Larvastus

[heikki.k]

Mitä eroa on tavallisella larvastus tekniikalla ja puolalais tekniikalla? Kumpi on tehokkaampi?

[Aleksi]

Puolalaisten suosimalla larvastus tekniikalla kalastetaan seuraavasti. Perhosiimaa on ulkona parista kymmenestä sentistä pariin metriin, usein kalastetaan pelkällä perukkeella. Perhoja uitetaan aivan itsensä edessä, heitto ylävirtaan ja vavalla seurataan perhojen menoa virrassa. Perhojen alkaessa nousta pintaan, tapahtuu usein tärppi, jonka tuntee todella hyvin lyhyen siiman takia. Puolalais -tekniikalla saa etenkin harjusta, joskus jopa pelottavan tehokkaasti, mutta perhokalastus on aika laimea ilmaisu tuollaisesta ronkkimisesta. Tehokas menetelmä joka tapauksessa, jota kannattaa kokeilla.

[heikki.k]

Noh, minkälaista on site ns. tavallinen larvastus tekniikka?

[Aleksi]

Perinteinen larvastustekniikka on hyvin yksinkertainen.
Siinä heitto kohdistetaan n.45asteen kulmassa alavirtaan, minkä jälkeen siiman annetaan suoristua virran mukaiseksi. siiman suoristuttua kokonaan aloitetaan nostamaan suhteellisen rauhallisesti siimaa takaheittoon, hyvin usein kala nappaa juuri tässä vaiheessa, minkä takia siimaa ei pidä vain vetäistä pois
mahdollisimman äkisti.

Toinen mahdollisuus, tosin tämä ei ole enää sitä perinteistä larvastusta vaan siitä kehitetty versio, jossa siima otetaan sisään sen suoristuttua ns. HandTwist -tekniikalla, jossa siimaa keritään sormien ympärille kahdeksikkoon. Tosin mikään vesiperhostoukka ei oikeasti pääse koskea ylös, mutta kalalle tämä on joskus vastustamatonta. Tällainen menetelmä toimii ehkä parhaiten hiukan rauhallisessammassa virrassa.
Lisävinkkinä vielä edelliseen. Siiman suoristuttua siimaa
voidaan vavalla ohjata lähemmäksi ja kauemmaksi, jolloin perhot tekevät "käärmemäistä" liikettä, heiluen sivulta toiselle.

[heikki.k]

Kumpi tekniikka on parempi taimenelle? Entä kirjolohelle?

[Aleksi]

Aika vaikea kysymys vastattavaksi! Puolalaistekniikalla ainakin saavuttaa helpommin syvyyden, jossa kalat useimmiten ovat, mutta taimen on ainakin minun käsitykseni mukaan arempi kala kuin harjus, joten taimenen saaminen puolalaistekniikalla voi kaatua yltiöpäiseen kahlaamiseen. Kirjolohesta en oikein osaa sanoa, mutta se on varmaa, että molemmilla tavoilla kalaa saa, joskus vain toisella tavalla paremmin.

Kannattaa kokeilla edetä jokea yläjuoksusta alaspäin,  ensin kokeillen läheltä puolalaisella, sitten samoilta sijoilta kalastetaan kaukaisemmat ottipaikat perinteisellä tavalla ja sitten edetään alemmaksi ja aloitetaan taas puolalaiselle ja jatketaan tätä rataa. Tällä tavalla tavoittaa aremmatkin kalat ja samalla tulee ottipaikat koluttua perusteellisesti läpi.

[heikki.k]

Pitää harjotella ku näyttää noon tehokkaalta tuo larvastus  :D

[MAi]

Puolalais -tekniikalla saa etenkin harjusta, joskus jopa pelottavan tehokkaasti, mutta perhokalastus on aika laimea ilmaisu tuollaisesta ronkkimisesta. Tehokas menetelmä joka tapauksessa, jota kannattaa kokeilla.

Laimea ilmaisu, tarkoitatko että perhokalastuksen idea on heittotekniikassa, eikä syötissä?

Kyllä kaikkea kalastusta, missä perho on syöttinä, ainakin ennen perhokalastukseksi kutsuttiin.
Minä en ainakaan käytä heittovapaa, kuin silloin kun sitä tarvitsee; Lohen soudussa, perhokalastusta sekin, hinaan sitä perhoa tavallisella uistinvavalla veneen perässä. Pienillä puroilla minulla on perho ongessa, jolloin larvastus on lähellä tuota puolalaistekniikkaa, streamerit vain laitetaan veteen ja ohjataan puskan alle, pintureita pompotetaan jne.

Kun minua joskus 70 - 80 lukujen taitteessa opetettiin perhoilla kalastamaan, vapana oli ensi alkuun onki.  Heittovapaa tarvitaan, yleisesti ottaen, perhon saamiseksi kalan ulottuville silloin kun kalat ovat, yleensä ovat, vähän kauempana. Minun tietääkseni perhokalastuksen idea on siinä syötissä, eikä välineissä tai heittotekniikassa - kuten joskus tuntuu.

Noop se täytyy myöntää, että kun kalat on vaikean takana, niin sillä heittotaidolla on suuri merkitys, kunhan tietää mitä, minne, ja miten tarjoaa.

[Aleksi]

MAi!
Sanasta perhokalastus minulle tulee jotenkin pakosta mieleen Englannissa kalastavat vanhemmat herrat heittämässä bambuvavoillaan kauniita pohjukoita ja siiman päässä on pienen pieni pintaperho. Voi hyvinkinväittää minun oleva aivan liian nostalginen!

Perhokalastuksen sanotaan kumminkin lähes aina olevan kalastusmuodoista nautinnollisin ja luonnollisin tapa lähestyä kalaa. Jostain syystä minä en koe sen kummempaa nautintoa larvastaessa puolalaistekniikalla tai heittäessä spinflugaa tms. Tästä syystä
perhokalastukseen kuuluu mielestäni  heittäminen, vaikka enhän minäkään tietenkään aina heitä heittämällä, siinähän jäisi kalastus toissijaiseksi!

Tokihan kaikkea missä on perho siiman päässä voidaan sanoa perhokalastukseksi, vaikka kovin kivalta ei minusta kuulostaisi, jos joku spinflugaaja väittäisi kivenkovaa olevansa perhokalastaja.

Kaikki riippuu käsitteistä ja siitä kuinka kukin ne ymmärtää. Tämä on vain minun määritelmäni perhokalastukselle, eikä se ole oikea määritelmä. Mutta tällaisen kysymyksen voisi heittää: Mikä on oikea määritelmä perhokalastukselle?

[MAi]

Myös minulle sanasta perhokalastus, ensimmäisenä tulee mieleen pintaperhon heittäminen, suorat perukkeet, kosken poolit ym. sillä sehän on perhokalastusta hienoimmillaan. Perhokalastukseen vain käsittääkseni kuuluu muutakin kuin tämä.

Jos joku nauttii heittäessään spinflugaa, niin minun puolesta siitä vaan. En mitenkään voi tietää onko siinä uistinvelho vai perhokalastaja, mutten kyllä pois sulkisi kumpaakaan sen takia etten itse nauti siitä. Voihan siinä olla joku todellinen perhonsitoja.

Totta on myös että perhokalastusta sanotaan nautinnollisimmaksi ja luonnollisimmaksi tavaksi lähestyä kalaa. Silti, jos en itse nauti, jostain tyylistä kalastaa perhoilla, niin en olisi silti väheksymässä sitä, saati kyseenalaistamassa koko touhua. Minua ei yhtään viehätä ajatus, kalastaa streamerilla, vain uittamalla sitä alavirtaan. Monesti tätä kuitenkin näkee, ja minun puolesta se saa olla osa perhokalastusta.

Kireitä...

[Anonymous]

Perhokalastuksen määritelmä? Hyvä kysymys ja usein kysytty, mutta yksiselitteisen vastauksen antaminen on varmasti mahdotonta.

Olen joskus ehdottanut seuraavaa:
Perhokalastus on kalastamista vieheillä, joita ei painonsa vuoksi voida heittää ilman lisäpainoa ja painona tällöin perhosiima.

Jos perhoja aletaan luokitella perhoihin ja "perhoihin" niin ollaan kaulaa myöten suossa. Kalastuspaikkakohtaisilla säännöillä voidaan sitten ei toivotut "perhot" karsia pois. Tärkein syy silloin lienee ns. rokastuksen estäminen.

Esimerkiksi Ruhalla sanottiin, että lusikkaperho ei ole sallittu perho. Syyksi mainittiin, että siinä on metallia koukun lisäksi!
Kaikki, jotka ovat lusikkaperhoa käyttäneet tietävät kuitenkin, että sillä ei voi rokastaa ja lusikka on tarkoitettu uintiliikkeen aikaansaamiseen ei upottamiseen.  ;)

[speyslinger]

Larvastus tekniikoista puhuttaessa olen huomannut että erilisilla lähestymis tavoilla on suuri merkitys.Kahlaus korostuu.Harjukselle näyttää olevan paljon luonnollisempaa  että joessa on muitakin kuin kala itse.Harjukset eivät säiky niin kovasti kuin kirjot tai taimenet. Jos kalastat harjusta streamereillä perinteisellä tavalla irrottaa kahlaaminen ruokaa ja kalat käyvät aktiivisemmiksi.Taimen on huomattavasti herkempi liikehtimää paikasta toiseen häiriö tekijän ilmaantuessa.Mutta rauhallisuus palkitaan.Jos kalastaja jaksaa odotella.Näkymä omissa jaloissa voi olla uskomaton. :o
Tuolle maailmanllajuiselle aiheelle "syvimmästä olemuksesta"olisi hyvä perustaa aivan oma otsikko
jonka alle voisivat kertyä kaikkien koulu kuntien
edustajat ja niiden vastustajat.

[Anonymous]

Sanasta perhokalastus minulle tulee jotenkin pakosta mieleen Englannissa kalastavat vanhemmat herrat heittämässä bambuvavoillaan kauniita pohjukoita ja siiman päässä on pienen pieni pintaperho. Voi hyvinkinväittää minun oleva aivan liian nostalginen!

Nostalagia kunniaan ;D Toiset on kyllä ihan tosissaan sitä mieltä ettei perhokalastuksessa ole tapahtunut mitään hyvää sitten ekan bambuvavan ja heittosiiman. :P Eräät ovat taas sitä mieltä ettei tätä saa harrastaakkaan edes vähän halvemmilla välineillä. Toisessa keskusteluryhmässä tässä taannoin oli topicci jossa oltiin jopa sitä mielipuolta että koska Loopin halvemmilla vavoilla oli parempi heittää nykytekniikalla kun Scotin kalliimmilla niin, se tekniikka on pers...

[Anonymous]

Ääh nyt tuo näyttää niinko mä vittuilisin Aleksille. Tuo nostalagisuus juttu tarkoittaa vain että mäkin kunnioitan sitä perinnettä. Olen nimittäin rakentelemassa kyseistä vapaa paikallisessa käsityökerhossa.

[Anonymous]

"Kannattaa kokeilla edetä jokea yläjuoksusta alaspäin,  ensin kokeillen läheltä puolalaisella, sitten samoilta sijoilta kalastetaan kaukaisemmat ottipaikat perinteisellä tavalla ja sitten edetään alemmaksi ja aloitetaan taas puolalaiselle ja jatketaan tätä rataa. Tällä tavalla tavoittaa aremmatkin kalat ja samalla tulee ottipaikat koluttua perusteellisesti läpi."

Voi ei... ei mitään järkeä...

[Aleksi]

Ääh nyt tuo näyttää niinko mä kettuilisin Aleksille.

Ei sitä nyt kettuiluksi oikein helposti olisi mieltänyt, mutta hienoa, että varmistit asian. Toivottavasti se työn alla oleva vapa tulee toimimaan niin kuin odotat, paljon onnea vain projektiisi!

Voi ei... ei mitään järkeä...

Haluaisitko Larvastaja perustella miksi ed. mainittu kalastustapa ole sinun mielestäsi järkevä? Tarkoittaisitkohan sitä, että "puhtaalla" puolalaistekniikalla kalastaessa edetään ylävirtaan eikä alavirtaan ja tämän takia et pidä ed. mainittua kalastustapaa järkevänä.Kyllä se ainakin minusta on ollut tehokas, vaikka ei ehkä kaikkien "normien" mukaista olekaan.

[Anonymous]

No joo. Meitä on moneksi, sehän nyt on totta ainakin :)
Mutta asia jota ajan takaa on se että miksi edetä ylhäältä alavirtaan? Jos kalastaa ylävirtaan samaan aikaan? Etkös juurikin ole tepastellut periaatteessa ylävirran mahdolliset kalapaikat läpi?  Harvassa on ainakin minulla ollut ne kalat joitten päältä olen mahdollisesti kalastanut. Mielestäni olisi hyvä edetä ensiksi vaikka ylhäältä alas ja sen jälkeen lähteä tulemaan takasin päin tai mahdollisesti alhaalta ylös jne...--> kerkeää mahdollisesti jo rauhoittumaan joki sen verran tänä aikana. Että mahdollisesti tärppien lukumääräkin saattaa kasvaa? Tämä on siis optimaalinen tilanne. Usein joella on tietenkin muitakin kalassa jotka on syytä ottaa huomioon.

[Anonymous]

Prkle. Niin se ajatus samoilee :) Eli harvassa on ollut minulla ne kalat joiden päältä olen mahdollisesti kahlannut enkä kalastanut kuten edellä väitin. heh...