Perukkeen kelluvuus

[heikki.k]

Haittaako, kun pintaperhokalastuksessa peruke kelluu? Minua se ainakin haittaa... Keinoja saada se uppoamaan? Vaikuttaako kalantuloon?

[Aleksi]

Virtaamattomassa vedessä perukkeen kelluminen ainakin on minun mielestä todella haitallista, mutta hiukankaan kovempi virtaisissa jokiosuuksissa siitä tuskin on suortanaista haittaa. Siikaa kalastaessa muuten sanotaan, että peruke ei missään nimessä saa kellua, paikkansahan se varmaan pitää.

Muistaakseni Visionilla on tuoteperheessään joku perukkeen upottamiseen tarkoitettu kemikaali, kannattaa varmaan kysellä kalastuskaupoista.

[Anonymous]

Pintaperhokalastuksessa uppoava peruke?

Olen aina pinturikalastuksessa käyttänyt kelluvaa peruketta ja joskus vahannutkin sitä kelluvuuden parantamiseksi. Mielestäni tärkeintä on, että perukkeessa ei ole mutkia. Kiiltoa voi uudesta perukkeesta varovasti hioa pois.

Jos peruke uppoaa, se kääntää perhon väärään asentoon ja lopuksi upottaa sen viimeistään siimaa vedestä nostettaessa.

Yst. terv Markku R ;)

[M1kko]

Minäkin luin ihmeissäni, että perukkeen kelluvuus muka ongelma pintaperhokalastuksessa. ???

Itsellänikin on ongelma, mutta juuri päinvastainen. Eli en saa peruketta aina kunnolla kellumaan. Varsinkin jos perhosiiman kärkipää on hiukan kulunut, niin silloin tämä kärkipää ei kellu kunnolla ja upotessaan se vetää myös perukkeen pinnan alle. Rasvaaminen toki auttaa, mutta ainakaan oma siimarasvani ei pysy kovin kauaa siimassa, vaan sitä saa sitten olla koko lisää siimaan hieromassa. >:(

[Anonymous]

Jossain tilanteessa olen käyttänyt "siiman kelluttajaa" = hyvin huomaamaton indikaattori, aivan heittosiiman ja perukkeen liitoksessa. Se ei ihmeemmin haittaa, mutta saa perukkeen käyttäytymään siivosti esim. mutkaheitossa pienellä perholla. Toimii mainiosti esim. virran yli vastarannan peiliin heitettäessä.

[Aleksi]

En tässä yhteydessä tarkoittanut mitään sellaisia tehdasvalmisteisia punottuja perukkeita mainitessani uppoavat perukkeet. Tarkoitin tavallisia perukkeita, jotka eivät kellu, mutta eivät uppoamalla uppoa vaan pysyvät
pintakalvon alla, enemmän tai vähemmän.

Itse en koskaan rasvaa käyttämiäni perukkeita, mutta silti kelluvat ja tuottavat jonkinasteisia ongelmia rauhallisesti virtaavilla jokiosuuksilla. Tämä käy hyvin ilmi "kotijoellani", kajaaninjoella, jonka virtaus on todella
olematon. Tervalaiturin luona pieniä siikoja on satoja, joiden pyytäminen on todella hauskaa sen haasteellisuuden takia. Vain harvat noista siioista hyväksyvät perhon, jonka peruke kelluu, koska kelluminen aiheuttaa todella herkästi väreilyä vedenpintaan, mikä vie siikojen ottihalut. Samanlainen varovaisuus on huomattavissa järvillä kalastaessa. Vaikka kalat tuikkivat mielettömästi ja perhokin on mitä ilmeisemmin oikea niin tyhjää useimmiten tulee jos peruke kelluu. Perukkeen tulisi mielestäni olla pintakalvon alla, jotta siiat uskaltaisivat ottaa perhon luottavaisin mielin, tokihan poikeus vahvistaa säännön.

Kunnolla virtaavat joet ovat sitten asia erikseen, kuten useimmiten on myös tavoiteltvat kalat. Perho ei jokikalastuksessa useinkaan kerkeä olla montaa sekuntia kalan näköpiirissä, joten kalan on jo otettava tai jätettvä, harkitsemiseen ei juurikaan ole aikaa ja jos haluaa elossa säilyä niin pakkohan siinä on olla vähän vähemmän nirso, mikä saattaa tosin kostautua ikävästi.

Suvannoissa asian laita onkin tulkinnallisempi. Kaloilla on enemmän aikaa tarkastella perhoa ja yleensä kalat ovat kookkaampia siirtyessään suvantoihin, joten kalat ovat ainakin oletetusti viisaampia ja vaikeammin pyydettäviä. Tällaisissa tapauksissa kelluva peruke saattaa pilata muuten onnistuneen kalastuksen, vieläpä kalastajan tietämättä, mikä johtaa siihen, että suvannot kirotaan ikuisiksi ajoiksi kalattomaksi paikoiksi, vaikka totuus onkin aivan toinen.

Purojen suvannoissa(=poteroissa, montuissa) kaloja on, jos missä koska vettä ei aina riitä oikeilla virtaosuuksilla. Suvannoista kaloja myös nousee aika helposti pintaperhoilla, jotka viistättävät kilpaa perukkeen kanssa niin, että vedenpinta on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Silti nuo tavoitellut luonnonkalat ottavat perhot luottavaisesti. Tämähän on selvästi ristiriidassa ed. mainittuun suvantokalastukseen! Mutta ristiriita on
todella helppo selittää. Puroissa ei ole useinkaan pahemmin varaa nirsoilla ruuan kanssa, kaikki mitä vastaa tulee otetaan ennen kuin toinen kerkeää.
Jokien suvannot ovat usein paljon laajempia, joten ruokaa riittää, jopa niille nirsoilijoille. Kuinka loogista!

Taisi ainakin paikoin sivuta aihetta pahastikin ja asioiden
suurentelmistakin taisi olla mukana, anteeksi siitä.

[Anonymous]

Ottakaa hyvät gurut äkkiä kantaa em. asiaan! Olenko ollut hakoteillä vuosikaudet?  ???

Toistaiseksi ajattelen niin, että uppoava siiman osa, peruke tai muu, on pintaperhokalastuksessa pahasta. Jos monofiiliperuke painuu pinnan alle, niin se jatkaa uppoamistaan vetäen siiman lenkille. Tästä seuraa, että perho "vääntyy" ei toivottuun asentoon ja viimeistään siiman ylösnostovaiheessa perho sukeltaa ja aiheuttaa turhaa läiskettä.
Virtavedessä uppoava siiman osa aiheuttaa hallitsematonta viistämistä.

Ainoa tilanne, jolloin peruke saa ja pitääkin upota, on hyvin kelluvan foamiperhon nypyttäminen. Uppoavalla perukkeella saa perhon vetäistyä pinnan alle, josta se taas pulpahtaa houkuttelevasti pintaan.

Korjatkaa gurut pian, jos olen väärässä. Vaihdan sitten heti uppoavan perukkeen (ja alan toivottavasti saada kalaa minäkin!?).

t: Markku

PS. Aleksi:  :) ;)

[heikki.k]

Itse kalastelen kuusamon kitkajärvellä harria ja jos peruke kelluu ei ole toivoakaan. Ovathan nuo kalat muutenkin niin kauhean nirsoja. Olen yrittänyt upottaa perukkeen vähän nyppäämällä´, joka toisinaan toimii. Onko perukkeella väliä onko se tavallista monoa vai oikeen tippetti peruketta?