Eipä tuota kalaa tule itsellä loppujen lopuksi kovin paljoa syötyä. Syynä tähän on ehkä kalan käsittelyn ja sen ruoaksi valmistamisen sotkuisuus ja aikaavievyys. Esimerkiksi ahvenet ovat vielä kohtalaisen sisäsiistejä kaloja perkata ja valmistaa, mutta uunihauen valmistuksen jälkeen on koko keittiö limassa kattoa ja seiniä myöten, varsinkin kun jo tunteja kuolleena ja verestettynä ollut hauki pistää jumalattoman painin pystyyn fileoinnin yhteydessä. Näitä ylösnousemuksia tapahtuu sen verran tiuhaan, että nykyään tulee kyllä tainnutettua kalat niin huolella että luu paistaa.
En myöskään mitenkään pidä kalaruoista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tämä lienee hieman kysymyksiä herättävää puhetta kalamieheltä, mutta ei voi mitään. Kun ei tykkää niin ei, vaikka olen kuinka yrittänyt oppia syömään lohikeittoa ja uunikalaa. Kouluruokailusta tuttu seiti on meikäläisen pahin painajainen. Ko. kalassa on niin irstas ja elimellinen haju, että viimeisetkin ruokahalut katoavat.
Ei ne mun pyytämät kalat kuitenkaan hukkaan mene. Savuahventa ja -siikaa syön mielelläni, ja hauet ottaa yleensä pappa tai muut sukulaiset. Teimme tuossa talvella pilkkihauesta uunikalaa ja täytyy sanoa että sekin oli hyvän makuista. Uskon että lopputulokseen vaikutti eniten se, että pistän kalat aina heti ylösoton jälkeen. Fileet ovat sitten täysin verettömiä eikä verestä johtuvia makuhaittoja esiinny.