EIköhän se edelleen ole se reissu, kun lähdin aamuisen kylmän sateisen ja lyhyen kalareissun samana iltana uudestaan koittamaan lähijärvelle sateen loppumisen jälkeen:
Ajattelin, että tämä paikka vielä, sitten pyörälle ja kotiin. Heitin ensin pari heittoa matalaan puron suuhun. Sitten lumpeikon reunaa pitkin hieman pitemmälle. Tärppi tuli ja hetken päästä toinenkin. Olisikohan nyt vauraampi ahven? Kolmas tärppi, ja kiinni oli! Kala tuli samantien pintaan ja meikäläisellä pomppas sydän kurkkuun! Metrinen hauki ja helkutin paksuselkänen! Miten täällä tälläsiä on ? Ja vielä 2 koon lippaan. Näin, että lippa oli hyvin suussa kiinni ja helpotuin, kun näin, että lukko näkyi suupielessä eikä siis ollut mennyt siima hauen suuhun! Päätin heti, että tämä väsyytellään naatiksi ja sitten vasta kala ylös. Kala meni hiljalleen pohjia pitkin, määrätietoisesti. Sain kalan hitaasti pintaan, väkisin en viitsinyt vetää, siimat olivat vain 0.12mm punottua! Kala oli pinnassa paikallaan, ja laskeuduin veteen. Samassa hauki otti hurjan syöksyn! Jälleen se veti pohjassa ja pelkäsin, että se vetää kiven taakse siiman. Pidin vavasta lujasti kiinni, ja nappasin kännykän tärisevin käsin taskusta ja soitin kaverille, että nyt on iso kiinni, soitan kohta. Sen jälkeen soitto isälle, että tulee haavin kanssa tänne, nyt on iso. Annoin kalan viedä ja vavan taipua. Hetki hetkeltä kala alkoin väsyä, ja sain sen jälleen pintaan. En viitsinyt itse mennä käsillä sitä ottamaan, kun lippa oli hyvin suupielessä ja haavi oli tulossa. Seisoin siinä ja ihastelin haukea pari minuuttia, kun se oli rauhassa pinnan tuntumassa. Sitten näin, kun tietä pitkin veljeni ja isäni tulivat haavin kanssa. Sanoin, että eihän tää ole kun viiden kilon kala, mutta veljeni sanoi, että onhan tuo reilusti isompi. Veli laskeutui rantakiville haavin kanssa ja samantien hauki otti spurtin. Naureskelin siinä, eihän tässä ollut enää mitään hätää. Sain jälleen kalan pintaan, kun hauki oli väsynyt, olinhan sitä jo kesytellyt 15-20 minuuttia. Vedin kalaa hitaasti ja rauhallisesti veljeäni kohti, enhän enää tässä vaiheessa halunnut, että siima katkeaa. Veli koukkasi haavilla ja onnistui, hauki lipui pää edelllä haaviin. Jess! Haavi repesi pään kohdalta ja nappasin äkkiä haavin ja vein sen ylemmäs, tien viereen. Kannettiin hauki betoniporsaille ja punnittiin. 6,7kg. Entinen ennätys (6,650kg) paukkui niukasti. Mutta tämäpä olikin järvihauki, edellinen merestä. Veljeni otti karahkan ja sai lyödä niin kuin pesäpallomailalla, että hauki ei enää sätkinyt. Takakonttiin lima ja kohti kotia. Kuvat kameralla ja mittaus...
102cm! Ei helekutti, edellinen ennätys oli täysin samanmittainen.
