Kuinka kaukana onkaan RKTL.n suurpetoarviot todellisuudesta?? Tämä on tärkeä kysymys, koska suurpetopolitiikkaa käydään juuri näiden lukemien perusteella. Petopolitiikan tulisi perustua mahdollisimman lähelle oikeata määrää olevaan arvioon, jotta sen käytännön toimet olisivat riittäviä eikä liian mietoja tai väkeviä. Tällä hetkellä on jo tunnustettu että petopolitiikka on menny persiilleen, mutta kuinka pahasti, niin sitä ollaan selvittämässä. Alla esimerkkejä siitä kuinka virheellisillä tiedoilla ministeriö on pyrkinyt toteuttamaan petopolitiikkaa.
Varsinais-suomessa RKTL virallinen ilves arvio oli 23 ilvespentuetta (138 ilvestä) ja totaalilaskennassa (joka on rktl.n masinoima) löytyi 68pentuetta (408 ilvestä). Etelä-hämeessä virallinen arvio oli 25 pentuetta (150 ilvestä) ja laskennassa löydettiin 49pentuetta (249 ilvestä). Aikamoisia heittoja arvion ja laskentatuloksen välillä. Varsinais-suomessa ei mennyt kuin 270yksilöllä pieleen ja etelä-hämeessä 99 ilveksellä pieleen. Ministeriötä myöten ollaan havahduttu totaalilaskentojen ja arvioiden välisiin suuriin eroihin. Totaalilaskenta on nyt toteutettu vain osassa maata ja kertaakaan laskentatulos ei ole ollut pienempi kuin arvio. Kerran on ollut sama tulos laskennassa kuin arviossa, mutta muutoin meillä on enemmän ilveksiä kuin arvio antaa ymmärtää. MMM yritti jokuvuosi sitten hillitä ilveskannan kasvua myntämällä runsaasti kaatolupia, mutta määrä ei ollut riittävä, koska kriittinen ilvesmäärä oli todellisuudessa ylittynyt jo aikapäiviä sitten.
Menneenä viikonloppuna Perho-Halsua seudulla suoritettiin susilaskenta. Laskenta tehtiin koska RKTL arvioi kaikista ilmoituksista ja havainnoista huolimatta alueen susikannaksi 2 sutta. Laskennassa saatu tulos on n.8 kertaa suurempi ollen 15 sutta jotka varmuudella on pystytty yksilöimään. Laskenta toteutettiin motittamalla samanaikaisesti omiin erillisiin motteihin kaikki susilaumat ja yksilöt, jolloin samoja jälkiä ei lasketa kahteen kertaan. Yksilöiden määrä on saatu selville seuraamalla susien jälkiä ja laskemalla monetko jäljet eroavat yhtäaikaisesti jotoksesta. Myös lentokonetta on käytetty laskennassa apuna. Laskenta tekniikka on sama kuin rktl.llä. Tulos on minimitulos, jolloin ei tarvita korjauskertoimia. Tästä laskennasta tulee A-Studio ohjelma 4.3 eli tänään. Ei siis ihme, että paikallisilla palopi käpy petopolitiikkaan, kun heidän huolensa sivuutettiin virheelliseen arvioon tukeutuen. Uusimmassa kanta-arviossa pohjoispohjanmaan eteläosa ja koko päijänteen itäpuolinen alue oli merkattu susityhjiöksi. Tämä on aiheuttanut suurta närää paikallisissa ihmisissä, koska susia kuitenkin on olemassa.
Karhulaskenta on myös ongelmallinen, koska sekin perustuu pentuehavaintoihin. Karhua ei pysytä lumilta kunnolla laskemaan ja havainnointi tapahtuu sulanmaan aikaan. Havaitut pentuemäärät kerrotaan luvulla X jota en muista ja siinä on karhukanta-arvio. Voimakkaassa kasvussa oleva karhukanta karkaa arvioitsijoiden käsistä helposti, kun ei tiedetä tarkkaa määrää yksittäisistä karhuista, eikä yksittäisten karhujen sukupuolijakaumasta.
Poronhoitoalueen eteläpuolella Ahma on yllättävän runsaslukuinen. Kanta on voimistunut vuosivuodelta ja havaintoja tehdään etelärannikkoa myöten. Omalle kohdalle siunaantui kaksi näköhavaintoa pirkanmaalta menneenä vuotena. Sama yksilö oli kyseessä mutta kuitenkin. Poronhoitoalueella ahmojen määrä on pimennossa. Mm. Enontekiön kunta on esittänyt ministeriölle, että kantaa tulisi pian leikata. Poronhoitoalueen tilanteeseen en sen kummemmin ota kantaa kuin totemalla, että kolmesti kävin ylälapissa menneenä vuotena ja joka kerta sain tarkastella tuoreita ahman jälkiä..
