vesiperhonen vs. korennot

[Anonymous]

Tulipahan tuossa yhtä perhokirjaa pläräillessä mieleen, että mikähän on erilaisten korentojen käyttökelpoisuus Jyväskylän eteläpuolella kalastaessa.  Allekirjoittaneen perhorasia kun pursuilee vesiperhosen eri kehitysvaiheita ja boxista löytyy vain muutamia erilaisia korentojäljiltelmiä...
Onko mitään näppituntumaa nymfi-aikuiskalastuksen tehokkuudesta. Pitääkö tässä alkaa talvi-iltojen iloksi oikein korentojäljitelmiä vääntämään? Onko mitään pomminvarmoja sidoksia? Vai onko viisainta pysytellä rhyancophila-hydropsyche- linjalla?

[lohi90]

jos haluat koskikorennon resepyejä katso tämän sivun `perhoreseptit`osio,valitse pintaperhot ja etsi pinturiosiosta `peruskoskikorento`.

[Aleksi]

Öh? Puhutko (koski-, päivä-) korennoista vai ihan vain yleisesti korennoista? Pientä tarkennusta.

Varmasti korentojäljitelmille persoja kaloja löytyy, jos vain aitoja korentoja löytyy kalastuskohteesta. Melko harvat käyttävät ollenkaan nymfejä kalastuksessa, vaikka kalaa niillä aivan varmasti saa, jos vain tavoittaa kalat oikealla tavalla oikeasta paikasta -tyyliin.

Nymfeillä kannattaa ainakin harjuksia kalastaa tsekkiläisellä menetelmällä, joka poikkeaa puolalaisesta uittotavasta siten, että siimaa viedään vavalla hieman virtausta nopeammin. Tällä tavalla varoivaisemmankin
kalan tärpin huomaa ja näennäisesti ja/tai teoreettisesti kaloja pitäisi tulla enemmän.

Sidoksista sen verran, että painottaisin perhojen painotusta, jotta saavutettaisiin kalojen yleinen oleskelusyvyys helpommin. Toinen asia mihin minusta olisi syytä kiinniittää on perhon koko, joka ei saisi olla hirvittävän iso. Ottaako kala sellaisen #6 streamerkoukkuun sidotun  nymfin kalana vai nymfinä? Itse veikkaisin ensimmäistä vaihtoehtoa. Toisaalta on vaikea tehdä raskaita, mutta pieniä perhoja. Siinäpä onkin haastetta!

[Anonymous]

Puhuin tarkoituksellisen epämääräisesti "korennoista" koska toivoin kokemuksia niin päivänkorennoista kuin koskikorennoistakin, mikä ettei vaikka sudenkorennoista, jos joku on innostunut sellaisen sitomaan ja sillä kalaa saamaan  ;)

Itse olen saanut joitain alamittaisia taimenia ihan perus pheasants taililla (nymfi) mutta ne alamittaiset nyt ovat sellaisia "kouhottajia", että niille tuntuu ajoittain kelpaavan vaikka villasukka kunhan se on kietaistu riittävän pieneksi sidokseksi  ;)

Pohjimmainen motiivini tähän kyselyyn on se, että minulta puuttuu luottamus muihin kuin vesiperhosta (eri kehitysvaiheissa) jäljitteleviin hyönteisjäljitelmiin ja ajattelin sivistää itseäni kyselemällä josko joku vannoisi nimenomaan nymfikalastuksen nimeen...

[Aleksi]

Hmm, eikös se ole kuitenkin jo aika hyvä merkki, jos kerran edes alamittaisia kaloja tulee nymfillä? Sitä voisi tulkita siten, että korennot (tässä tapauksessa ilmeisesti päiväkorennot) kuuluvat kalastamasi paikan/paikkojen hyönteisfaunaan. Jos näin todella on
niin varmasti myös isommille taimenille maistuu korennot, mutta täytyy muistaa isojen kalojen olevan huomattavasti harvemmassa ja yleisesti kriittisempiä ravinnon kanssa. Se on jonkinlainen ongelma.

Tuli tuossa edellisessä viestissäni mainittua tsekkiläinen nymfikalastus, johon voisin vielä lisätä sen verran, että itse suhtaudun hiukan skeptisesti taimenen kalastukseen kyseisellä menetelmällä, koska taimenhan on tunnetusti arempi kuin esimerkiksi harjus. Varmaan vielä tunnetumpi nymfikalastustekniikka on perinteinen poikkivirtaan heittäminen, mutta tässä näen ongelmana kalastussyvyyden saavuttamisen. Tokihan pohjaan pääsee, jos haluaa nakella lyijyhauliparvea perukeessa. Mutta yleistäen voisin väittää, että ne jotka vaivautuvat kokeilemaan nymfikalastusta eivät kalasta niin sanotusti "tehokkaalla tavalla". Ja tästä syystä on tavattoman helppoa siirtyä takaisin vesiperhoslinjalle siinä uskossa, että nymfikalastus on jotain kalkkivirran höpinää. Vikaa siis löytyy varmasti asenteistamme.

Onko muutkin huomanneet, että joskus ero nymfin ja larvan välillä voi olla hyvinkin moniselitteinen? Ja jos me emme näe selvästi rajaa omien luomustemme (tämä ei siis tarkoita kuitenkaan huonosti sidottuja perhoja!) välillä niin voiko kalat nähdä sitä niinkään kirkkaasti kuin me?

En väitä vannovani nimenomaan nymfikalastuksen nimeen, koska silloin en olisi totuudenmukainen, mutta kannustaisin kalastajia antamaan sille tasavertaisen mahdollisuuden värikkäänä lisänä jo oivallisen harrastuksen riveihin.

[Anonymous]

Etelä-suomessa on vesiperhosia enemmän.

[Anonymous]

Ottaako taimen tai harri sitten pienen Muddler Minnow sidoksen heiton lopussa, kun se viistää veden pintaa, munivana vesiperhosena vai pikkukalana, kuten se on tarkoitettu imitoimaan? Vaikeita kysymyksiä. Kuten itse jo sanoitkin.Tosin pikku uppoperhon, siitä on vaikea sanoa ottaako kala sen nymfinä vaiko larvana. Kalan mielipidettä on vaikea sanoa. Siihen että näkeekö kala sen, ja miten se perhon veden alla näkee sanoisin että kala näkee sen paremmin kuin kalamies rannalta/vedestä/veneestä.

Ei tää perhokalastus niin ihmeellistä tiedettä ole.