Kalan syöntiväli

[kappalainen]

 Kun nyt taas on pohjoistuulien sun muiden tuulien aika, kyselen jo kyseltyjä kaiketi.
Heh. Luin jonkun mielipiteen joka oli hauska:
''Ei pohjoistuuli vaikuta kalantuloon, se on kiinni olosuhteista.''

On se kumma, mihin ne kalat menevät. Olen alkanut uskomaan 4.-ulottuvuuteen. Onko järvessä luola johon ne kerääntyvät. Tuulen vaikutus on kiistaton. Eipä ihmisiäkään näy kaatosaateella ulkona, mutta kyllä niitä on kesäfestivaaleilla kauniina päivä uskomattoman paljon. Vaikka sataa, on ihmistenkin käytävä kaupassa.
Savossa nuorena poikana olin aina kesät järvellä, joka päättyi suohon. Suolle saattoi kävellä, lyödä kepillä reiän ja laittaa pilkin reiästä. Alla oli vettä pari metriä Täältä tuli pikimustia salmiakin hajuisia körmyniskoja (näyttivät likipitäen luonnottomilta), jotka olivat voimakkaampi kuin mikään kala mitä olen saanut, enkä moisiin missään ole myöhemmin törmännyt. Näihin kaloihin ei myöskään sää vaikuttanut. Näitä ahvenioa ei myöskään tullut avojärven puolelta, jossa ahvenet olivat solakampiakin.
No täällä ainakin kalat katoavat. Verkoilla parina vuonna koetin sitkeästi poihjois- ja itätuulella kalastaa. Ei mitään vaikka yli kuukauden ns'varmoilla paikoilla  testailin.
Ongella istuskelen mieluiten ja vaikkei se kalansaalis tärkein olekaan, olisi se kiva joskus saada jotain, sanoi kuka mitä hyvänsä, niin juksaa. Virveliä tulee heiteltyä siinä sivussa, varsinkin, jos ahvenparvi katoaa yllättäen, syynä on usein ollut nälkäinen hauki, joka on nyppästävä pois.
Kysymyksiin:
Totuus on, pakkohan kalan on syödäkin joskus.
Mikä on kalan ns syöntiväli, eli kuinka kauan kala tulee toimeen edellisellä ravinnolla?
Miksi tuuli vaikuttaa?

[Wille]

Kalat pystyvät ilemisesti olemaan pitkiäkin aikoja syömättä. esim talvella vähän valon aikana kalat eivät suuremmin syö/liiku, eivätkä näin ollen kuluta energiaa.
Syöntivälikin mielestäni riippuu kalasta ja olostuhteista. Sillä aina löytyy jostain kala joka innostuu syömään, eivät kaikki kalat ole aina samalla kertaa ruokailemassa.  Eli kala alkaa syömään kun olosuhteet ovat sen mielestä otolliset.
Oma teoriani tuulesta on että kalat passivoituvat kovalla tuulella pinnan rikkouduttua, ja jurottavat paikoillaan. Kun kala jurottaa paikoillaan se ei kuluta energiaa ja pystyy näin olemaan pitkäänkin syömättä. (Pärjäähän ihminenkin ilman ruokaa 40päivää).

Nämä näin lonkalta heitettynä, todistettuun tietoon en väitteitäni perustele  :-D

[pjk]

Edellisiin lisäyksenä, että viehekalastajan kannalta on minusta kannattavaa tehdä ero kalan "syönnin" ja "ottihalukkuuden" välillä, jotta tajuaa paremmin, mistä kalantulossa on kyse. Ensimmäisessä on kyse kalan normaalista ravinnonhausta, jälkimmäisessä siitä, miten kalaa tulee uistimella. "Ottihalukkuus" on se, mikä kalastajaa vesillä kiinnostaa, "syönti" taas menee lajintuntemuksen puolelle, jota on jo vaikeampaa hyödyntää vesillä suoraan ja joka jää usein kotona opiskeltavaksi pohjatietoudeksi.

Joka tapauksessa, "ottihalukkuudessa" kyse on kalan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta, eli siitä, millaisissa paikoissa petokala milloinkin haluaa olla, kuinka valppaana se on, ja millaiset ärsykkeet siihen silloin tehoavat. Nälkäinen kala on kyllä usein samalla myös ottihaluinen, mutta ei aina. Vaikka näkisi omin silmin, miten pedot alueella saalistavat, tilanteessa vääränlainen ärsyke (väärä viehe) ei anna välttämättä tärppiäkään.

--pikeye  

[Mikko_-Procyon-]

Niin. Tuulella on merkitystä. Jotenkin on ollut sellainen perstuntuma itsellä, että itä-tuulella ei kala syö, mutta kun nyt on tilastoja käynyt läpi, niin luode-pohjoinen-koillinen virtausten aikana kalaa ei tule yhtä hyvin kuin muulloin. Ero on luokkaa "hauki/40min kalastusta" -normaalisti ja pohjoistuulella "hauki/60min kalastusta". Tilastoja on vuodesta 1994 asti ja sinne on kirjattu kaikki saadut kalat, kiiskiä myöten. Ainoa tilastoharha tuossa on se, että nollareissuja ei ole tullut kirjattua.. mutta niitä tulee yleensä varsin harvoin. Yleensä ne reissut on tehty esim. heti jäiden lähdettyä tai myöhään syksyllä melkein pimeässä jne.. tai muuten vain kestoltaan lyhyitä.

[pjk]

Omassa kalastuksessani tuulen suunta itsessään kiinnostaa vain siksi, jotta näkisin, mitkä alueet jäävät tuulelta suojaisiksi (ja jotka kokeillaan päivän viimeisinä jos silloinkaan) ja miten korkealla merivesi kulloinkin on (eli kuinka matalia jo muutenkin matalat kalapaikat ovat). Mikään tuulensuunta ei ole automaattisesti hyvä tai huono, onpahan vain yksi seurattava asia muiden kelitietojen ohella.  

Tuulella on minulle siis merkitystä ennen kaikkea veden ja kalojen liikuttelijana, vasta kaukana perässä tulee oma mukavuus veneessä keikkumisen kannalta. Se pahin kalatuuli on suunnastaan riippumatta hyvin heikko (alle 2 m/s) henkäily, joka kalapaikoilla saa enää tuskin vedenpintaa rikki. Täysin tyyni keli on painajainen.

--pikeye

[kappalainen]

Täälläpäin  pohjoistuuli on sama kuin järvi olisi kaloista tyhjä.

Kala söi juuri neljän päivän ajan hullun lailla. Ahvenia ja haukia tuli kun nyppi vain, ihan sama mihin matalikolle ongelle meni (ja tuulikin oli mistä sattuu, eikä vaikuttanut. (paitsi pohjoisesta). sitten lakkasi. Heitin verkot järveen ja syvemmälle olivat menossa vatsat täynnä joka ikinen kuha, ahven ja hauki. Aiemmin syvemmällä ei ollut mitään. Mahtavatko tullakaan enää matalaan ruokailemaan tänä vuonna, kun ppikkukalatkin lähtevät heinikoiden myötä.
Nyt kun tiedän tämän ajan kohdan, mietityttää, koska seuraava kerta on. Oletan, että kalat liikkuvat ja syövät aikalailla samoihin aikoihin ja niiden aktiivisuus on silloi n huipussaan. Kun esim hauki on nälkäinen, se pistää aika kasan kaloja liikkeelle rannassa saalistaessaan. Tämä taas kuluttaa kalojen energiaa jne jne...
Otista en niin tiedä, kun täysikin kala ottaa syöttiin ärsykkeen ollessa oikea. Meinaan kun joskus suusta näkyy kalan pyrstö ja persaukosta katsoo pari silmää.