Onko tammukka alamittainen taimen

tinseli · July 02, 2003, 15:38:29

Keskustelussa http://localhost/forum/viewtopic . php?t=1093 tuli esiin tammukat, ja tossa taisi olla juttua muuallakin alamittaisiin taimeniin liittyen joten aloitetaan oma threadi tästä aiheesta. Mistä siis tietää onko käsissä alamittainen taimen vai aina mitan täyttävä tammukka. Kyseessähän on kuitenkin sama kalalaji, riippumatta siitä minkälaisissa olosuhteissa se elää. Alamittaisia taimenia on iät ja ajat pyydetty tammukoina, tokihan joissakin paikoissa taimenkannat joutuvat eristyksiin ja sopeutuvat elinympäristöönsä jolloin niistä ei kasvakaan kovin isoja.
Alamitallahan suojellaan kaloja jotta ne ehtisivät kutea ja jatkaa sukuaan, mutta miten on 'tammukoiden' laita...

Liquid Snake · July 02, 2003, 16:44:09

tammukka on purotaimen!!

tarpooni · July 02, 2003, 23:37:22

Tammukkaa tai purotaimenta ei ole olemassakaan. Ovat käsitteinä jäänteitä muinaisuudesta jolloin huopanaltakin pyydettiin "lohia".

Masa · July 03, 2003, 09:15:58

Tammukkaa ja alamittaista taimenta ei voi erottaa toisistaan ulkoisesti mitenkään!
Ainoastaan avaamalla vatsan ja katsomalla onko sillä sukuelimet kehittyneet(mätipussit tai maitia..)

Mayfly · July 04, 2003, 01:00:12

Juba90 kirjoitti:
''Mitenniin tammukoita eikä purotaimenia ei ole lue kalakirjaa!!!!!!!''

Luulen, että tarpooni esitti oman mielipiteensä, ja jos kehotat jotain lukemaan kalakirjaa, niin itse kehottaisin sinua lukemaan äidinkielen kirjaa (ajatuksen kanssa).

asiaan:
Mielipiteitä löytyy laidasta laitaan, mutta itseä kummastuttaa, että miksei niitä pieniä taimenia, voisi jättää suosiolla rauhaan, jos ''tammukan onkijat'' tietävät, että paikalla kuppaa, vain korkeintaan 200g kaloja. (nyt c&k kalastajilla juolahtaa mieleen, vaustaus kysymykseeni: koska ne on hyviä ja niitä me halutaan syödä.)
Eli asia on erittäin ristiriitainen.

Itse sanoisin, että kaikki alle 40 cm taimenet takaisin ja purot jätetään rauhaan, kuin ampiaispesät.

/May

Masa · July 04, 2003, 07:40:05

"Mitenniin tammukoita eikä purotaimenia ei ole lue kalakirjaa!!!!!!! "

Kyllä ne kalakirjoissa esitetään eri lajeina mutta ne ovat kuitenkin oikeasti yksi ja sama laji... tammukka elää koko elämänsä joessa pääosin hyönteisravinnolla, eikä tämän vuoksi kasva nopeasti... kun taas sen meressä tai järvessä elävät lajitoverit syövät pääosin kaloja, kasvavat paljon nopeammin...

Mielestäni sellaisissa paikoissa joissa esiintyy tammukkaa ja taimenta, pitäisi olla sama alamitta molemmilla... kun taas jos ei ole kuin
tammukkaa(lapin purot), niin voi alamitan unohtaa...
Tietysti järki aina mukana...tästäkin täytyy ikävä kyllä aina muistuttaa...

Mikko_-Procyon- · July 04, 2003, 07:47:22

Tuli mieleen, että aikanaan oli vilkas keskustelu taimeninstituutin foorumilla, kun erätulilla-ohjelmassa oli pätkä, jossa ukot onkivat madolla virtapaikasta pikku tammukoita.

Juba90: Tuohon kommenttiisi sanoisin, että osta itsellesi uudempi ja parempi ja luotettavampi kalakirja. Jos omasi kertoo, että purotaimen on eri kalalaji kuin taimen, niin se ei vastaa nykyistä näkemystä. (...eihän kaikki koiratkaan ole samannäköisiä...)

Cordon -Mikko T- · July 04, 2003, 10:39:48

kaikki alle 50cm:t taimenet niin joilla, järvillä ja merellä sais jättää rauhaan.

jakoivur · July 04, 2003, 12:07:30

Monilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.

Mitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.

tarpooni · July 05, 2003, 18:47:41

Onko sitten sukukypsät meritaimenkoiraat (25cm) tammukoita, saattavat kutea ensimmäisen kerran ennen merivaellusta? Kertokaa mitä teidän kalakirjoissa lukee sellaisesta?
Mielenkiintoinen tieto on myös se että "lähdepuroissa" taimenet kasvaisi nopeammin? Millähän perusteella? Ruokaa syömällä kalat kasvaa, eikä kylmällä vedellä...

jakoivur · July 06, 2003, 19:10:08

Kaikki mereen laskevat ovat taimenia. Taimen, kuten myös lohi joskus voi vaelluksellaan jäädä joelle myös talveksi ja palata vasta seuraavana vuonna takaisin mereen. Tällaisia yksilöitä kutsutaan talvikoiksi. Tammukan kanssa niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Tammukka todellakin kasvaa nopeammin lähdepitoisessa vedessä verattuna esim. normaaliin järvestä lähtevään tammukkapuroon.
Ihmettelin tuota itsekin aluksi, mutta ilmeisesti tuo lähdeveden veden kylmyys ja ravinteikkuus houkuttelee paikalle myös tammukalle sopivaa ruokaa. Lisäksi kyseisissä puroissa ei muuta kalalajia löydy, joten ravintoa on hyvin tarjolla.

klinkki · July 07, 2003, 13:35:55

QuoteMonilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.

Surkeaa kuulopuhetta. Kyllä luonto hoitaa taimenen osalta asiat paremmin kuin onkimies.

QuoteMitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.

Vai että taimenen istutuksista se johtuu. Harrin alennustilaan ei varmaan vaikuta yhtään se he...nmoinen pilkkiminen/mato-onkiminen, jolla sieltä otetaa niitä alle kaksytsenttisiä harreja joesta kilotolkulla.

Mitä tulee sitten taimeneen ja tammukkaan. Taimen nousee ja kutee puroon, ja siitä syntyy taimenen poikasia. Näistä poikasista sitten jää siihen puroon tammukoiksi, niin paljon kun se elättää. Loput lähtee syönnösvaellukselle. Vaellustaimenista sitten osa "eksyy" eri puroon/jokeen. Näin taimen varmistaa oman lajinsa hyvinvoinnin.
Tammukat toimivat varmana geenipankkina, siltä varalta että syönnökseltä ei nouse kutuleikkeihin tarpeeksi paljon vaellustaimenia. Silloin kudun onnistuminen on näiden tammukoiden varassa. Tammukat myös huolehtivat että kanta kestää kyseisen puron bakteerikannan. "Eksyneet" vaellustaimenet varmistavat että kanta ei ole liian sisäsiittoinen.

Miten sitten erottaa tammukan taimenen poikasesta? Ulkoisesti joissain paikoissa tammukka on paksumpi ja niiden pilkut ovat hitusen erilaiset, myös väritys voi olla erilainen. Mutta nämä eivät ole sellaisia merkkejä, joilla ne erottaa varmasti. Käytännössä niitä ei pysty tunnistamaan ulkoisesti. Toistaiseksi ainoa keino niiden tunnistamiseen on sukuelimet ja kehittyvä mäti/maiti.

On myös olemassa tammukkapuroja, joissa olevat taimenet ovat kaikki tammukoita, koska sinne ei jostain syystä vaelluskala pääse. Kyseiset purot ovat nykyseltään aika vähissä, mutta niitä on. Näiden purojen ongelmana, hyvin pitkälle, on se että kalat ongitaan jo poikasena. Tammukalle kun ei ole mitään alamittaa. Tälläiset purot eivät myöskään kestä kovaa kalastuspainetta, joten siihen tammukan ongintaan tulisi saada jokin tolkku - edes alamitta.

ToniW · July 07, 2003, 13:46:39

Itse en ole ottanut, enkä jatkossakaan aio ottaa ylös yhtään alle 40 senttistä taimenta. Poikkeuksena kalat, jotka ovat ottaneet uistimen/perhon niin syvälle, että kidukset vaurioituvat...

jakoivur · July 07, 2003, 16:20:43

Quote
Monilla tammukkapuroilla käyneenä sanoisin, että pienten tammukoiden onginta käy myös eräänalaisesta kalavesien hoidosta. Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa. Kun tälläinen lampi sitten kuhisee tuollaisia pieniä yksilöitä on niiden verottaminen suotavaa. Kyseisten toimenpiteiden seurauksena olen kuullut yksilöiden koon kasvaneen jopa 1kg.
Surkeaa kuulopuhetta. Kyllä luonto hoitaa taimenen osalta asiat paremmin kuin onkimies.

Ei ole kuulopuhetta vaan omakohtaista kokemusta ja joka pätee myös mudien kalalajien kohdalla eli kun hyvän kalastuskohteen kantaa vähennetään sitä isommaksi yksilöt kasvavat.

QuoteMitä tulee sitten puroissa eläviin meritaimenen poikasiin, on mielestäni myös niiden rajoitus tärkeää. Esimerkiksi viime vuosikymmenenä tehdyt taimenistutukset muonio-tornionjokeen, yhdistettynä vähentyneeseen tammukan pyyntiin ovat saattaaneet joen harjus kannan surkeaan tilaan. Ennen näitä istutuksia harjusten koot ja määrät olivat ihan eri tasolla. Seurauksena tästä on jouduttu aloittamaan harjuskannan elvytystoimet koko jokea koskevalla alueella.
Vai että taimenen istutuksista se johtuu. Harrin alennustilaan ei varmaan vaikuta yhtään se he...nmoinen pilkkiminen/mato-onkiminen, jolla sieltä otetaa niitä alle kaksytsenttisiä harreja joesta kilotolkulla.

Tällä tarkoitan siis jokivaelluksen aloittaneiden taimenien osuutta harjuksen poikaskadossa. Sen jälkeen, kun istutetut taimenet ovat aloittaneet vaelluksensa joessa, ovat myös harjuskannat romahtaneet. Taimenhan syö alkukesän vaellusaikana pääasiassa mieluiten juuri pieniä kalojenpoikasia ja sen voi todeta myös tarkastelemalla saaliiksi saadun taimenen suolistoa. Toisaalta uskon myös lohikannan kasvu on myös vaikuttanut harjusten poiskastuotannon romahtamiseen.
Mitä tulee sitten kirjoittajan harjuksen kokemaan kalastuspaineeseen niin se ei pidä alkuunkaan paikkansa. Päinvastoin silloin kun kalastuspaine oli kova myös harjusta tuli eli 80-luvulla. Lohikalastuksen lisääntyminen on vähentänyt harjuskalastuksen minimiin ja sen voi todeta myös paikan päällä. Kun lohta ei tule ei näy myöskään kalastajia.

Quote
Mitä tulee sitten taimeneen ja tammukkaan. Taimen nousee ja kutee puroon, ja siitä syntyy taimenen poikasia. Näistä poikasista sitten jää siihen puroon tammukoiksi, niin paljon kun se elättää. Loput lähtee syönnösvaellukselle. Vaellustaimenista sitten osa "eksyy" eri puroon/jokeen. Näin taimen varmistaa oman lajinsa hyvinvoinnin.
Tammukat toimivat varmana geenipankkina, siltä varalta että syönnökseltä ei nouse kutuleikkeihin tarpeeksi paljon vaellustaimenia. Silloin kudun onnistuminen on näiden tammukoiden varassa. Tammukat myös huolehtivat että kanta kestää kyseisen puron bakteerikannan. "Eksyneet" vaellustaimenet varmistavat että kanta ei ole liian sisäsiittoinen.

Miten sitten erottaa tammukan taimenen poikasesta? Ulkoisesti joissain paikoissa tammukka on paksumpi ja niiden pilkut ovat hitusen erilaiset, myös väritys voi olla erilainen. Mutta nämä eivät ole sellaisia merkkejä, joilla ne erottaa varmasti. Käytännössä niitä ei pysty tunnistamaan ulkoisesti. Toistaiseksi ainoa keino niiden tunnistamiseen on sukuelimet ja kehittyvä mäti/maiti.

On myös olemassa tammukkapuroja, joissa olevat taimenet ovat kaikki tammukoita, koska sinne ei jostain syystä vaelluskala pääse. Kyseiset purot ovat nykyseltään aika vähissä, mutta niitä on. Näiden purojen ongelmana, hyvin pitkälle, on se että kalat ongitaan jo poikasena. Tammukalle kun ei ole mitään alamittaa. Tälläiset purot eivät myöskään kestä kovaa kalastuspainetta, joten siihen tammukan ongintaan tulisi saada jokin tolkku - edes alamitta.

Onneksi tällaiset paikat ovat sen verran salaisia, että kalastajat voivat itse säädellä siihen kohdistuvaa painetta. Lisäksi kyseisten paikkojen tammukat ovat vielä niin arkoja, että urheilukalastusvälinein tapahtuva kalastus ei vaikuta kantaan laisinkaan. Niin suosittelen myös alamittaa, mutta ei se voi todellakaan olla sama kuin meressä asuvilla sukulaisilla tai etelä-suomeen istutusjärvissä eli tuo 40cm. Ehkäpä n.15-20cm voisi olla ihan sopiva.

l0hi · July 07, 2003, 17:36:08

"Lähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa."

Olisko tän todisteeksi esittää jotain tutkimustuloksia?
Tuntuu aika huuhaalta vai onko tästä tehty tarkempiakin tutkimuksia?

Eniten tammukoita tapaa lapissa ja jos et ole varma onko kyseessä tammukka vai taimen kannattaa päästää kalat takaisin.

jakoivur · July 07, 2003, 18:53:11

Yritin varmistaa asiaa kaveriltani, joka oli lukenut asiasta, mutta en saanut kiinni. Tutkin hieman itsen asiaa ja en ole nyt ihan varma mitä kaverini tarkoitti. Itse löysin mm. biologien tutkimustuloksia, joissa todettiin tällaisen lähdeveden turvaavan paremmin tammukan kasvuolosuhteet. Tällaisissa suojaisissa lähdevesissä on infektioiden ja tautien riski pienempi kuin isommissa joissa ja näin myös kannat usein isompia. Tämä liittyy siihen, että isommat valtavirrat ovat yleensä tekemisissä jätevesien kanssa. Myös lähdeveden PH arvolla katsottiin olevan positiivista vaikutusta tammukan/taimenen vähäiseen kuolleisuuteen.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein vain lapissa tammukkaa siis sitä alkuperäistä luonnontaimen kantojen jälkeläisiä. Etelässä on vain taimenen istukoita.

klinkki · July 08, 2003, 13:29:48

Nuuskakairan kairaajat ry:

QuoteTaimenhan syö alkukesän vaellusaikana pääasiassa mieluiten juuri pieniä kalojenpoikasia ja sen voi todeta myös tarkastelemalla saaliiksi saadun taimenen suolistoa. Toisaalta uskon myös lohikannan kasvu on myös vaikuttanut harjusten poiskastuotannon romahtamiseen.

On tiedossa useita paikkoja, missä harjus on syrjäyttänyt taimenen. En muista tähän hätään mitkä seikat siihen vaikutti, mutta varmasti iso osa siitä johtuu harjuksen paremmasta sopeutumisesta. Se taimenen istuttaminen on varmasti jonkin verran vaikuttanut, sillä muutamaan otteeseen niitä on laitettu jopa enemmän kuin joki (istutusjoki) yht'äkkiä elättää. Lohen tulo tuskin heikentää harrin mahkuja, silla harjushan se juuri niitä lohenpoikasia syö. Silti se kalastuspaine, juuri kun harri on helpoin hävittää, on vielä kovempi kuin 80-luvulla. Katseleppa huvikses mikä määrä pilkkijöitä on harrimonttujen luona.

Nuuskakairan kairaajat ry:

QuoteOnneksi tällaiset paikat ovat sen verran salaisia, että kalastajat voivat itse säädellä siihen kohdistuvaa painetta. Lisäksi kyseisten paikkojen tammukat ovat vielä niin arkoja, että urheilukalastusvälinein tapahtuva kalastus ei vaikuta kantaan laisinkaan.

Jup, kyllä net on melko salaisia, mutta aina sinne joku molopääkin eksyy - väärään aikaan. Silloin tapahtuu yleensä kovaa tuhoa tammukkapurossa. Tammukalle on tavoiteltu 20cm:n alamittaa eteläsuomeen. Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.

Siitä hoitokalastuksesta. Edelleenkin väitän ettei tammukan hoitokalastusta olekkaan. Onko sulla esittää linkkiä mihinkään tutkimustulokseen, joka niin väittää?

ToniW · July 08, 2003, 13:37:21

Se on vaan vähän kyseenalaista erotella taimenen ja tammukan alamittoja, kun niitä kerran ei ulkoisten piirteiden perusteella pysty erottamaan toisistaan...

jakoivur · July 08, 2003, 15:50:02

Quote from: klinkki on July 08, 2003, 13:29:48
On tiedossa useita paikkoja, missä harjus on syrjäyttänyt taimenen. En muista tähän hätään mitkä seikat siihen vaikutti, mutta varmasti iso osa siitä johtuu harjuksen paremmasta sopeutumisesta. Se taimenen istuttaminen on varmasti jonkin verran vaikuttanut, sillä muutamaan otteeseen niitä on laitettu jopa enemmän kuin joki (istutusjoki) yht'äkkiä elättää. Lohen tulo tuskin heikentää harrin mahkuja, silla harjushan se juuri niitä lohenpoikasia syö. Silti se kalastuspaine, juuri kun harri on helpoin hävittää, on vielä kovempi kuin 80-luvulla. Katseleppa huvikses mikä määrä pilkkijöitä on harrimonttujen luona.

Tosi on, että harjus ei ole riippuvainen niin monesta tekijästä kuten esim. taimen merikalastuksesta(verkottamisesta ). Mielestäni nämä istutukset kohdistuvat aivan väärään paikkaan. Sen sijaan kun istutetaan luonnottaman suuria määriä taimenia pieniin jokiin, pitäisi luonnon antaa tasapainottaa molempia kantoja. Mutta ei sama toistui tänäkin vuonna. Juuri näisten ensimmäisten istusten jälkeen harjuksen kannat ovat tosiaan laskeneet ja korvaavia istutuksia on alettu tekemään.

Harrimonttuja onko sellaisia vielä olemassa? Itse juuri tuolla länsi-rajalla koko ikäni liikkuneena ja kalastaneena sanoisin, että ainakaan kyseisellä alueella harjuksen pilkkijöitä ei juuri ole. Yksittäisiä auringonottaja pilkkijöitä silloin tällöin kyllä näkee, mutta aktiivisia harjuksen pilkkijöitä ei juuri koskaan. Nekin tutuistani, jotka ennen harrastivat aktiivista harjuksen pilkintää ovat vähentäneet sitä etelään muuton seurauksena. Sanotaanko näin, että suurempi kuormitus on kuitenkin kesäisin turistien myötä, mutta silloinkin suurin osa kalastatajista keskittyy lohenpyyntiin.
Käytännössä harjukseen tilanteen pitäisi siis olla parempi kuin koskaan koska:
- Ihmiset muuttavat etelään = > kalastajia vähemmän.
- Paikalliset ihmiset vanhenevat ja kuolevat= >kalastajia vähemmän.
- turistien ja paikallisten mielenkiinto kohdistunut lohenkalastukseen.
- Vesistöhin kohdistuvat päästöt vähenevät (Eu-säädökset, tehtaiden päästöjen seuranta ja rajoittaminen, viemäröinnit jne)
- Ihmisten elinkeino/talous ei ole riippuvainen kalastuksesta

Quote
Jup, kyllä net on melko salaisia, mutta aina sinne joku molopääkin eksyy - väärään aikaan. Silloin tapahtuu yleensä kovaa tuhoa tammukkapurossa. Tammukalle on tavoiteltu 20cm:n alamittaa eteläsuomeen. Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.
Siitä hoitokalastuksesta. Edelleenkin väitän ettei tammukan hoitokalastusta olekkaan. Onko sulla esittää linkkiä mihinkään tutkimustulokseen, joka niin väittää?

Perustan väitteeni sille tiedolle, kuten muidenkin kalalajien kohdalla eli esim.

lähdelammen koko 2mx5m , kaloja 100 kpl, hyönteisiä ja vesikirppuja tarjolla 200kpl. Tarjonta ei riitä takaamaan kaikille riittävää määrää ravintoa näin kannan koko jää pieneksi ja kutu epäonnistuu. Sen sijaan jos kaloja 20 kpl => ruokaa riittävästi, kannat suurempi kokoisia, kudun onnistuminen varmempaa.
kannakoko 20kpl, ruokaa

Acksonn · July 08, 2003, 16:48:26

QuoteLähdepitoisissa vesistöissä tammukoiden on todettu myös kasvavan suuremmiksi kuin tavallisissa puroissa

Tälle ei ole mitään varmaa tutkimuksiin perustuvaa vakuutta. Joskin mainitsemasi vaikutukset pienempään kuolleisuuteen ja stressin- ja tautien sietokykyyn ovat kyllä varmasti pienemmät juuri lähdepitoisissa vesissä. Pitäisin tätä pikemminkin seurauksena kylmemmästä vedestä, kuin sen lähdepitoisuudesta, joskin tämä lisää myös happipitoisuutta. Pohjois Suomen tai lähinnä Eteläisen Lapin lettosoiden alueella tosin lähdepitoiset purot ja niiden hyönteis- ja äyriäisfauna tosiaan hyötyy ravinteiden tuomasta rehevyydestä, joka on pohjoisen sijainnin ottaen huimaa. Eteläisemmässä Suomessa ei moisia eroja synny, pääosin ainoastaan ravintolajistojen eroa.Tämä on Etelä-Suomessa pikemminkin tämän taimenten ravintomäärän kannalta positiivisempaa, jos vesi on sameata kuin todella kylmää ja kirkasta.

Kasvusta ottaen huomioon huippukoon ja kasvunopeuden on kasvu usein nopeampaa sameissa puroissa, jotka usein eivät ole välttämättä lähdepitoisia. Näissä myös mahdollinen yksilömäärä ja tiheys on moninkertainen kirkkaisiin vesiin verrattuna.

Kirkkaissa ja usein lähdepitoisissa vesissä kaloille muodostuu usein ongelmaksi turhan hyvä näkösyvyys, joka samalla on uhka. Savikkojoissa voi vuorostaan olla huomattavan isoja kaloja, joita ei kirkasvetisistä puroista tapaisi kuin kutuaikaan, syynä parempi suoja. Kirkasvetiset matalat purot eivät useinkaan pysty elättämään kovin isoja kaloja, ainakaan määrällisesti.

Quote[lähdelammen koko 2mx5m , kaloja 100 kpl, hyönteisiä ja vesikirppuja tarjolla 200kpl. Tarjonta ei riitä takaamaan kaikille riittävää määrää ravintoa näin kannan koko jää pieneksi ja kutu epäonnistuu. Sen sijaan jos kaloja 20 kpl => ruokaa riittävästi, kannat suurempi kokoisia, kudun onnistuminen varmempaa.
kannakoko 20kpl, ruokaa

Kalojen pienen koon ei pitäisi olla pikemminkään este kudulle, sukutuotteiden määrä voi olla pienempi, mutta kannan perinnöllinen laajuus suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että kanta on pienemmässä vaarassa populaation yksilömäärän ollessa korkeampi. Toisaalta jos yksilöiden määrä on suhteessa ravintoon, niin se takaa sen, että ylimääräiset yksilöt joutuvat joko lähtemään tai kuolemaan nälkään. Usein matka jatkuu alaspäin, näin ollen esim. merta kohten, toki laskujoettomat lammet ovat asia eriskeen, mutta niissäkin suurempi uhka ovat mateet ja hauet, tai kalastajan verkot.

Jos ja kun joku mainitsee, ettei kalastamalla pysty saamaan kantoja henkihieveriin, taikka ihan kuolon kouriin, niin voisi sanoa, että on auttamattoman kirkas katseinen ihminen. Ikävä kyllä kyllä ainakin eteläisen puoliskon maatamme olisi jo syytä vihdoin tajuta tosi seikat ja ottaa järki käteen.

Quote

M1kko · July 08, 2003, 17:56:11

Quote
Voi että te olette vähätietoisia. Taimen ja tammukka ovat kaksi eri kalalajia. Tammukka ei ole mikään taimenen poikanen vaan ihan oma kalalaji joka elää purossa ja kutee purotaimenia eli tammukoita. Taimenella ja purotaimenella on ihan eri väristyskin, tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä!

Sinähän olet todellinen asiantuntija. Taimenta ja tammukkaa ei pysty värityksen perusteella erottamaan toisistaan. Jos muuta väittää, niin voi voi, ei hyvin mene.

M1kko · July 08, 2003, 19:15:30

Ei välttämättä ole tammukka tummempi ja vatsapuoli kellertävä. Itsekkin olen Lapista eräältä purolta saanut vaikka minkä värisiä tammukoita. Kirkkaita, ruskeita ja kellertäviä. Purossa ei ole muuta taimenta kuin tammukkaa.

klinkki · July 08, 2003, 20:17:49

Quote
[...]Itse juuri tuolla länsi-rajalla koko ikäni liikkuneena ja kalastaneena sanoisin, että ainakaan kyseisellä alueella harjuksen pilkkijöitä ei juuri ole. Yksittäisiä auringonottaja pilkkijöitä silloin tällöin kyllä näkee, mutta aktiivisia harjuksen pilkkijöitä ei juuri koskaan. [...]

Lansirajalla olen minäkin koko ikäni liikkunut, mitä nyt välillä etelässä opiskelemassa ja vähän aikaa töissä olen ollut. Enkä nytkään asu kovin kaukana länsirajalta, joten siellä sitä tulee liikuttua vieläkin aikaslailla paljon. Harrin pilkintää näen vieläkin, vaikka sitä ei enää harrasta samanlainen väkijoukko mitä tuossa välillä, mutta nykypilkkijät näyttävät tietävän paikat paremmin, tai ainakin ottavan pienempiä mitä ennen.

Quote
Tammukka eli purotaimen on meri- ja järvitaimenta tummempi ja sen vatsapuoli on kellertävä!

Käytännössä ei kukaan pysty ulkoapäin eroittamaan tammukkaa meri/jarvitaimen poikasesta. Tuohon väritykseen vaikuttaa paremminkin sen tammukan asustama kohta purossa/lampereessa, sillä se on suojaväri. Myös taimenen poikasen väritys on suojaväri.
Olen saanut jopa samasta poukamasta useammanvärisiä tammukoita - ja net olivat varmasti tammukoita kaikki.

Masa · July 09, 2003, 08:00:32

Jukexi: "Taimenella ja purotaimenella on ihan eri väristyskin, tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä! "

Älä kuule tuu tänne esittelemään noita tietojas kun et tiedä oikeata vastausta... voithan aina mielipiteen asiasta sanoa, mutta"tietäkää ensin ja sitten puhukaa täällä! " menee kyllä yli...
Muutenkin täällä pitäisi olla kirjoittamisen ehtona rekisteröiminen... ainakin muusikoiden.netissä on tällainen käytäntö...

Mikko_-Procyon- · July 09, 2003, 08:11:58

...onhan ahvenellakin humuspitoisissa vesissä tumma kuosi ja oranssi maha. Kirkkaissa vesissä taas ahvenen taas on vaalea ja raidatkin ovat hyvin hennon rusahtavat. Ei se "kuoren" väri sano mitään ihmisissäkään. Samasta lajista on kyse. Mielen virkistykseksi lajin määritelmä: jos yksilöt a ja b voivat saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on kyseessä samaa lajia olevat yksilöt.

Masa · July 09, 2003, 08:32:34

Niin ja sitä paitsi jos laittaa esim ahvenen ylös saatuaan valkoiseen vesiastiaan niin sen väri vaalenee paljon..riippuen sen alkuperäisestä väristä... kaloillakin on eräänlainen kameleontti-ilmiö...myöskin suojaväriksi kutsuttu...

ToniW · July 09, 2003, 08:38:19

Quote
Minusta etelässä tulisi rauhoittaa koko tammukka, ja lappiin tulisi määrätä se 20 cm:n alamitta. Lisäksi vielä maininta, että minne vaellustaimen pääsee, on siellä tammukka rauhoitettu.

Tämä on erittäin hyvältä kuulostava idea!

erästäjä · December 09, 2003, 21:20:09

Taimenille pitäisi minun mielestä asettaa sama alamitta, eipähän tarvitsisi spekuloida.

flyfisher14 · December 09, 2003, 21:26:16

tammukka on taimenen vähäravinteisissa puroissa elävä sukulainen. jonka pieni koko johtuu vähästä ravinnosta. jos tammukkaa kalastaa muistakaa c&r.

Royal Trude · December 09, 2003, 22:02:53

Quote
tammukka on taimenen vähäravinteisissa puroissa elävä sukulainen. jonka pieni koko johtuu vähästä ravinnosta. jos tammukkaa kalastaa muistakaa c&r.

Ajatus on ihan oikea, mutta määritelmä on väärä:

Tammukka on taimenen alalaji, joka eroaa järvitaimenesta siinä että se ei vaella.

Koko ei siis ole se, jolla taimen määritellään järvitaimeneksi tai tammukaksi, ei myöskään se että onko puro iso vai pieni, ravinteikas tai vähäravinteinen vaan se onko taimenella vaellusvietti tallella.

Vaeltava taimen = järvitaimen
Vaeltamaton virtaavan veden taimen = tammukka

Koosta välittämättä.

Ja koko asia lyhyesti mutta ytimekkäästi:
http://www.kalassa.net/artikkelit/kalat/taimen.shtml

Onko tammukka alamittainen taimen

ToniW

ToniW

ToniW

flyfisher14