todellakin on jääty! ja pahasti: viime kesänä olin yksinä kattomassa pari päivää aikaisemmin laskemaamme pitkääsiimaa.
noh, tuulikin oli vaan niin perkuleenmoinen, mutta silti annoin veneen luisua tuulen mukana ja pääsiima valui sormien välistä. jokaisen tapsin kohdan menin vain sillä tavalla, että nostin sormen nopeasti toiselle puolelle. toimihan tämä taktiikka parisataa metriä, kunnes en huomannut yhtä tapsia ja käzääm kun koukku paukahti paukalon päästä sisään. hätähän siinä tuli niin kova, että en oikein tiennyt mitä pitäs tehdä, koukku syvällä sormessa, ja minä pitelin venettä paikallaan erittäin kovassa(!!) tuulessa sen koukku/peukalo-yhdistelmän avulla.
lopulta sain sormen irti ja lähtikin siitä sellasta vauhtia, että uppos airoonki melkein sentin. tuloksena lopulta oli sentin syvä haava peukalon päässä ja opetus siitä, että älkää ikinä lähtekö katsomaan siimaa yksin, ainakaan tuulella.
