Tuolle löytyy jatketta tuolle yhdellä suksella laskemiselle. Meillä päin oli paljon isoja mäkiä tai oikeastaan kallioita ne monet oli. Nooh sinne sitten yhdellä minarilla ja tietenkin sokkona laskettiin täysillä eteenpäin, tietämättä mitä edessä on. Yleensä lopputuloksena oli parin metrin pudotus johonkin lumikasaan. Huonojakin laskuja oli. Kerran putosin lahon puun päälle kolmesta metristä ja häntäluu p****ksi. Teki muuten hiukan kipeää. Kaveri pisti vieläkin paremmaksi. Hän liukui jäiseltä jyrkänteeltä sivuliusuna kielekkeeltä alas ja siitä seurasi liki 8 metrin vapaapudostus. Tuuria tosin oli siinä, että alla oli metri lunta ja kaveri selvisi säikähdyksellä.
Tuosta putoamisesta tulikin mieleen toinen hiukan kyseenalainen leikki, nimittäin tuuletusparvekkeilta hyppiminen. Ensimmäisestä kerroksesta uskalsi kaikki hypätä, mutta jotkut hyppäsi toisesta kerroksesta...
Ja tätä tehtiin siis kesällä ja talvella. Huono kokomus tähänkin liittyy, nimittäin kerran talvella, yritin hypätä voltin eteenpäin kaiteelta ja jalka lipesi. Putosin kaiteelta pään ja niskan varaan. Siinä oli jo hengenlähtö tai halvaantuminen lähellä.
Niin ja sellainen hauska tarzan-leikki oli myös nuorena. Meillä oli sellaisella kallion jyrkänteellä liaani. Se oli sidottu puuhun mikä oli metrin päässä kalliosta. Sitten vain kisaamaan , että kuka vetää kovimmilla vauhdeilla ja isoimmalla kaarella. Tämäkin leikki katkesi aikanaan siihen, että köysi kului poikki ja kaveri putosi, ja mursi toisen jalkansa ja kätensä sekä toinen käsi meni poikki kokonaan.
Sanotaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy ja tulee keksittyä kaikenlaisia hulluja leikkejä.
Oltiinhan sitä toki sotaleikkejä, ensin leikkiaseilla, siitä käpysotaan, josta taas flopparisotaan(muoviputki, jossa kumihanskan sormi teipattuna päähän. Tällä ammuttiin kuivia herneitä). Lupulta päädyttiin sotaa aspiritsoilla. Eli ritsa, jolla ammutaan yksisäikeisestä sähkölangasta väännettyjä hevosenkengän muotoisia aspeja. Eikä tietenkään mitään suojia.
Kylläpä sitä antaa itsestään fiksun kuvan 
Itse olen harrastanut noita kaikkia samoja, mutta seuraukset ei ollut noin pahoja. Ise mm. tipuin oisko ollut joku 6 metrin pudotus kun leikittiin jää/kallio kiipeilyä. Helppo oli kiivetä ylös melkein pystysuoraa seinämää, mutta ihan loppu vaiheessa oli sellanen lähes peili jäinen sileä kallio pinta jonka kaveri kiipes helposti ylös ja minä tottakai perässä yritin, mutta ei onnistunut ja tässä vaiheessa tuli sellanen perus ajatus että nyt muuten sattuu. No huomasin kohta olevani selällään lumikasassa eikä mitään paikkaa edes sattunut. Muista kaverin ilmeen vieläkin kun se juos hätäpäissään kalliolta alas...No olis voinu tietty mahemminkin käydä. vanhemmille tuosta ei tietenkään mitään puhuttu.
Myös parvekkeelta hyppiminen oli aika yleistä, kaveri asui 2 kerroksessa ja alas pudotus oli n. 3,5 metriä, talvella tuosta ei ollut mitään vaikeuksia hypätä, kun oli lunta alla. Millon mitenkin sieltä alas tultiin. Kesälläkin tuolta on hypätty, mutta siinä voi jo jalka katketa(ei katkennut kellään)
myös noilla muovi putki+kumihanskan sormi aseilla oltiin sotaa. Jaettiin kaveriporukka kahtia(meitä oli sillon reilusti yli 20 henkeä) ja mentiin eri paikkoihin kumpainenkin joukkue. Alue oli aika iso kun nyt ajattelee, mutta ei se sillon isolta tuntunut.
Oli metsää, kerrostaloja, leikkikenttää, lastentarhan pihaa yms...
Panoksina meillä oli myös niitä herneitä, mutta yleisimmin aronia marjoja, jotka muuten jättää sellasen 5cm halkasijalstaan olevan mustikan värisen jäljen esim. tiiliseinään tai t-paitaan...

Meillä oli myös tolanen tarzan köysi, mutta siinäpä ei kenellekkään oikeastaan pahempia käynyt. Joiltakin aina ilmat lähti pihalle, kun ote lipesi ja selälleen tippui maahaan.
Puumajat oli aika yleisiä niinkun muutkin majat mitä rakenneltiin metsiin. Muutaman kerran tehtiin tosi komeat majat. yksikin ole sellanen että olisi juoppojen huvilasta mennyt. Sitten tehtiin myös erittäin hieno laavu johon kalliolta revittiin isoja paloja sammalta katoksi. No tämän isot pojat sitten hajotti...
Korkein puumaja oli aika korkealla isossa kuusessa, paksujen oksien päälle vaan laitettiin lautoja mitä löytyi millon mistäkin ja olipa siellä yksi muovinen tuolikin. Oli siellä myös iso ja paksu köysi millä pääsi melkein maahan asti(en itse koskaan liukunut tuota pitkin, en uskaltanut).
Sitä en muista mistä se köysi saatiin mutta semmonen vähän kuin liikuntasaleissa olevat köydet.
Kaikkea tyhmää ja vähemmän tyhmää sitä on tulult tehtyä. Näin kun jälkikäteen ajattelee.
