perhokalastus järvellä....

[poro]

heittäkää hyviä vinkkejä perhokalastuksesta järvi olosuhteissa. itteläni kun ei ole kokemusta siitä  ???

[Anonymous]

Mitä sinulla on tarkoitus kalastaa ja millä järvellä?Jos tarkoituksesi on kalastaa esim siikaa otat mikrokokoiset perhot esille sidot siiman päähän ja eikun soutamaan. Muidenkin jalokalojen kanssa kannattaa mielestäni toimia samalla tavoin(ainakin järvillä),täytyy vain ottaa huomioon kalan mukaan mitä perhoa perässä liottaa.Jos taas tarkoitusesi on kalastaa haukea niin eikun suurikokoiset marabou perhot ,zonkkerit yms siiman päähän ja rantoja piiskaamaan melko järeillä perho vehkeillä.Tosin haukea,ahventa,säynettä ja jopa joskus kuhaa saa myös vetämällä perhoa perässä (pitää tietää vain otti paikat).Jos vastauksessani ei selvinnyt mitään uutta voisit vähän tarkentaa kysymystäsi mistä osa alueesta järvillä perhostuksesta haluaisit tietää ja mitä kaloja erityisesti olisi tarkoituksesi kalastaa(vai oliko hakusessa pelkät ottiperho reseptit ja nippeli tidot)?Vastaukseni käsittelee melko suppeasti laajaa perhostuksen osa-aluetta koska jos rupeaisin tarkemmin selvittämään järvi perhostuksen saloja tulisi tekstiä niin pirusti että siitä riittäs varmaan koko kirjaan.Joten tarkenna kysymystäsi mitä haluat kalastaa ja miten niin voin ehkä valottaa sinua asiasta.

[poro]

no niin johan rupes asiat selkiintymään :-)  jääsjärvelle hartolaan olis tarkoitus lähteä ja pää asiallinen saalis kala on ahven eikä se haukikaan ole pois suljettu vaihtoehto. tainio kyllä saattaa viedä voiton jos vaan kyyti hommat järjestyy.....  

[Anonymous]

No ihan vaan tiedoks, että täällä tainiolla alko just rauhotus.

[Anonymous]

Vielä sen verran kun kerta ahven on kiikarissa niin kannattaa tarjota pieniä puna,vireä ja oranssi päisiä  muuten mustia  leechejä.Myös koko punaiset leechet
ovat toimineetsilloin tällöin.Kannattaa huonon syönnin varalta sitoa reilusti "normaaleja" leechejä pienempiä versioita.Jos kala (ahven) ei ota leecheihin ja tavillisimpiin hyönteis jäljitelmiin on yleensä kyse siitä että ahven ruokailee pienillä kaloilla ja tämän vuoksi kannataa varautua  sitomalla pieniä streemereitä(esim:taimenille tarkoitetuista ahventa jäljittelevistä
streemereistä voi tehdä tehokkaita ahven pelejä kun sitoo ne reilusti pienempiin koukkuihin,myös muikkua,kuorretta ja monia muita kirkas kylkisiä kaloja matkivia streemereitä kannattaa sitoa pienempiin koukkuihin ja yllättyä positiivisesti niiden tehoon ).Vielä sen verran, että jos tarkoituksesi on kalastaa ahventa heittämällä perho välinein seisovassa vedessä(järvellä)  sinun on muistettava uittaa perhoa reilusti aktiivisemmin kuin virtaavassa vedessä. Sillä jo pelkkä virtaava vesi antaa perholle elävyyttä sinänsä(pyörteet yms) joka helpotta perhon uittoa huomattavasti
mutta valitettavasti nain ei voi sanoa seisovastavedestä(perhon kalastavuus laskee reilusti seisovassavedessä
joset elävoitä perhon liikettä vavalla enemmän kuin normaalisti teet virtaavassa vedessä).Perhon vetämisessä järvillä ei ole mitään ongelmaa,mutta kyllä siihenkin on kikkansa jos kala on vaikeasti tavoiteltavissa tai muuten vaan huonolla syönnillä.Esim:soutu nopeutta kannataa silloin tällöin vaihdella  ja joskus kannatta tehdä äkkinäisiä käännoksiä ei kuitenaan sillä uhalla että siimat sotkeutuisivat vaan sopivassa kulmassa etteivät siimat mene ristiin.Näitä kahta keinoa olen käyttänyt ahventa perholla vetäessä silloin kun syönti on ollut erittäin huonoa tai jos tietty paikka jossa tiedän kalaa olevan on kohdalla.Tässä vähän lisää vinkkejä erityisesti tuohon ahvenen perhokalastukseen, mutta esimerkiksi hauen perhokalastukseen pätevät miltei samat kikat
, mutta vehkeiden tulisi olla reilusti järeämmät ja niin myös perhojen.Kerrohan esimmäisen reissusi tapahtumista  tällä palstalla(ihan itseäkin kiinnostaisi missä syvyydessä mitä,millon ja mistätuli kalaa koska ei ite oo tullu nyt seurailtuavähäänaikaan järvillä kalojen liikkeitä ja syönti halukkuutta ja ois tässä suunnitelmissa reissu itelläki järvelle perhostaan).Virheitä aivan prkl:sti mutta
toivottavasti saat selvää.
 

[Aleksi]

En itse ole kovin monesti perhostanut järvilä, mutta yksi asia minua hämmästyttää suuresti järvillä perhostelijoissa - melkein kaikki ovat fakkiutuneet pintaperhoihin! Järvillä näkee todella usein kalastajien uittavan pintaperhojaan kalan toivossa, vaikka pintakäyntejä eikä hyönteisiä sen kummemmin näy. Hyvin usein pinturikalastus jää siihen, että annetaan veneen lipua hiljalleen tuulen mukana ja pinturi heitetään vastatuuleen ja annetaan ajelehtia siellä veneen mukana. Minä jotenkin epäilen voiko tällainen kalastus olla kovinkaan tuottavaa. Mitä mieltä sinä Jape olet asiasta, onko pintaperhot niin ylivoimaisia järvillä kuin yleinen käsitys on?

[Anonymous]

Järvikalastuksessa ahvenen, hauen ja kuhan tavoittelemiseksi perhovehkein on lusikkaperho kokeilemisen arvoinen. Sen idea on hyvässä uinnissa. Sitä ei siis tarvitse välttämättä manipuloida nykimällä, vaan se elää luonnostaan.
Punainen ahvenelle, sininen hauelle, musta kuhalle.

[poro]

hyvä että toi tainion rauhotus aika selvis jo tässä vaiheessa :-)  eiköhän noilla vinkeillä jo muutama kala tule.

[M1kko]

Itse olen kalastanut melko paljon järvillä taimenta, kirjolohta ja siikaa. Kaloista 95 % olen saanut uppoperhoilla ja loput 5 % pintureilla. Täytyy olla olosuhteet melko kohdallaan, jos meinaa pinturilla kalaa saada paremmin kuin uppoperholla.

Evon Kalliojärvellä, missä olen käynyt n. 50 kertaa, on ehkä parilla kolmella reissulla pinturi voittanut uppoperhon pyytävyydellään.

Toki pinturikalastus järvelläkin on mukavaa, mutta jos tapahtumia ei ole, on pinturikalastus suunnilleen yhtä kiinnostavaa kuin ootto-ongella kalastaminen.

Omat kokemukseni tosin rajoittuvat juuri Evon järviin ja Matildanjärveen, joissa hyönteiselämä on melko köyhää, joten uskon että sellaisiakin järviä on missä pinturi voittaa uppoperhon.

[trutta]

porolle vielä sen verran et kannattaa kokeilla seuraavaa: koukku 12/14 pinta, ruskea antron runko, kulta kierre, siipi poron/peuran vaalee karva siipi saa olla koko koukun mittanen sellanen "viuhka" ja SOPIVAN tuuhee ja painotat sen verran et just sukeltaa.. ja pää kirkkan punanen mitä kirkkaampi sitä parempi!!
ahvenelle ollu aivan loistava perho!! (jos ahven lähelläkään pintaa)
nykien terävästi uitettuna!

Omat kokemukseni tosin rajoittuvat juuri Evon järviin ja Matildanjärveen, joissa hyönteiselämä on melko köyhää, joten uskon että sellaisiakin järviä on missä pinturi voittaa uppoperhon.

No ei välttämättä voita täälläkään(saimaa savonlinnan ympäristö) mut menee ainakin paljon tiukemmalle..
riippuu tosin KOKONAAN tuulesta.
siialle on pinturit aivan ylivoimaisen tehokkaita verrattuna uppoihin!

[Anonymous]

Pinturia käytän järvellä kalastettaessa todella harvoin.Mielestäni se sopii parhaiten peilityynellä  siialle sen ollessa pinnassa syömässa pikku hyönteisiä.Myös säynävä ottaa joskus hanakasti pintaperhoon ,mutta tällöin olosuhteiden täytyy olla todellakin kunnossa.Suosittelenkin säynävän järvi kalastusta kaikkille jotka etsivät jotain uutta koskikalastuksen rinnalle sillä mielestäni on mukavaa vaihtelua kalastaa seisovassa vedessä(ah niitä molskahduksia ja veden pärskähdyksiä kun reilun kokoinen säynävä tavoittelee  pintaperhoa peili tyynellä). Säynävällä on  loistavat taistelu halut ja mielestäni säynävä taistelee siiman päässä aivan taimenen veroisesti(ellei jopa kovemmin)   .Säynävä voi myös kasvaa jopa 5 kiloiseksi järkäleeksi ja ainakaan Nilakalla jossa itse kalastan ei kaksi kiloisetkaan ole harvinaisia.Vaikka säyneen kalastus on kaikkein mukavinta ja nautinnollisinta pinta perholla niin karu totuus on että streamerit ja uppoperhot ovat kaikkein tehokkaimpia säynävän tappajia ja ne toimivat melkein kelillä kuin kelillä kun taas pintaperhoon säyne ottaa vain harvoin olosuhteiden sen salliessa.Suosittelen kaikille todella nautinnolista puuhaa tuo säynävän pinta/uppoperho kalastus.No lähin tossa taas vähän harhailemaan vastauksessa mutta toivottavasti jollekin on hyötyä tosta säynävä saarnastakin ;).Eli Aleksi kuten varmaan selvisi kokemuseni perusteella voin sanoa että pinta perhoa en suosittele uittamaan muulloin kun kelin ja olosuhteiden salliessa.
Myös hyönteisten läsnä olo onmelkein välttämätöntä ja pinta käynnithän todistavat useasti kalojen syövän pinnalla olevia hyönteisiä (tosin räivokkaat läiskähdykset monesti todistavat petokalojen suövän pikkukaloja).Itse henkilökohtaisesti otan pitaperhot esillä vain peilityynllä ja  jos hyönteisiä lentelee järven pinnalla ja totean kalojen olevan selkeästi niistä kiinnostuneita(pinta käynnit). Pintaperhot saattavat joskus olla se oikea vaihtoehto siimanpäähän, mutta suurimman osan kalastus kaudesta järvillä (niinkuin koskillakin) ovat uppoperhot ja streamerit voittamattomia ja silloin pintaperhon voi jättää rannalle jos kaloja mielii saada.

[jormavirveli]

Mitkä olisi hyviä perhoja säynelle merelle ja järvellä lahnalle?

[Pete]

Lahnasta ei mitään käsitystä, lahnahan normaalisti syö pohjasta kaikenlaista paskaa, joten joku leech tai jokin toukka-imitaatio hitaasti pohjassa uitettuna voisi olla hyvä. Enpä ole koskaan kuullut että joku menisi vartavasten lahnaa perhostamaan.
Säynettä on tullut niin mereltä, joelta kuin järvestäkin musta runkoisella hopea kierteisellä streamerillä, jossa oranssi pyrstö ja siipi. Marabou tai bucktail siipeen, joku oranssi pieni pyrstö siihen vielä lisäksi. Sellaisella itse olen säyneitä parhaiten saanut. Samoin pienellä Royal Coachman perholla on tulut säynettä.

[Hemulisoturi]

Koskesta ja etenkin kosken loppuliu'usta lahnat kyllä syövät ärhäkästi leechiä jos vaan tarpeeksi pohjaan saa. Muutamissa koskissa joissa itse olen kalastellut lahnoja tulee ihan riesaksi asti.
Järvellä luultavasti pelittää ihan samat perhot.

Säynettä olen itse saanut paljon ihan perus Red Tagilla ja Silver Zululla muiden särkikalojen joukosta kuumina kesäkuun päivinä rehevistä lahdista. Pintaperhoonkin on ärhäkkä syömään varsinkin vähän kookkaampi säyne.
Mutta varmasti myös tinselit ja muut pienet kalajäljitelmät toimii.

Viime kesäkuussa saatu 50cm / 1,52kg säyne. Puri muistaakseen Zuluun.