Chat

Author Topic: Jättihauen C&R turhaa?  (Read 12961 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Jättihauen C&R turhaa?
« on: December 15, 2007, 17:23:55 »
Erkki Halme: Kalamiesten niksikirja
WSOY 1955 Porvoossa
Lainaus sivulta 89:

"Koska on tunnettua, että harvoin yli 3kg painavan haen mäti edes hedelmöittyy ja kehittyy poikasiksi, ei niin suuri hauki enää siltäkään kannalta ole hyödyksi."

Hämmentävä kommentti. Yleinen käsitys taistelee tuota vastaan, mutta mieleen hiipii väkisinkin ajatus että tuossa voisi olla jotain perää. Olen itse käsittänyt asian siten, että vanhemmiten haukien lisääntymiskyky heikkenee ympäristömyrkkyjen takia, mutta että näin? Ovatko miehet ennenvanhaan tienneet joka tapauksessa paremmin? Miten muut ajattelevat asiaa?

-Perca
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

Tosimies

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #1 on: December 15, 2007, 17:38:30 »
Tuota voisi joku haukkua tekosyyksi ison hauen tappamiselle.. Tuohon aikaan ei C&R pyyntiä ei varmaan Suamessa harrastettu, joten siitä ei ole kyse.
Näinhän se käy ihmiselläkin vanhemmiten  :-D
Mitenköhän montaa kalan vuotta vastaa yksi ihmisen vuosi?
Harvoimpa yli 50v ihmiset enää lapsia tekee. Jos tuata voisi soveltaa haukeenkin  :-)

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #2 on: December 15, 2007, 17:43:39 »
Kaksi epäilyksen kulmakiveä nousee heti pintaan: kirjan julkaisuajankohta (Suomi 1950-luvulla) ja se, millä Erkki Halme mahtaa perustella kirjoittamansa. Olisi kiva nähdä jotain tutkimustuloksiakin...

Jonkinlainen terve varovaisuus on tullut näitä vanhoja kalastustotuuksia kohtaan. Riittää, kun muistaa miten entiset "tiedot" ovat sittemmin muuttuneet "huuhaaksi". Esimerkiksi, väitettiin että "hauki ei syö keväällä, koska se vaihtaa hampaitaan", tai "madetta ei voi syödä kesällä, koska se maistuu pahalta". Kun miettii yhtään nykyistä kalastuskulttuuria, hoksaa äkkiä, mitä nykyään tehdään eri tavalla.
« Last Edit: December 15, 2007, 18:06:37 by Kaivo »

Morripoika

  • Kreatiinimäskääjä
  • Posts: 1088
    • MSN Messenger - j.aa.kola@hotmail.com
    • View Profile
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #3 on: December 15, 2007, 18:01:41 »
Jotain juttua olen lukennut uudemmistakin kirjoista, että noin 3kg hauki lisääntyy eniten siis tuottaa yhdellä kerralla enemmän poikasia. Siitä ylös päin mentäessä hauen lisääntymis kyky heikkenee ja noin 12kg hauet eivät saa enään jälkeläisia ollenkaan.
Kalastusta, metsästystä ja urheilua.

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2573
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #4 on: December 15, 2007, 20:27:44 »
Jostain olen lukenut tai jostain olen kuullut, että ne jotka ovat jostain kuulleet tai lukeneet jotain, eivät ole ihan varmoja kuitenkaan siitä mitä ovat kuulleet tai lukeneet ja eivät voi olla aivan varmoja siitä ovatko kuulleet tai lukeneet aivan fakta tietoa.

t0m1

  • Posts: 17
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #5 on: December 16, 2007, 04:00:49 »
Jostain olen lukenut tai jostain olen kuullut, että ne jotka ovat jostain kuulleet tai lukeneet jotain, eivät ole ihan varmoja kuitenkaan siitä mitä ovat kuulleet tai lukeneet ja eivät voi olla aivan varmoja siitä ovatko kuulleet tai lukeneet aivan fakta tietoa.

Tähän voi yhtyä kyllä ilomielin koska tunnettuahan on se että fakta muuttuu usein fiktioksi juuri luettaessa jostain joka nyt ei ole ihan varmaa mutta faktaa jossa liene fiktiolla osansa faktan jäädessä tällöin lukijan alitajuntaan epävarmana fiktiona.Mutta vain edellä mainitussa tapahtumassa tottakai..sen nyt ymmärtää jokainen joka jostain on ehkä lukenut.

Ja taas faktana voin esittää kannan joka saattaa olla fiktiota joillekin, eli vesistöt mistä suurhauet teurastettiin suuren uistelubuumin aikaan ovat kärsineet sekä "roskakalan" lisääntymisestä että petokala -kannan "kääpiöitymisestä". Eli onko sitten fiktiota että hyvän (lue isokokoisen) haukikannan säilyttämiseksi on teurastettava vesialueen hallitsevaa kokoluokkaa olevia petokaloja jotka liene poikkeuksetta sitä alle kilon pulikkaa.

Arvatkaapa ihan joutessanne miksi esim Ruotsissa,Saksassa ja Hollannissa saadaan vuosittain isompia haukia kuin meillä...mutta toisaalta tämän luin kyllä jostain tai ehkä kuulin.

Tosin Saksassa eräs herrasmies otti maan haukiennätyksen haltuun hieman erikoisella tavalla siirtäen saamansa suuren hauen yksityiseen "kasvattamoonsa", josta sitten ikään kuin kalasti vuosien syöttöprojektin jälkeen tämän mahtihauen. Ennätys sitten tosin mitätöitiin faktan ko. hauesta paljastuessa. Eli fakta jättihauki osoittautui fiktioksi vaikka oli faktaa. Ei ole helppoa tämä ei..

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #6 on: December 16, 2007, 10:25:57 »
Nyt menee mielenkiintoiseksi :) Seuraa kuvitteellinen testi (joka ei taida liittyä varsinaiseen aiheeseen millään tavalla, mutta kun tuota fakta vs. fiktio-pyörittelyä on ollut niin menköön):

Ajatellaanpa vaikka faktana pidettyä asiaa X. Tehdään vielä sellainen perusmyönnytys, että fakta = tosiasia.

Kaapataan lähiön bussipysäkiltä eräänä maanantaina klo 16:03 kaksi satunnaista henkilöä, jotka nimetään kirjaimilla A ja B. Pannaan henkilöt seisomaan tyhjään huoneeseen siten, että he eivät voi nähdä toisiaan. Käytännössä "eivät voi nähdä toisiaan" -ehto toteutuu vain, jos henkilöt on köytetty kiinni toisiinsa, selät vastakkain. Koehenkilöt seisovat siis tyhjässä huoneessa, selkä vasten selkää.

Huoneen sille seinälle, jonka molemmat koehenkilöt varmasti näkevät, aletaan heijastaa kuvia. Sillä, mitä heijastetaan, ei ole merkitystä; pääasia, että kuvia näkyy. Kummankin henkilön annetaan tarkastella liikkuvia kuvia vapaasti, sopiva aika voisi olla esim. 3 min. Henkilöt osoittavat koko ajan tervettä vastarintaa: "Mitä v*ttua!" -lausahdus on suosiossa.

Näytös lopetetaan, valot sytytetään huoneeseen. Henkilöt A ja B irrotetaan toisistaan. Seuraavaksi heillä on toiset 3 minuuttia aikaa vapaasti keskustella näkemästään.

Lopputulos / oletus: kumpikin koehenkilö puhuu kyllä samasta filmistä, mutta aivan eri näkökulmista. Koeasetelmaan yritettiin tietoisesti hakea henkilöitä, joiden asuma-aluetyyppi ja sosiaalinen status olisivat mahdollisimman samanlaiset. Siiinä nähtävästi onnistuttiin kohtuullisen hyvin (kumpikin haastatelluista seisoi iltapäivällä lähiön bussipysäkillä toppahousut jalassa). Ensimmäiset kaksi minuuttia tästäkin rajallisesta keskusteluajasta kuluisi todennäköisesti siihen, että koehenkilöt vatvoisivat omaa äskeistä kiinnipitoaan, ärhäköin sanankääntein. Varsinaiselle asialle jäisi siis keskusteluaikaa ruhtinaallisesti minuutti. Silti toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä. Samaan aikaan, sen yksisuuntaisesti läpinäkyvän peilin takana tiedemies raapii hilseilevää päätään.

Summa summarum: mitään arkistokelpoista saatika yleistyskelpoista materiaalia koko paskasta ei saataisi. Kumpikin koehenkilö on niin "otettu" saamastaan mahdollisuudesta, että molemmilla lurahtaa pasmat housuun kesken leikin. Ainoa mikä ehkä pitää paikkansa on se, että kyseisten tapahtumien jälkeen kummaankaan koehenkilön maailmankuva ei ole enää ihan samanlainen, kuin se oli vielä samana päivänä klo 16:02.
« Last Edit: December 20, 2007, 19:35:06 by Kaivo »

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #7 on: December 17, 2007, 00:21:05 »
Kaivon esimerkki meni hieman ohi, ehkäpä ihan hyvä näin  8-)

Harmi vain, ettei netistä löydy tutkimustuloksia aiheesta. Nyt kun olen pari päivää tuota lainausta hautonut, on sen merkitys muuttunut hieman.. Tuskinpa asia on ihan sanasta sanaan miten se Halmeen kirjassa lukee. Mutta voisin olettaa, että ituratamutaatioiden takia hauen lisääntymiskyky saattaa joiltain osin heiketä iän myötä. Pitää tehdä tutkimus ensi keväänä  :lol:

-Perca
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #8 on: December 17, 2007, 18:03:22 »
Kaivon esimerkki meni hieman ohi, ehkäpä ihan hyvä näin  8-)

Juuh, oluen merkeissä suunniteltu tutkimus, jossa ei ole mitään järkeä. Pointti on siinä, että mitään pointtia ei ole :P
« Last Edit: December 17, 2007, 18:08:31 by Kaivo »

t0m1

  • Posts: 17
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #9 on: December 20, 2007, 04:50:52 »
Kaivon esimerkki meni hieman ohi, ehkäpä ihan hyvä näin  8-)

Juuh, oluen merkeissä suunniteltu tutkimus, jossa ei ole mitään järkeä. Pointti on siinä, että mitään pointtia ei ole :P

Taas offtopic:ia mutta tuo viimeinen lause sisältää ainakin minulle koko kalastuksen kiinnostavuuden. Juuri kun luulet selvittäneesi pointin jostain asiasta tulee kalareissu jossa joku törkeän fiksu kala (jolla ei ole ajattelukykyä tutkimuksien mukaan) herneen kokoisilla aivoillaan hautaa tämän pointin syvälle tunkioon ja taas alkaa uuden pointin miettiminen millä saisi sen edellisen pointin muutettua faktaksi. Tai yritys unohtaa se kala joka k*si silmään nauraen paskaista päin naamaa ja jatkaa kalastelua ihan kuin vieläkin olisit fiksuin lätäköllä ;)

Tämä tekee kalastuksesta lajeista parhaan.Kun luulet osaavasi, niin hyvin nopeasti huomaat että viedään kuin desin mittaa ja niillä herneen kokoisilla aivoilla!

t0m1

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #10 on: December 20, 2007, 16:46:52 »
... joku törkeän fiksu kala (jolla ei ole ajattelukykyä tutkimuksien mukaan) herneen kokoisilla aivoillaan hautaa tämän pointin syvälle tunkioon ja taas alkaa uuden pointin miettiminen millä saisi sen edellisen pointin muutettua faktaksi.

Tämä tekee kalastuksesta lajeista parhaan.Kun luulet osaavasi, niin hyvin nopeasti huomaat että viedään kuin desin mittaa ja niillä herneen kokoisilla aivoilla!

Ei välttämättä  :-)

Kalamies on täydellinen. Hommassa kusee aina olosuhteet tai muunlainen tekijä, mihin kalamies ei voi suoraan vaikuttaa. Jos kalamies sanoo tietävänsä jotain, asia myös on niin. Sitä kalaa, mikä "hautaisi tämän pointin tunkioon", kutsutaan termillä -poikkeus mikä vahvistaa säännön- . Tai sitten kalamies kääntää jutun omaksi ansiokseen, hän sai kaksikiloisen mateen kirreliitsillä Kuomiolta vain koska kalamies oli niin pirun taitava  8-).

Siihen, että kalamies keksii jonkin säännön, mikä pätee aina, ei tarvita kuin yksi onnistuminen. Kun olet kerran saanut viisikiloisen hauen meppsin nelosella, et todennäköisesti heittele enää mitään muuta uistinta haukihommissa. Sitä paitsi heti seuraavaa haukireissua edeltävänä päivänä kalamies käy honkkarissa ostamassa vähintään viisi uutta ja eriväristä meppsiä. Kalamies ei halua kokeilla mitään uutta, sillä meppstekniikka on antanut kerran, miksi se ei siis antaisi toistekin? Fiksut kalamiehet saattavat oppia, että myös muilla vieheillä voi saada kalaa. Näin voidaan saada uusia luottovieheitä meppsin rinnalle, mikä säilyy silti ehdottomana ykkösenä.

Kalamiehen kehittyneisyyttä  :wink: voidaan mitata juuri näin. Mitä laajempaa tekniikkaskaalaa kalamies osaa käyttää tilanteen mukaan, sitä edistyneempi hän on. Otetaan esimerkki:

- Kalamies on joella iltakalassa, vaikka Vantaanjoen Pitkäkosken niskalla  :-D. Joessa esiintyy luontaisesti haukea, ahventa, särkikaloja. Istutettuina lajeina kirjolohta, toutainta, karppia, ankeriasta ja koska syksy kun on, joessa on nousutaimenia ja -lohia. Näkyvyyttä on 1,5m ja vesi on muuten humuspitoista ja ravinteikasta.
- Kalamiehellä on käytössään kaikki kalastusvälineet mitä olemassa on (lain puitteissa).

Taso1: "Kalamies" heittää kolme heittoa, toteaa paikan olevan täyttä skeidaa ja lähtee ulkoiluttamaan mäyräkoiraa.
Taso2: Kalamies saattaa vaihtaa kerran viehettä, muttei liikahdakaan saappaankuvistaan. Kymmenen minuuttia ja pois.
Taso3: Kalamies saattaa kokeilla muutamaa eri paikkaa eri vieheillä. Vieheet ovat ennalta tuttuja mökkilaiturilta. Kalamies luovuttaa vartin yrityksen jälkeen.
Taso4: Kalamies osaa ottaa huomioon rantapuskat ja montut viehevalinnoissaan ja kelausnopeudessaan. Hän ei viitsi alkaa vieläkään tunata mitään vaativampaa, hän kokeilee kirjoa ja haukea virvelillä, sillä niiden todennäköisyys on suurin. Kalamies saattaa ottaa perhovavan käteensä, mutta hylkää sen nopeasti koska ei hallitse rullausheittoa puskaisilla rannoilla.
Taso5: Kalamies osaa huomioida kivet ja montut, sekä kykenee ronkkimaan niiden takusia sekä perholla että virvelillä joten kuten. Hän etenee koskea oikeaoppisesti ylhäältä alas.
Taso6: Kalamies virittää pyyntiin pari tahnaonkea kirjolohen toivossa. Hän osaa tavoitella kaloja taitavasti sekä kivien etu- että takapuolilta. Hän saakin yhden hauen rapalalla suvannosta ja 1,2kg:n kirren tahnaongella parin tunnin kalastelun aikana.
Taso7: Kalamies toteaa, että harvinaisempi kala on arvokkaampi kuin tavallinen hauki. Hän spinflugaa monttuja meritaimentärpin toivossa ja hän on virittänyt tahnaonkia strategisesti hyviin kirjomonttuihin. Välillä hän vaihtaa spinflugan pohjanonkeen ja koettaa tavoitella isoja särkikaloja matalista ruovikkokohdista. Hyvät mahdollisuudet saada kalaa.
Taso8: Kalamies hallitsee hyvin eri lajien pyynnin. Hän kykenee tulkitsemaan luontoa kohtalaisesti ja osaa kokemuksesta päätellä mitä kalalajia kannattaa tavoitella. Hän virittää pari tahnaonkea ja muutaman boilies-ongen karpille ruovikoiden edustalle. Hän mäskää monttua, mistä olettaa saavansa lahnoja pohjaongella. Odotellessaan mäskipaikan rauhoittumista hän yrittää lohta streamereillä kosken niskalta.
Taso9: Kalamies hallitsee kaikkien lajien pyynnin kiitettävästi kaikissa olosuhteissa. Hän pystyy päättelemään kunkin lajin saantitodennäköisyyden monen vuoden käyntikokemuksella Pitkiksen niskalla. Hän huomaa illan pimentyvän siihen malliin, että ankerias on liikkeessä. Hän virittää pari tahnaa (kirre ottaa aina  :wink:) ja monta ankeriasonkea strategisille paikoille. Hän toteaa kalojen olevan suurella todennäköisyydellä pohjan tuntumassa matalapaineella, ja hän onnistuu saamaan ison meritaimenen liitsillä erään kiven edestä virvelillä odotellessaan muita tärppejä. Illan pimetessä hän saa pari ankeriasta ja karkuuttaa yhden.
Taso10: Ultimate-Kalamies. Hän ymmärtää kalojen käyttäytymistä eri olosuhteissa, hallitsee jokikalastuksen kaikilla välineillä täydellisesti. Hän voi valita mitä lajia pyytää, ja suurella todennäköisyydellä hän saa haluamansa. Täydellisyys pätee joka paikassa, Hangon saaristosta Kilpisjärven lähiympäristön tunturipuroihin. Hän osaa kaiken teoriassa ja osaa soveltaa tietojaan käytännössä. Hän tuntee eri alueiden kalastuskulttuurit ja kykenee käyttäytymään niiden mukaan. Hän on nöyrä, kunnioittaa muita ja osaa tehdä päätelmiä havainnoistaan kalastuksen parissa. Tähän kaikki kalastajat pyrkivät  :-).

Millä tasolla SINÄ olet?

-Perca
Tekstiä kirjoitettu oluthuuruissa - selittää mielikuvituksen villin laukan
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2573
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #11 on: December 20, 2007, 17:30:53 »
Olen tasolla 1, varmasti.

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #12 on: December 20, 2007, 19:07:25 »
Kalamies on täydellinen. Hommassa kusee aina olosuhteet tai muunlainen tekijä, mihin kalamies ei voi suoraan vaikuttaa. Jos kalamies sanoo tietävänsä jotain, asia myös on niin. Sitä kalaa, mikä "hautaisi tämän pointin tunkioon", kutsutaan termillä -poikkeus mikä vahvistaa säännön-.

Oma lähtökohtani on melko armoton: syy nollille jäämiseen tai huonoon kalantuloon on aina kalastajassa itsessään. Olosuhteet ovat mitkä kulloinkin sattuvat olemaan, niitä ei voi syyttää. Kalastajana kehittymisen merkki on mielestäni se, että ei jämähdetä yhteen, joskus tulosta tuottaneeseen toimintamalliin, vaan pyritään vaihtelemaan toimintaa tilanteen mukaan.

Siihen, että kalamies keksii jonkin säännön, mikä pätee aina, ei tarvita kuin yksi onnistuminen. Kun olet kerran saanut viisikiloisen hauen meppsin nelosella, et todennäköisesti heittele enää mitään muuta uistinta haukihommissa.

Kalastajan alkutaipaleella on pitkälti kyse juuri tuosta. On hirvittävä tarve löytää ehdottomia totuuksia, vedetään johtopäätöksiä yksittäistapausten perusteella jne. "Paras uistin" -ajattelu kuvaa tuota aikaa mielestäni erittäin hyvin, kuten myös yksioikoinen "hyvä syönti" / "huono syönti" -käsitepari. Jos ei saa kalaa, syönnin täytyy olla huono.

Vanhempana aletaan tajuta, ettei niitä totuuksia kalastuksessa(kaan) oikeastaan ole – onnistumisia sillä yhdellä toimintamallilla ei vain kerta kaikkiaan joka kerta tule. Sen sijaan yksittäistapaukset ovat siinä mielessä arvokkaita, että niistä voi yrittää oppia jotain: "Ahaa, kalan voi saada tälläkin tavalla!". Pikkuhiljaa opitaan myös ajattelemaan laajemmin, ottamaan huomioon monenlaisia tekijöitä mietittäessä syitä sille, miksi kalaa tuli juuri tästä paikasta, tai miksi kalaa ei nyt tullutkaan odotetusti. Vaikka varmoja vastauksia on edelleen vaikeaa ellei mahdotonta saada, niin alkutaipaleella tavallisia, täydellisen ihmetyksen ja avuttomuuden tunteita nollareissun takia ei enää tule yhtä usein. Ns. kalaonnen osuus vähenee jatkuvasti, kalaa ei enää saada yhtä "vahingossa" kuin ennen. Toiminta on tietoisempaa.

Mitä laajempaa tekniikkaskaalaa kalamies osaa käyttää tilanteen mukaan, sitä edistyneempi hän on.

Amen.

« Last Edit: December 20, 2007, 19:30:02 by Kaivo »

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #13 on: December 21, 2007, 00:43:14 »
Muistattehan lukea ylemmän tekstini pienellä varauksella  :roll:

Quote from: Kaivo
Oma lähtökohtani on melko armoton: syy nollille jäämiseen tai huonoon kalantuloon on aina kalastajassa itsessään. Olosuhteet ovat mitkä kulloinkin sattuvat olemaan, niitä ei voi syyttää.

Olosuhteet eivät oikeasti ole noin yksinkertainen asia. Vaikkakin kalamiehellä on melkoisen ratkaiseva rooli kalan saamisessa, joinakin päivinä kalaa on vain mahdotonta saada ottamaan. Menneenä kesänä vietin aikaa mökillä. Lauantaina heitin haukea 10 tuntia, saamatta tärppiäkään. Paikat olivat varmoja haukimestoja, mistä edellisillä reissuilla oli tullut hyvin vihermakkaraa. Tuona viikonloppuna oli aivan kuollutta. Sunnuntaina iltapäivällä kypsyin, ja aloin tutkia asiaa. Soudin hiljaa matalassa ruovikkolahdessa metrisessä vedessä. Jokainen hauki, minkä kohtasin, ei ollut pätkän vertaa kiinnostunut mistään tarjoamastani. Kokeilin koko pakin läpi ja vähän lisääkin, mm. elävällä särjellä ja marabow deceiverilla hyppyyttäen. Hauet eivät liikauttaneet eväänsäkään syöttien suuntaan. Pari päivää pidin taukoa, ja palatessani paikalle syönti oli normaali, ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Quote from: Kaivo
On hirvittävä tarve löytää ehdottomia totuuksia, vedetään johtopäätöksiä yksittäistapausten perusteella jne.

"Paras uistin" -ajattelu kuvaa tuota aikaa mielestäni erittäin hyvin, kuten myös yksioikoinen "hyvä syönti" / "huono syönti" -käsitepari. Jos ei saa kalaa, syönnin täytyy olla huono.

Viisaita sanoja. Mutta tuskin tältä planeetalta löytyy kalastajaa joka ei olisi käynyt noita vaiheita lävitse.

Quote from: Kaivo
Toiminta on tietoisempaa.

Tuo on juuri kalastuksen idea. Idioottikin osaa istua rantakivellä ja pidellä onkea vedessä. Voi niitä, jotka luulevat tietävänsä jotain kalastuksesta  8-)

Tiedän olevani älykäs, koska tiedän etten tiedä mitään -Sokrates

-Perca
Oluthuuruissa jo vähenevissä määrin
« Last Edit: December 21, 2007, 00:49:42 by Perca »
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #14 on: December 21, 2007, 09:39:01 »
Olosuhteet eivät oikeasti ole noin yksinkertainen asia. Vaikkakin kalamiehellä on melkoisen ratkaiseva rooli kalan saamisessa, joinakin päivinä kalaa on vain mahdotonta saada ottamaan. Menneenä kesänä vietin aikaa mökillä. Lauantaina heitin haukea 10 tuntia, saamatta tärppiäkään. Paikat olivat varmoja haukimestoja, mistä edellisillä reissuilla oli tullut hyvin vihermakkaraa. Tuona viikonloppuna oli aivan kuollutta. Sunnuntaina iltapäivällä kypsyin, ja aloin tutkia asiaa. Soudin hiljaa matalassa ruovikkolahdessa metrisessä vedessä. Jokainen hauki, minkä kohtasin, ei ollut pätkän vertaa kiinnostunut mistään tarjoamastani. Kokeilin koko pakin läpi ja vähän lisääkin, mm. elävällä särjellä ja marabow deceiverilla hyppyyttäen. Hauet eivät liikauttaneet eväänsäkään syöttien suuntaan. Pari päivää pidin taukoa, ja palatessani paikalle syönti oli normaali, ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Heh, eivät ne siis olleetkaan varmoja haukimestoja :) Kala oli passiivista matalassa vedessä. Kokeilitko ollenkaan syvemmältä = viileämmästä vedestä / vähemmän valon alueelta?

Haukea voi aivan oikeasti saada joka päivä, kunhan toimiva "aika - paikkatyyppi - viehe - uittotapa" -yhdistelmä löytyy. Aina sitä ei vain ehdi löytää reissun aikana. Tällöin yksikin kala on työvoitto, kokonaan nollille jääminenkin on mahdollista. Uskoisin saman pätevän muidenkin kalojen kohdalla.

Hyvä esimerkki menneeltä lokakuulta: velipojan kanssa tahkosimme muutaman tunnin aivan tyhjää "varmoilla" haukipaikoilla, matalassa salmessa josta oli kuluneen kauden aikana tullut varsin hyvin kalaa. Tuumaustauon jälkeen päätimme vielä kokeilla samaa salmea vastarannalta, reilusti syvemmästä vedestä. Siellähän ne kalat olivat; ensimmäiseen näköhavaintoon sekä saatuun kalaan ei montaa heittoa tarvittu. Sen jälkeen tarvitsi enää selvittää viehemalli (sillä kertaa Zalt) ja kokeilla eri värejä. "Huono syönti" oli taas melko suhteellinen juttu.
« Last Edit: December 21, 2007, 15:02:42 by Kaivo »

Salmo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #15 on: December 21, 2007, 11:41:08 »
Itsekin ajattelen kuten Kaivo, eli aina on mahdollista saada kala ottamaan. Päiviä tulee joka vuosi, kun "sitä jotain" ei keksi tai löydä tai "sitä jotain" ei ole uistinboksissa. Mutta "se jokin" on silti joka päivä olemassa, tähän uskon. :wink: Kalamies ei millään ehdi käytännössä kokeilemaan kaikkea samana (vaikeana) päivänä, mutta vaikka on kokeillut kaiken, johon omilla välineillään ja tietotaidollaan kykenee - tuloksetta - voi silti olla olemassa se kuuluisa "jokin". Tuohan vaatii kyllä sitä uskoa jo kokeilla kaikkea, koska se vaatii työtä. Suurin osa suomalaisista kalastajista lähtee kalalle vain rentoutuakseen, eikä edes halua selvittää syytä ottamattomuuteen.

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #16 on: December 21, 2007, 15:11:41 »
Suurin osa suomalaisista kalastajista lähtee kalalle vain rentoutuakseen, eikä edes halua selvittää syytä ottamattomuuteen.

Siinäpä se ero onkin. Kun on omaksunut tietynlaisen ajattelumallin, vesillä ei osaa eikä haluakaan enää vain tyytyä siihen, että "kala ei nyt syö" ;). Koskaan en valita huonosta syönnistä tai syytä huonoa kalapaikkaa, jos en itse ole viitsinyt miettiä ja kokeilla kaikenlaista. Nollareissu ei ole maailmanloppu – se on vain merkki siitä, että jotakin olisi pitänyt tehdä vieläkin eri tavalla.

Vaikka olenkin kalastajana saalishakuinen, se ei toki tarkoita sitä että kalastaisin ns. veren maku suussa tai "tosissaan". Jokainen rentoutuu kalastuksen merkeissä tavalla, joka itsestä tuntuu parhaalta. Minun tapani on havainnointi ja kokeilu.

*Tässähän aletaan jo olla melko tukevasti OT:n puolella :)
« Last Edit: December 21, 2007, 15:16:24 by Kaivo »

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #17 on: December 21, 2007, 18:07:22 »
Menee vähän pilkunviilaukseksi..  8-)

Quote from: Perca
Paikat olivat varmoja haukimestoja, mistä edellisillä reissuilla oli tullut hyvin vihermakkaraa.
Quote from: Kaivo
Kala oli passiivista matalassa vedessä. Kokeilitko ollenkaan syvemmältä = viileämmästä vedestä / vähemmän valon alueelta?

Paikat : Noin kaksi kilometriä rehevää kaislikkoista rantaa. Syvyyttä on puolesta metristä yli kymmeneen metriin. Eikä tärppejä tullut mistään, millään.


Quote from: Perca
Sunnuntaina iltapäivällä kypsyin, ja aloin tutkia asiaa. Soudin hiljaa matalassa ruovikkolahdessa metrisessä vedessä. Jokainen hauki, minkä kohtasin, ei ollut pätkän vertaa kiinnostunut mistään tarjoamastani.
Quote from: Kaivo
Heh, eivät ne siis olleetkaan varmoja haukimestoja :)

Olihan siellä kaloja  :evil:


Quote from: Kaivo
Haukea voi aivan oikeasti saada joka päivä, kunhan toimiva "aika - paikkatyyppi - viehe - uittotapa" -yhdistelmä löytyy. Aina sitä ei vain ehdi löytää reissun aikana. Tällöin yksikin kala on työvoitto, kokonaan nollille jääminenkin on mahdollista. Uskoisin saman pätevän muidenkin kalojen kohdalla.

Nojoo, kaikki on mahdollista. Olen todistanut kun eräs ukko sai spinfugatekniikalla ja tinselillä yli kiloisen ankeriaan keskellä kirkasta päivää. Hauen syöntiä voisi siis kuvata: y=1/x2, missä hauen syöntiin vaikuttavat tekijät kasvattavat x:ää ja samalla pienentävät tärpin todennäköisyyttä lähelle olematonta, mutteivat kuitenkaan ikinä nollaan.


Quote from: Kaivo
*Tässähän aletaan jo olla melko tukevasti OT:n puolella :)

Ei mitään väliä kun keskustelu on näin hyvätasoista (toistaiseksi  :roll:)

Viime kesän esimerkissäni olisin myös voinut heittää professorin laidan huonommalle puolelle ja kokeilla kuhaa Rapalan tuotteilla. Eli tavoitelajin vaihto on varteenotettava vaihtoehto saalishakuiselle kalastajalle. Tai sitten syönnin hipoessa nollaa (siihen kuitenkaan osumatta  :-)) voi pakata kamat kasaan ja lähteä sitomaan perhoja. Myös kuuluisa sananparsi "Kun kala ei syö niin kalamies syö" alkaa kuulostaa hyvältä monen tunnin tuloksettoman tahkoamisen seurauksena.

-Perca



Vegetarian is an old indian word for bad hunter

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #18 on: December 21, 2007, 18:43:17 »
sitten syönnin hipoessa nollaa (siihen kuitenkaan osumatta  :-)) voi pakata kamat kasaan ja lähteä sitomaan perhoja. Myös kuuluisa sananparsi "Kun kala ei syö niin kalamies syö" alkaa kuulostaa hyvältä monen tunnin tuloksettoman tahkoamisen seurauksena.

Mieleen jäi nyt menneeltä kaudelta yksi alkusyksyn reissu, kun kahden miehen ponnistelut olivat turhia: koko illan kalastus tuotti yhden ehkä 300 g hauen. Konstit olivat siltä erää loppu; jälkikäteen reissuanalyysin myötä mahdollisia selityksiä alkoi kyllä tulla. Samaten v. 2006 elokuussa oli eräs reissu, kun kaksi miestä heittelee veneestä ja vain toinen saa punaisella suspijigillä kaloja...

Kahdestaan kalastettaessa on usein näkynyt ero vieheiden ja kalastajien välillä. Lähtötilanne on aina se, että kummankin kalastushistoria on suurin piirtein yhtä pitkä ja taitotasokin about sama. Silti usein toinen saa samoilta paikoilta paremmin kaloja. Viehevalikoima ei toki ole molemmilla 1:1, väri- ja yksilöeroja on. Näppituntuma olisi kuitenkin se, että haukikalassa velipoika kevyesti kyykyttää meikäläistä, ahvenpilkillä taas asetelma on kevyesti toisinpäin. Korostan, että kyse ei ole koskaan keskinäisestä kilpailusta. Lisäksi, em. esimerkit pätevät vain silloin, kun olemme olleet liikkeellä kahdestaan. Yksikseen kalastettaessa kumpikin on päässyt tahoillaan eri tasoisiin tuloksiin :)

Yleisesti ottaen, kalastan mieluummin kaksin kuin yksin – paitsi juttuseuran takia, myös siksi, että omaa toimintaa on helpompaa säädellä kun kaverin hommat ovat vertailukohteena.

[size=07pt]*taas kevyesti oluen merkeissä, alkoi joululoma...[/size]
« Last Edit: December 21, 2007, 19:26:15 by Kaivo »

Mixxxu

  • Posts: 96
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #19 on: December 21, 2007, 19:31:52 »
Mutta miten nämä viimeiset viestit liittyvät C&R kalastukseen  :-D

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #20 on: December 22, 2007, 10:51:17 »
Mutta miten nämä viimeiset viestit liittyvät C&R kalastukseen  :-D

*Tässähän aletaan jo olla melko tukevasti OT:n puolella :)

Siinäpä se.

t0m1

  • Posts: 17
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #21 on: December 23, 2007, 03:49:26 »
Taso10: Ultimate-Kalamies. Hän ymmärtää kalojen käyttäytymistä eri olosuhteissa, hallitsee jokikalastuksen kaikilla välineillä täydellisesti. Hän voi valita mitä lajia pyytää, ja suurella todennäköisyydellä hän saa haluamansa. Täydellisyys pätee joka paikassa, Hangon saaristosta Kilpisjärven lähiympäristön tunturipuroihin. Hän osaa kaiken teoriassa ja osaa soveltaa tietojaan käytännössä. Hän tuntee eri alueiden kalastuskulttuurit ja kykenee käyttäytymään niiden mukaan. Hän on nöyrä, kunnioittaa muita ja osaa tehdä päätelmiä havainnoistaan kalastuksen parissa. Tähän kaikki kalastajat pyrkivät  .

Ja kukaan ei koskaan,korostan: KOSKAAN pääse. Mutta toisaalta mitäpä minä tietäisin, kunhan arvailen. Mutta jos joku tämän kalamiehen tuntee niin mieluusti häneen tutustuisin.

t0m1

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #22 on: December 23, 2007, 10:36:26 »
Taso10: Ultimate-Kalamies.

Ja kukaan ei koskaan,korostan: KOSKAAN pääse. Mutta toisaalta mitäpä minä tietäisin, kunhan arvailen. Mutta jos joku tämän kalamiehen tuntee niin mieluusti häneen tutustuisin.

Miksei pääsisi? Tuo luokitteluni ei nyt ole ihan virallinen  8-) mutta suuntaa antava kuitenkin. Monessa kalastuslajissa on omat eksperttinsä, mutta on vaikea löytää kalamiestä joka hallitsisi erinomaisesti useamman kuin yhden kalastustyylin. Monelle saattavat olla tuttuja esim. lohensoutaja Bodganoff Tenolta tai Janne Helenius Etelä-Suomen merialueilta. Vaikeaksi monen lajin hallitsemisen tekee yleensä ajan ja resurssien puute. Ja jos yhdellä tyylillä tulee erittäin hyvin kohdekalaa, niin miksi vaihtaa tyyliä johonkin mitä ei hallitse niin hyvin? Raaka harjoittelu on hyvä keino tavoitella tuota kymppitasoa. Tai sitä ylempiä tasoja  :-)

Tuommoisista jokapaikahöylistä mieleeni tulee Jari Tuiskunen. En ole henkilökohtaisesti tavannut häntä, mutta kirjoitustensa perusteella ja ennätyskaloillaan hän kyllä saa kunnioituksen kalastuksen saralla. Olen huomannut itsestäni, että mitä korkeammille tasoille nousen, sen helpommin huomaan että kuinka vähän tiedän oikeasti kaloista, niiden käyttäytymisestä ja ennenkaikkea niiden pyydystämisestä.

Vanhat ihmiset, jotka ovat kalastelleet ikänsä, tietävät kyllä jotain. Isoisällä on aina semmoinen ovela hymy kun kyselen vaivihkaa että mistä kannattaisi lähteä hakemaan milloin mitäkin kalaa. Lähes aina vinkit osuvat oikeaan, ja omat arviot menevät pieleen tavalla tai toisella. Totuus on että harjoittelu on kova sana tässä harrastuksessa. Tuuriin ei kannata luottaa.

-Perca



Vegetarian is an old indian word for bad hunter

kaivo

  • Guest
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #23 on: December 23, 2007, 11:20:12 »
Monessa kalastuslajissa on omat eksperttinsä, mutta on vaikea löytää kalamiestä joka hallitsisi erinomaisesti useamman kuin yhden kalastustyylin. Monelle saattavat olla tuttuja esim. lohensoutaja Bodganoff Tenolta tai Janne Helenius Etelä-Suomen merialueilta. Vaikeaksi monen lajin hallitsemisen tekee yleensä ajan ja resurssien puute. Ja jos yhdellä tyylillä tulee erittäin hyvin kohdekalaa, niin miksi vaihtaa tyyliä johonkin mitä ei hallitse niin hyvin? Raaka harjoittelu on hyvä keino tavoitella tuota kymppitasoa. Tai sitä ylempiä tasoja  :-)

Tuommoisista jokapaikahöylistä mieleeni tulee Jari Tuiskunen. En ole henkilökohtaisesti tavannut häntä, mutta kirjoitustensa perusteella ja ennätyskaloillaan hän kyllä saa kunnioituksen kalastuksen saralla. Olen huomannut itsestäni, että mitä korkeammille tasoille nousen, sen helpommin huomaan että kuinka vähän tiedän oikeasti kaloista, niiden käyttäytymisestä ja ennenkaikkea niiden pyydystämisestä.

Vanhat ihmiset, jotka ovat kalastelleet ikänsä, tietävät kyllä jotain. Isoisällä on aina semmoinen ovela hymy kun kyselen vaivihkaa että mistä kannattaisi lähteä hakemaan milloin mitäkin kalaa. Lähes aina vinkit osuvat oikeaan, ja omat arviot menevät pieleen tavalla tai toisella. Totuus on että harjoittelu on kova sana tässä harrastuksessa. Tuuriin ei kannata luottaa.

-Perca

Tuo on muuten totta. Kalastuksessa(kin) useimmat ovat kapea-alaisia experttejä, ts. jokin homma hanskataan erityisen hyvin, muilla osa-alueilla ollaan leipälajin ulkopuolella. Toisaalta, voidaan myös ajatella että ehkäpä kalastajana haluaa kehittyä jo(i)ssakin tietyssä jutussa mahdollisimman hyväksi, jättäen tietoisesti muut osa-alueet vähemmälle. Omalla kohdallani "leipälajeiksi" on viime vuosina muodostunut kesällä hauen heitto, talvella ahvenenpilkintä. Joskus 1900-luvulla olin kalastajana huomattavasti monipuolisempi... :)

Jos kuitenkin pitäisi yrittää nimetä Suomen tasolla kalastuksellisia monilahjakkuuksia, tässä epävirallinen lista (ei paremmuusjärjestyksessä):

– Jari Tuiskunen, joka tulikin jo mainittua. Hyvä esimerkki kalastajasta, jolla on laaja yleisnäkemys. On myös Suomen Haukiseuran jäsen, mutta ei sillä saralla ehkä yhtä kurko kuin seuraavaksi lueteltavat herrat. Tuiskunen taitaa olla parhaimmillaan koskikalastajana?

– Rami Eloranta + Janne Helenius. Mykistävät meriitit. Iso hauki on erittäin hyvin hanskassa koko etelärannikon mitalta (Elorannalla taitaa olla kympin ylityksiä 10 tai 11 kunnan alueelta?), lisäksi tulosta on tullut myös järviltä. Ramin kotisivujen mukaan isoja kuhia ja ahveniakin on saatu niin usein, että kyse ei voi enää millään olla vain hyvästä tuurista. Miten ne sen tekevät?

– Tarmo Majuri. Hauki – meritaimen – kuha – ahven -rintamalla miehen täytyy olla taitava, jo siitäkin syystä että leipä on siitä kiinni. Ehkä parhaiten tunnettu "kymppihaukitakuustaan", ts. mies osaa ihan tilastollisestikin ennustaa ns. ison kalan päivät.

– Arto Kojo. Pirun hyvä tekemään havaintoja, ja osaa myös pukea ne sanoiksi. Kannattaa esim. hakea Kalastus.comin arkiston puolelta hänen viestejään. Ehkä paras veto löytyy kuitenkin Kalamies.comin puolelta, Miksi ärsyväri kelpaa kalalle? -keskustelusta (mukana myös oma hämmentynyt pohdiskeluni...). Mainitsi kerran käyttävänsä yhden viestin kirjoittamiseen pisimmillään jopa tunnin, tarkistaa faktat jne. ennen kuin painaa "Lähetä" -nappia. On parhaimmillaan kirjoittanut jopa niin perusteellisen viestin, että keskustelu on loppunut siihen. Bonuksena kyky löytää artikkelin mittaisia juttuja asioista, joista kukaan ei ole vielä tajunnut kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tältä vuodelta Erä-lehteen mennyt juttu haukivieheiden värittämisestä tusseilla.

– Juha Happonen. "Tuiskusen kaveri" siinä mielessä, että koskikalastus taitaa olla "leipälaji"? Käsittääkseni hallitsee kuitenkin varsin hyvin myös hauen järviuistelun painouistimilla, sekä kuhan jigityksen.

– Tuomas "Stobe" Salusjärvi. Miehellä taitaa olla edelleen voimassaoleva perhohauen suomenenkka, 15 kg vuodelta 1995? Kirjoittanut paljon, hyviä ja perusteellisia juttuja. Nettimateriaalista mainitsemisen arvoinen on mm. tämä Haukiuistimen värillä on väliä -artikkeli.

Siinäpä niitä oli. Erä-lehden avustajista Risto Jussilasta ja Ari Mannisesta en ole päässyt vielä ihan täyteen selvyyteen, taitavia molemmat eittämättä ovat. Oikeastaan samalla hengenvedolla voisi mainita myös koko Suomen Haukiseuran porukan.

Mitä yhteistä edellä luetelluilla kalastajilla sitten voisi olla? Kokeilunhalu, yhdistettynä analyyttisyyteen? Hoksataan vesillä nopeasti, mistä milloinkin on kyse?   
« Last Edit: December 23, 2007, 12:39:29 by Kaivo »

t0m1

  • Posts: 17
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #24 on: December 23, 2007, 12:16:01 »
Ei hyvät veljet nyt alkaa jo tulla paksua :D

Lasketaanpa vaikka Peten ja minun kalastusurat yhteen ja saadaan luku joka ylittää esim suuresti ihaillun *köh* Jari Tuiskusen iänkin ehkä triplasti. Ja silti tiedämme molemmat että noviisejahan ollaan kunnes toisin todistetaan. Tuiskunen yms herrasmiehet kuuluvat ihan samaan sarjaan.
Siitä onnekas heppu että on saanut uran tästä kalastuksesta, ja kun kirjoittaa EVÄ-lehteen maksettuja reissujaan joissa vielä kalapaikkojen haltijat ovat usein valmiiksi tankanneet lätäköt toimittajaa varten että saataisiin lehteen hyvä kuva kalapaikasta niin totta munassa tuntuu että "tuohan saa kalaa aina".
 
Ja kyllä, tunnen mm. perhokalastuksen moninkertaisen Suomen mestarin ihan henk.koht. ja monta monta niin p*rkuleen hyvää kalastajaa, ja joka ikinen heistä tietää olevansa oppipoika.Näistä on puhuttu nuotioilla sun muualla ikuisuus.

Kukaan ei koskaan saa aina (kalaa) vaikka taitaa tyylit ja keinot eri olosuhteisiin kuinka hyvin. Kalastuksessa on muuttujia niin paljon että sitä ei taidoilla eikä tiedoilla muuteta ainaiseksi onnistumiseksi koskaan. Ne herneenkokoiset aivot vievät pakolla aina joskus kuin pässiä narussa. Oma hyvyys tässä lajissa on itse aiheutettua harhaa ja se pitää pystyä myöntämään.

MP-reissujen todennäköisyys pienenee toki kokemuksen ja taidon karttuessa mutta niitä tulee. Ja tulee vastakin kunne siirrytään tuonne taivaallisille kalavesille.

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #25 on: December 24, 2007, 00:29:03 »
Quote from: t0m1
Ei hyvät veljet nyt alkaa jo tulla paksua :D
 

Tarkoitit varmaan että nyt vasta kohta päästään vauhtiin, ja aletaan puhua todella syvällisiä kalastuksen filosofiasta ja jostain todella olennaisesta sekä tärkeästä.


Quote from: t0m1
Lasketaanpa vaikka Peten ja minun kalastusurat yhteen ja saadaan luku joka ylittää esim suuresti ihaillun *köh* Jari Tuiskusen iänkin ehkä triplasti. Ja silti tiedämme molemmat että noviisejahan ollaan kunnes toisin todistetaan. Tuiskunen yms herrasmiehet kuuluvat ihan samaan sarjaan.

Jari Tuiskunen eroaa muista ehkä siinä, että hänen tuntemusalueensa ei ole niin rajoittunut kuin muilla osaavilla kalamiehillä. En ihaile häntä tai pidä minään idolina, mutta kunnioitan hänen laajaa tuntemustaan ja kokemustaan. Joku meritaimenekspertti ei ole ikinä tuulastanut, eikä savolainen weke-katiskoiden nimeen vannova ole koskaan edes nähnyt tenon lohivenettä. Uskoisin silti Tuiskusen kokeilleen näitä kumpaakin, ja ehkäpä vielä ihan kohtalaisella menestyksellä.

Paremmuutta ja osaamista ei ole kovin helppoa mitata kalastuksessa. Ennätyskalat ovat yksi keino tai vaikka sijoitukset kilpailuissa. Ne nyt ovat vain hetken huumaa, yksi kala ratkaisee. Todellista osaamista pitäisi mitata supervaikeissa olosuhteissa. Silti samanlaisten olosuhteiden järjestäminen kaikille on vaikeaa. Omaa osaamistaan ja paremmuutta voi arvioida vain kalastaja itse.
 
Quote from: t0m1
Kukaan ei koskaan saa aina (kalaa) vaikka taitaa tyylit ja keinot eri olosuhteisiin kuinka hyvin. Kalastuksessa on muuttujia niin paljon että sitä ei taidoilla eikä tiedoilla muuteta ainaiseksi onnistumiseksi koskaan. Ne herneenkokoiset aivot vievät pakolla aina joskus kuin pässiä narussa. Oma hyvyys tässä lajissa on itse aiheutettua harhaa ja se pitää pystyä myöntämään.

MP-reissujen todennäköisyys pienenee toki kokemuksen ja taidon karttuessa mutta niitä tulee. Ja tulee vastakin kunne siirrytään tuonne taivaallisille kalavesille.

Ne herneenkokoiset aivot ovat yllättävän toimivat, sillä kala toimii vain vaistojensa varassa. Kun sillä on nälkä, se syö. Kun se säikähtää jotain, se menee karkuun. Toisin kuin maailmaa hallitseva ihminen (kalamies), jolla on pahimmillaan tuhansien vieheiden arsenaali MP-reissujen välttämiseksi. Hän tutkii tuulen suuntaa ja soittaa Forecan sääpalveluun kysyen ilmanpaineita optimoidakseen kalansaannin todennäköisyyden. Mitenköhän ihmeessä kalamies sitten uskoo pystyvänsä taistelemaan kalaa vastaan, mikä onkin häippäissyt jo aikaa sitten venettä säikähtäneenä? Kylmä totuus vaan on että niillä vajaan herneen kokoisilla aivoilla viilataan linssiin viisaintakin homosapienssia.

Tuo oma osaaminen&hyvyys ovat vähän ongelmallinen juttu. En suhtautuisi siihen ehkä ihan noin kriittisesti. Kyllä kalamies oppii ja kehittyy (ainakin toivottavasti), ja samalla kait se osaaminenkin kasvaa. Ehkä se on sitten se todellinen tietämys mikä on harhaa tässä lajissa.

Mahtaako olla foorumin historian offein topic?

-Perca
Jouluoluen merkeissä
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2573
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #26 on: December 24, 2007, 13:52:42 »
Keskustelu menee nyt kauas jättihaukien C&R:stä, mutta keskustelua tämä aihe ainakin tuottaa...
Mutta, pitääkö kalastuksen olla kilpailuissa pärjäämistä ?
Mutta, pitääkö kalassa käydessä aina saada ne ennätys saaliit ?
Mutta, pitääkö reissulla aina tehdä uusi ennätys ?
Mutta, pitääkö kaikesa aina mitäta paremmuutta, kalastuksessakin ?
Mutta, eikö kalastus ole kuitenkin hyvin pitkälle irtautumista arjesta ja hyvin harvoille vain se rahanlähde ?

Tuiskusen Jari on mitä mukavin kalakaveri, useita reissuja hänen(kin) kanssaan tehneenä voin sen kertoa. Mies joka on kierrellyt jo ennen mitään toimittajan uraansa useita kymmeniä, jossei satoja kalavesiä, sekä toimittajana vielä satoja jos ei tuhansia lisää.
On hyvin mahdollista, että kun hän tulee juttua tekemään johonkin istutusvesille vesialueen omistaja "tankkaa" vesistönsä. Ihan juuri Tompankin mainitseman asian takia, bisneksen. Tuiskunen on sen verran tunnettu kalatoimittaja, että jos hän sen jutun kirjoittaa ja mainitsee kalansaaliin olleen hyvä/erinomainen, voi vesistön tai -alueen omistaja olla varma että kohta väkeä tulee ikkunoista ja ovista. Itse olen tämän yhdeltä eteläsuomalaiselta joenpätkän omistajalta kuullut sen jälkeen kun Jari siellä testireissulla kävi.
Onko se sitten Tuiskusen vika jos hänelle "tankataan" kalaa jokeen, lampeen tms ? Eiköhän se kuitenkin ole ihan tämän alueen omistajan "hyvyyttä" että näin tekee oman bisneksensä edesauttamiseksi.
Itsekkin joillain testireissuilla olleena, ei meille juurikaan kerrottu mitä vesialueelle on laitettu tai milloin viimeinen istutus on tehty. Useimmiten se oli "tuossa joku aika sitten"....


Olen kyllä ollut Tuiskusen kanssa esim. Ahvenanmaallakin niin, että 4 ukkoa heittää tyhjää ja ainoan lohikalan saa, Jari, ja siihen syytä emme tiedä (ja toisaalta mitä sen on väliä). Mukana nyt sattui olemaan parikin sellaista kaveria jotka ovat alueella kalastaneet 30-40 vuotta ja heidän luulisi paikat ja olot tuntevan.

Tällaista tämä on, aika huvittava oli tuo Perca:n tasosta 1, tasoon 10 "the Ultimate kalamies", sellaistahan nyt ei ole, eikä tule, muuten koko kalastus menettäisi tarkoituksensa kun joka heitolla ja joka paikasta tulisi aina kalaa.
Samahan se olisi jos maailman paras keihäänheittäjä olisi sellainen jonka heiton jälkeen keihäs ei tulisi alas ollenkaan.

Näitä jo edelläkin mainittuja "alansa erikoismiehiä" on paljon; lisäisin niihin vielä Sorron Antin, Harri Hirvasniemen, Palmin Mican, Arvilan Jarmon, Pingo Erikssonin, Tölle Thölixin, Toni Karuvaaran ja vielä vaikkapa JiiHoo Hakalan. Risto Asikaisesta puhumattakaan.... :-o

t0m1

  • Posts: 17
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #27 on: December 26, 2007, 05:22:10 »
Perca ystäväiseni, enkö juuri tuolla aiemmin maininnut että kalalla ei tutkimusten mukaan ole ajattelukykyä. Ja tiedän että kala toimii vaistojensa varassa. MUTTA: millä siten selitetään se että kala oppii? Voiko vaistoilla oppia vai....? Te varmaan tiedätte että isot kalat eivät ole pelkästään sen vuoksi isoja että olosuhteet ja geenit ovat olleet suotuisat. Miksi juuri ne isot kalat pääsevät karkuun? Tai hylkäävät viime hetkellä perhon/vieheen? Hyvät on kalalla vaistot jos niiden varassa pelkästään mennään.
Muutamia oletettavasti isojakin kaloja pidelleenä tiedän jo tempuista mitkä alkavat (nyt puhun taimenekalastuksesta joessa), että kyseessä on tyyriimpi tai "luonnollisempi" kala. Ne eivät ole sattumalta isoja...

Ja Pete minusta oikeassa tuosta pitääkö aina saada saalista tai iso kala tai ylipäätänsä mitata paremmuutta koska nuo elementit pilaavat minusta koko kalastuksen. Eli kilpailen ihan tasan itseäni ja sitä herneenkokoisilla aivoilla varustettua eväkästä vastaan. Joskus saatan poistua joelta kevein askelin rintaa röyhistellen,joskus leuka rinnassa noin kuvainnollisesti. Ja silti tiedän että revanssi tulee vielä enkä muista että olisin pahoin mielin joelta enää vuosiin lähtenyt.

Täydellistä kalamiestä ei ole,eikä tule. Sanoiko Juhani Aho vai joku muu (en nyt muista kuka) että jos aina saisi kalaa se olisi kalamiehen helvetti. Ja olen samaa mieltä. Jos joskus alan aina kalaa saamaan annan kaikki vapani makkaratikuiksi ja ostan vaikka golfmailat.

Kilpakalastusta en juuri pidä kalastuksena (SIIS nimenomaan MINULLE sopivana kalastuksena vaikka olen sitä joskus itsekkin kokeillut jossain muodossa) koska kalastus on minulle oltava mukavan kiireetöntä, huumoria, ja hyvien ystävien välistä läpän heittoa sekä kalastaessa että nuotiolla kokemuksia vaihtaessa. Kilpakalastus on lähes kaiken tämän vastakohta ja siksi sen olenkin jättänyt pojilleni joilla on vielä halua näyttää :)
 Ja kiva se on tietty joskus joku sinttikin saada, jotka kyllä viimeiset vuodet ovat saaneet jatkaa eloaan kirjolohia lukuunottamatta. Koska sillä istaritaimenellakin on paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä siellä joessa kuin muovipussissa kolkattuna. Näin olen asian itselleni pähkäillyt ja tässä pysyn.

Monipuolisuudestani en taida oikein lippua liehuttaa koska en tahdo tulla hyväksi katiska/verkkokalastajaksi tai tuulastajaksi, mutta kokeitu ne on nämäkin jossain vaiheessa elämää. Se nyt vaan on niin että virtaavan veden perhokalastus on minulle SE asia jossa itseäni haluan kehittää ja jota haluan ensisijaisesti harrastaa.

Tuiskuseen palatakseni sen verran, että rehellisesti hän on monessa jutussaan kertonut että paikka mitä meni koekalastamaan oli omistajan toimesta dumpattu kalaa täyteen. Ei minulla mitään Tuiskusta vastaan ole, monen alan monitaituri mutta ei minun asteikossani varsinainen perhotaituri mitä haluan joskus itse olla. 11 vuotta pelkällä perholla ei siihen ole vielä riittänyt eikä riitä vielä seuraavakaan 11 vuotta. Että tuollaiset asteikot voi vetää vessasta alas tai lukea nauraen mihin minä en nähtävästikään kykene :)

Niin ja tietty ketä arvostan? Peteä jo ystävyytemme vuoksi saatikka sitten monipuolisen kalastusosaamisensa vuoksi, poikiani, edesmennyttä Lauri Syrjästä, Veli Auttia, Markku Autiota muutamia kilpaperhokalastajia joiden nimeä en mainitse koska en heiltä nyt pysty lupaa siihen kysymään yms yms. Ehkä eniten kaikista niitä jotka ovat tehneet pyyteetöntä työtä pelastaakseen Suomen lohikalakannat jotka yhä keikkuvat veitsenterällä. Ja poikiani siksi että ovat oppineet hienon lajin mallikkaiksi osaajiksi isänsä huonolla opetuksella..on siinä ollut kestämistä :)

Niin ja mainittakoon vielä että kun joskus silloin kauan sitten tuota perhokalastusta opettelin menin kysymään Peteltä (silloin emme vielä tunteneet kuin näöltä toisemme) että kerroppa miksi tämä heittäminen on niin voimia vievää ja tuskaista.Hetken asiaa mietittyään totesi että käännetäämpä tuo sinun torpedosiimasi oikein päin. Ja sen jälkeen ei minulle perhokalastus ole tuskaista ollut.Koskaan. Tämän muisteleminen saa aina naurun kuplimaan sisälläni ja kiittämään ystävääni jota ilman tuo pieni mutta varsin merkityksellinen asia olisi ehkä jäänyt huomaamatta ja perhokalastukseni tyrehtynyt homman tuskaisuusteen. Että kiitos vielä Pete :)

t0m1

PS. Tästä tosiaan kasvoi off topic:ien äiti 






Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Jättihauen C&R turhaa?
« Reply #28 on: December 29, 2007, 20:28:42 »
Perca ystäväiseni, enkö juuri tuolla aiemmin maininnut että kalalla ei tutkimusten mukaan ole ajattelukykyä. Ja tiedän että kala toimii vaistojensa varassa. MUTTA: millä siten selitetään se että kala oppii? Voiko vaistoilla oppia vai....? Te varmaan tiedätte että isot kalat eivät ole pelkästään sen vuoksi isoja että olosuhteet ja geenit ovat olleet suotuisat. Miksi juuri ne isot kalat pääsevät karkuun? Tai hylkäävät viime hetkellä perhon/vieheen? Hyvät on kalalla vaistot jos niiden varassa pelkästään mennään.

Nyt alkaa tulla sen verran pitkää viestiä että pitää jo lukea ajatuksen kanssa  :-)

Mutta juu, kaloilla tuskin on ajattelukykyä. En sanoisi, että kala oppii (tai mistäs sen tietää  :?). Itse kutsuisin viehenirsoutta & muuta aistien terävöitymiseksi. Vanha kala tietää kyllä millilleen että miltä särki näyttää, eikä käy enää 780-grammaisen virkaveljensä tavoin siihen kiinni kuin raivotautinen  8-). Haluaisin kyllä nähdä lähdemateriaalia noista mainitsemistasi tutkimuksista, tai edes viittauksen mistä kirjoittamasi ajatukset ovat peräisin..?

Veikkaisin että joillain kalalajeilla on kyllä melkoisen voittamattomat aistit, ja että niillä pärjää oikein hyvin. Esimerkkinä mainittakoon ankerias (:-)) mikä vaeltaa tuhansien kilometrien matkan Sargassomereen kutemaan. Itselläni voisi olla jonkinlaisia ongelmia näillä aisteilla suunnistaa vaikka niinkin etelää kuin Lahdesta Sargassolle.


Kilpakalastusta en juuri pidä kalastuksena (SIIS nimenomaan MINULLE sopivana kalastuksena vaikka olen sitä joskus itsekkin kokeillut jossain muodossa) koska kalastus on minulle oltava mukavan kiireetöntä, huumoria, ja hyvien ystävien välistä läpän heittoa sekä kalastaessa että nuotiolla kokemuksia vaihtaessa. Kilpakalastus on lähes kaiken tämän vastakohta ja siksi sen olenkin jättänyt pojilleni joilla on vielä halua näyttää :)

Monipuolisuudestani en taida oikein lippua liehuttaa koska en tahdo tulla hyväksi katiska/verkkokalastajaksi tai tuulastajaksi, mutta kokeitu ne on nämäkin jossain vaiheessa elämää. Se nyt vaan on niin että virtaavan veden perhokalastus on minulle SE asia jossa itseäni haluan kehittää ja jota haluan ensisijaisesti harrastaa.

Ymmärrän kyllä suhtautumistasi oikein hyvin. Olisikin hyvä jos voisin suhtautua kalastukseen yhtä rennosti. Tällä nuoruuden innolla vain kun on pakko saada kalaa - ja sen parempi mitä enemmän. Ja jos saa vielä enemmän kuin kaveri niin päivä on pelastettu  :roll:. (hieman kärjistetysti)

Ja itselleni tuo monipuolisuus on hyvin tärkeää, se auttaa ymmärtämään aina vain paremmin kaloja ja kalastusta eri kanteilta. Jos en saa perholla haukea järvellä, muistelen virvelöinti- ja tuulastusreissuja. Niistä saattaa muistua mieleen jokin tekijä, mikä auttaa kalojen löytämisessä. Pääsen ehkä samaan pelkällä perhostelulla, mutta se todennäköisesti veisi paljon pidemmän aikaa. Ajan saa käytettyä tehokkaasti kun kalastaa valoisan ajan lisäksi yöt  8-).

Mielipiteitä on monia, eikä mikään niistä ole väärä.
 

PS. Tästä tosiaan kasvoi off topic:ien äiti 

Tämähän pitäisi nastoittaa ja laittaa pakolliseksi lukemiseksi kaikille foorumilaisille  :-). On vaan sen verran hyviä pointteja tullut ja tekstiä mikä antaa ajattelemisen aihetta. Oikeastaan tuon alkupuolen CR-jutun voisi poistaa ja vaihtaa otsikkoa hieman..?

-Perca
Tarina jatkuu myöhemmin yöllä kun on enemmän aikaa kirjoitella
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 646
    • View Profile
    • Email
Vs: Kalastuksen filosofiaa
« Reply #29 on: December 30, 2007, 00:09:21 »
Noniin, elokuvasta Häjyt on hyvä ammentaa elämänviisauksia tässäkin threadissa. Tähän väliin voisi heittää pari perustavaa laatua olevaa kysymystä. Kirjoitelkaa muutkin jos siltä tuntuu  :-)

Miksi kalastan, ja mitä tavoittelen?

Olen tullut sinuiksi kalastuksen kanssa jo pienestä pitäen mökillä. Vuosien varrella tekniset taidot ovat karttuneet, entistä enemmän paikkoja on käyty läpi ja uusiakin kalastusmuotoja on skaalaan liittynyt. Matkan varrella on tullut onnistumisia, mitkä ovat kannustaneet jatkamaan. Tuuria vai taitoa, tiedä häntä  8-). Monien muiden harrastusten ohella kalastus on noussut kaikkein suurinta tyydytystä tuovaksi harrasteeksi. Kalastus tarjoaa harrastuksena kaikkea mitä siltä voi pyytää. Siitä voi tehdä itselleen helppoa tai haastavaa, yksikään reissu ei ole toisensa kaltainen ja rahaa saa palamaan niin maan hemmetisti. Koska nautin todella kaikesta mikä liittyy kalastukseen, on se keino päästä irti kouluhommista ja arjesta yleensä. Kalareissulta palaa yleensä hyväntuulisena ja pirteänä (useimmiten  :evil:). Jotkut tavoittelevat kiireetöntä ajanvietettä, toiset taas kilpailua veren maku suussa. Itse kuulun yhteen lukuisista välimuotokategorioista näiden ääripäiden välillä. Tavoittelen mielihyvää ja mielenrauhaa, mutta joskus sen tavoittaa parhaiten leikkimielisen kalakisan muodossa. Kuten t0m1 mainitsi, täydellistä kalastajaa ei ole eikä tule. Mutta mikäs siinä jos tavoittelee jotain paikkaa täydellisyyden välittömästä läheisyydestä  :roll: ? Kuten sanottu, arvostan monipuolisuutta tässä lajissa. Jokaisessa kalastuksen alalajissa on omat mestarinsa, niitä nyt kuitenkaan luetteloimatta. Harva kalastaja kuitenkaan hallitsee montaakaan kalastusmuotoa oman erikoisalueensa lisäksi, ja juuri siihen pyrin. Osaamaan mahdollisimman paljon useasta kalastuksen alalajista. 

Millä on merkitystä?
Onko kalojen saannilla mitään merkitystä, jos tavoittelee vain ajankulua, harrastusta ja mielenrauhaa? Kalastuksen ollessa kyseessä kyllä on. Ensiaskeleilla tärkeintä aloittelevalle kalamiehelle on saada kalaa, siitähän on koko hommassa kyse. Ja jos ei saa kalaa, harrastusta tuskin jatkaa. Eli vaikkei kalansaanti olisikaan ykkösasia, se on kuitenkin merkityksellistä kalastuksessa.

Entäs teoria? Onko tärkeää muistaa ulkoa että kuinka tehdään palomarsolmu? Osaisitko heittää kahden käden lohivavalla täydellisen heiton silmät sidottuina? Teoriahan on juuri tätä, kirjoittelua aiheesta kun ei pääse kalalle siitä puhe mistä puute. Mutta myös ihan viisaita havaintoja harrastuksen parista. Teorian tarkoitus on laajentaa kalastajan näkemystä asiasta - "ahaa, sen voi tehdä näinkin". Mutta onko teorian hallitseminen välttämätöntä siinä tapauksessa että saa kalaa? Harvat ovat niin onnekkaita että he saisivat kalaa ilman minkäänlaista teorian hallintaa. Vähän niinkuin the Ultimate kalamies - mahdoton yhtälö. Ja teorian osaaminen antaa pohjaa uusien havaintojen tekemiselle, ja yllätys yllätys kehittymiselle tässä lajissa. Eli teoriaa olisi syytä osata sillä/niillä osa-alueilla, missä haluaa kehittyä.

-Perca
Iltaoluen merkeissä
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

 



center>