemaan vain nyppivien kalojen arvoitusta. Kalat jatkoivat samaan tahtiin joten laitoin ihan pienen ja kevyen mormuskan päähän ja laskin sen veteen. En edes huomannut että kala oli kiinni mutta tälläinen siellä oli:
Niitä tuli enemmänkin:
Ensimmäisen kuvan kala on 5,8cm pitkä ja viimeisessä kuvassa oikeanreunimmaisena (Huom! kalat ovat saappaan kantapään jäljessä)
Että sellanen reissu vaihteeks.. Huomenna lähijärvelle koittamaan kalaa, raporttia tulee jos kalaa tulee.
Edit: Hetki sitten selvisi, että iskä oli punninnut isoimman kalansa ja minun isoimman. Reissun suurin ahven painoi siis 480g, jonka iskä sai tasurilla, ja minun morriahveneni painoi 380g. Ne näyttää niin kovin pieniltä, muttakun sitä mätiä on mahassa niin paljon että paino kasvaa nopeasti!
