Vuosaari / Itä-Helsinki

[Börje]

Etsiskelen Itä-Helsingissä kalastelevia nuoria ja jo aikuistuneitakin kalahemmoja nuorison kalaseuratoiminnan käynnistämiseksi. Tukikohdaksi tulisi Vuosaaren Urheilukalastajien satama. http://www.vuosaarenurheilukalastajat.fi/

Nyt seurassa on toistasataa erittäin aktiivista pilkki-/onkikilpailijaa, jotka kisaavat lähinnä veteraanisarjoissa. Heiltä saa varmasti vinkkejä, mutta varsinainen toiminta rakennetaan kokonaan nuorten oman tekemisen varaan. Piirin kautta tulee kaikenlaista apua alkuun ja osa toiminnasta toteutetaan jatkossakin yhdessä muiden seurojen kanssa. Koska tyhjästä lähdetään liikkeelle, niin kevät menee markkinoidessa ja alkukesästä alkaa varsinainen toiminta.

Vuosaaressa on erinomaiset kerhotilat ympärivuotiseen toimintaan. Puu- ja metallityöverstaatkin löytyvät. Kerholta löytyy oma saaritukikohta 8 km merimatkan päässä, jossa sauna ja majoitustilaa retkille. Venekalustoakin on saatavissa.

Jos lukijoissa on ohjaajakykyä, niin kerhojen vetämisestä / apuna olosta voidaan maksaa pientä korvaustakin. Jo keväällä olisi Viikissä tarjolla 4-5 kerhoiltaa arkisin ja kerhon päättävä veneretki Viikin eräkerholaisten kanssa lauantaina 10.5.14. Luultavasti siianongintaa/silakanlitkausta.

Etsin siis Itä-Helsinkiläisiä kalastuksesta kiinnostuneita nuoria ja potentiaalisia vetäjiä. Käynnistämiseen liittyvät hallinnolliset operaatiot ja markkinoinnin voin hoitaa kokonaan. Seura pyörittää byrokratian, joten mukaan lähtijöille jää varsinainen toiminta.

Alustava suunnitelma vuodelle 2014, joka voi toki muuttuakin:

Valmistelutyö tammi-helmikuu:

1. Verkkosivujen kalastusosion uudistamisen. Nykyinen sivusto käännyttää nuoren takuuvarmasti pois.
2. Juttu VUK:n jäsenlehteen, joka jaetaan maaliskuussa
3. Esite tapahtumissa jaettavaksi

Markkinointitapahtumat maalis-toukokuu:
1. Valtakunnallisen pilkkipäivän esitejakelu 25.3
2. SVK:n standi lapsimessut 11.-13.4.
3. Puotilan meripäivän standi 24.5.
4. Kirjolohen onginta Vuosaaren kanavassa 25.5.
5. Koskipäivät Vanhankaupunginkoskella 30.8.

Tarjonta nuorille kesäkuu-joulukuu:
- Piirin kesäleiri Bentsårissa, Hanko 2.-6.6.
- Tjukin kesäleiri Viitasaarella 24.-26.6.
- VUK:n kuhaleiri Mölandetissa 8.-10.7.
- SVK:n leiri Rafsössä, Kirkkonummi 28.-30.7.
- VUK:n kirreviikonloppu Storträskillä 15.-17.8.
- SM-toimintakilpailu 30.8.-31.8.
- Piirin syysretki 26.-28.9.
- Tjukin syysretki Solkullassa, Pernaja 3.-5.10.
- SVK:n ja Metsästäjäliiton yhteiset kerhoillat viikottain syys-marraskuussa VUK:n tiloissa
- Lisäksi VUK:n omat kilpailut jos löydetään aktiivi, joka ehtii ohjata nuoria oman kisaamisen sijaan

Toivottavasti jotakuta kiinnostaa. Kysy joko palstalla tai privaatisti.

t. Börje

[Perdoon]

Moikka Börje,

Olet ilmeisen vahvasti mukana kalastuksen seuratoiminnassa, ja sulla on varmaan hyvää näkemystä nuorisokalastuksen tilanteesta. Minkä verran sun kokemusten mukaan nykyään nuorisoa liikkuu kalastuksen parissa? Olen muutamissa kalastusliikkeissä viime aikoina käydessä kysellyt asiaa ja kommentit ovat pääsääntöisesti että liian vähän. Tosin se vähä mitä olen esim. Vantaajoella käynyt niin siellä on pääsääntöisesti tullut nuoria vastaan, ja jopa muutama daamikin. Toki nämä harrastajat saattavat olla vain marginaali ja pieni otanta.

Lähinnä olen siis miettinyt että onko kalastus ukkoutunut ja katoava harrastus, vai vieläkö sillä löytyy tulevaisuutta..

[Börje]

Vastaus on kyllä ja ei. Seuratoiminta on pahasti ukkoutunut, mutta nuoria ja nuoria aikuisia vesillä liikkuu omin päin paljonkin. Suuria massoja liikuttava harrastus kalastus ei enää ole. Luonnollinen poistuma vie pilkkivesiltä joka vuosi paljon väkeä.

Aktiivisen seuratoiminnan perinne syntyi ennen vapaata pilkkimisoikeutta tai tietenkin läänilupaa. Silloin seurat ja niiden järjestämät retket ja kilpailut olivat helpoin tapa päästä uusille vesille kalaan. Mentiin bussilasteittain. Suurelle osalle seuroista onki- ja pilkkikilpailut jäivät tärkeimmäksi toimintamuodoksi ja monissa seuroissa toiminnassa ovatkin edelleen ne 70-80-luvun aktiivikilpailujat kavereineen. Ehkä neljäsosa seuroista on monipuolistanut tarjontaansa nykyaikaa vastaavaksi.

Miksi järjestäytynyt seuratoiminta sitten olisi edelleen hyvä asia. Vastaan tulee jatkuvasti kymmenvuotiaita innokkaita kalamiehenalkuja, joiden vanhemmilla ei ole mitään omakohtaista osaamista, edellytyksiä tai intoa tukea lastensa kiinnostusta kalastukseen. 30-40-vuotiaat ovatkin harrastuksessa kadotettu sukupolvi. Olen monelle yksinhuoltajaäidille tapa tarjota pojilleen äijäseuraa ja -harrastus. Uudenmaan ympäristökunnissa ja Hämeessä asiat ovat kohtuullisella mallilla. Muualla voisi olla paremmin.

Juniori-ikäisiä seurojen jäseniä on koko maassa noin 3000 ja 18-29 vuotiaita 2800. Saisi olla ainakin tuplasti.

Järjestäytymiselle on tietysti muitakin syitä kuin junioreiden aktivointi. Kalastusalueille saadaan edustajat SVK:n piirien kautta. Minä olen edustajana Porvoon-Sipoon kalastusalueen vuosikokouksessa ja hallituksessa. Kalastukseen liittyvissä viranomaisasioissa SVK tai piirit toimivat lausuntojen antajina. Myös kalastuslain valmistelussa kabineteissa on meille jakkara varattuna. Mitä heikompi on seurojen jäsentilanne, sitä vähemmän vaikutusvaltaa. Vaikutusvalta on selvästi vähenemään päin, jonka voi suoraan lukea tuoreesta kalastuslakiesityksestä.

Yksittäisen kalastajan mielipide on taustakohinaa, joka ei päätöksiin vaikuta. Tässä virkistävänä poikkeuksena on Jasper Pääkköseen henkilöitynyt vaelluskalojen puolustaminen, jossa on takana jo satoja aktiivikalastajia. Osa seuroissa toimivia, mutta tosi paljon "villejä" aktiiveja. Facebookin nopean toiminnan joukko -ryhmässä on näköjään 1350 jäsentä. Osa niistä tietysti on vastustajien agentteja tai viranomaisia virkansa puolesta:)

Järjestäytymisen etuna on myös se, että vähitellen oppii tuntemaan kaikki suomalaisen kalastuksen kovat nimet myös henkilökohtaisesti. Aina on joku jolta voi kysyä kun ei itse tiedä.

[Pete]

Näissä juniori- ja nuoriso touhuissa pitäisi seurojen / yhdistysten ym. seurata nykypäivää, tehdä asioita kuten nuoret tekevät, käyttää samanlaista "kieltä" kuin nuoriso.
Ei sitä Perus-Pekkaa sieltä kaupungilta kiinnosta lähteä kalaseuran iltaan kun papat puhuvat nuottauksesta ja kuinka monta verkonmerkkiä tulee per ukkeli ensi vuonna. Nuorilla on vähän uudemmat ja tuoreemmat asiat mielessä. Pitää olla jotain aktiviteettia, uutta ja erilaista joka on jännää tekemistä. Jos joku kuvittelee sen olevan onki-kisat lähijärven padolla ja pilkkikisat sateessa tai 18 asteen pakkasessa on aika kaukana siitä mitä on "uusi tai jännä" kalastusharrastus.
Meritaimen reissu 5-8 porukassa johonkin eksoottisempaan paikkaan, taimen /kirjo-reissu jollekkin vähemmän tunnetulle paikalle tai vaikka haukipilkki-reissu merenlahdelle on erilaista ja uutta.
Kaikkia ei tarvitse sinne reissuun raijata mukaan heti aluksi, ottaa innokkaimmat ensin, vaikka sen 4-6 junnua, kyllä sana leviää varmasti jos homma on hoidettu hyvin ja se toimii.

Itse olin kauan aikaa sitten järjestelemässä ja "ohjaajana" parillakin reissulla johon lähti 6-8 junioria mukaan. Toinen tehtiin Brändööseen hauki- ja siikahommiin ja toinen Nukkumajoelle pohjoiseen. Nukkumajoen kämppä oli varattu majapaikaksi ja siitä sitten päivän parin reissuja ympäriinsä. Molemmat reissut olivat muistaakseni kestoltaan 4-6 päivään plus sitten useampi kymmenen ns. päivän / yön yli reissu.
Juniorit opetettiin tekemään ruuat pienellä avustuksella toki, samoin kaikki astioiden pesusta lämmityspuiden tekoon oli vähän kuin valjastettu heille. Mukana oli toki aikuinen valvomassa ja katsomassa perään. Aikuisia oli mukana neljä.
Junnujen vanhempien kanssa oli keskusteltu tietysti etukäteen mitä vastuita, edellytyksiä ja muuta reissu vaatii ja mitä siellä pärjäämiseen vaaditaan. Kaikki meni loistavasti ! Ja jatkossa kyselijöitä kaikille reissuille oli paljon, sana oli kiirinyt seuran ulkopuolellekkin ja junnumäärä kasvoi paljon, sekä kalastus harrastuksen moninaisuus tuli esille kaikin puolin.
Yksikään näistä mukana olleista junnuista (ikä haitari 13-16v) ei ollut koskaan esim. paistanut lettuja nuotiolla, tehnyt kalakeittoa ihan rantatörmällä omasta saaliistaan, vuoleskellut puista veistä ajopuusta rannassa tai opetellut tekemään itsepyytämästään hauesta ruodotonta filettä. Oli joukossa sellainenkin joka ei ollut koskaan nukkunut teltassa makuupussissa ja kuunnellut kuinka joen äänellä yöllä on rentouttava vaikutus. Nuo oli mielestäni uusia, jänniä, mielenkiintoisia ja harrastuksesta erikoista tekeviä asioita joilla voidaan kilpailla niitä "internettejä", "x-bokseja", kylällä luuhaamista, mopoautolla ajelua, kännykkäpelaamista ja Facebookissa hääräämistä vastaan.
Kaikista ei tietenkään tule kalastus-aktiiveja, mutta yksi hyvä ja hauska kalastuksen ja luonnon ääressä koettu kokemus on ainakin lisää. Joissain sitten taas se pieni kalakipinä roihahtaa liekkiin ja loput onkin historiaa...

Tuossa Börjen listassa onkin leirejä vaikka kuinka, toivotaan että ne onnistuvat ja niihin keksitään se kipinän sytyttävä "juttu" !

[Börje]

Ei tuossa ole vielä läheskään kaikki junnureissut, jotka ovat minun ohjelmassa. Tuo on vain se setti, jolla yritetään startata Vuosaaren toiminta. Alla on joitain jo varmoja lisäjuttuja.

Helmikuussa matikkapilkillä yövytään kaminateltassa ja igluissa jos lunta vaan tulee tarpeeksi.
Maaliskuussa viikonlopun pilkkiretki Pellin leirikeskukseen Lohjanjärvelle
https://sites.google.com/site/esvapaaajankalastajapiiri/tapahtumakalenteri/pilkkiretki-2014
Huhtikuussa pääsiäisreissu suuntautuu Sallaan. Hiihdetään erämaajärville ja pilkitään kun täällä alkaa olla kevät käynnissä
Toukokuussa kirreleiri Kellokosken rantasaunalla ja leiriteltassa
Heinäkuussa viikonlopuksi Loviisaan kuhakisoihin telttamajoituksessa

[Perdoon]

Millä tavalla näitä reissuja rahoitetaan, onko kyseessä vanhempien kukkarot vai tukeeko seurat/järjestöt nuorison reissuja jotenkin?

[Börje]

Ely-keskus jakaa jonkin verran rahaa kalastuksenhoitomaksuvaroista. Helsingissä tulee myös kaupungin nuorisorahoja. Monet tapahtumiin käyttämistäni majapaikoista ovat kuntien nuorisotoimen hallinnassa ja siksi varsin edullisia jos käyttö on nuorisotyötä.

Oma seurani Tuusulanjärven Urheilukalastajat tekee varainhankintaa nuorille vajaan 3000€ vuodessa, millä saa paljonkin aikaan. Vuosaarella puolestaan on hyvät kerhotilat ja oma saaritukikohta. Siksi ryhdyn rakentamaaan Helsingin toimintaa sen ympärille.

Ministeriöltä tulee myös hankerahoja valtakunnallisiin tempauksiin SVK:n kautta, joista jotain aina liikenee Uudellemaallekin. Esimerkitapahtumista Rafsö on sellainen kuten myös Metsästäjäliiton kanssa tehtävä kerhohanke. Mutta ei Uudellamaallakaan puhuta kuin reilun kymppitonnin nuorisotuesta kalastukseen vuositasolla kun kaikki purot ynnätään. Loput jäävät osallistumismaksuilla rahoitettavaksi. Moni muukin aikuinen tekee talkoilla näitä hommia tarjoten omaa venekalustoaankin käyttöön. Ilman vanhempia mitkään muutkaan nuorten seuratoiminnat eivät tässä maassa pyörisi. Melko edullisena toiminta on saatu pidettyä.

[^^perhostelija^^]

Tervehdys!

Minä olisin kiinnostunut toiminnasta itse olen kalastanut 18vuotta ja kisaillut puolet ajasta. Itse haen myös kalakavereita Pääkaupunkiseudulta pilkkisen pariin ja myös perhokalastuksen ja jiggaamisen pariin.

Terv.Toni