Eilen tuli jälleen erittäin selvä osoitus siitä, että yhtä parasta haukiviehettä ei ole, vaan kaikkia tarvitaan. Joskus myös toimii oikeasti vain yksi malli, ja sekin vain yhden kalastajan käsissä.
Olimme kahteen pekkaan heittelemässä haukia Oulujokisuistossa eräällä laajalla matalikolla. Noin kolmen ja puolen tunnin kalastuksen tulos oli velipojalle kuusi haukea ja pari karkuutusta, samalla kun meikäläinen tyytyä kahteen karkuutettuun kalaan ja yhteen ahveneen.
Vaikean alkuillan jälkeen illan ottipeliksi alkoi osoittautua punainen Stormin suspijigi. Velipoika hoksasi ruveta heittämään sitä ennen minua, ja hänen saatuaan kolmannen haukensa lopetin itsekin muiden vieheiden testailun ja vaihdoin samanlaisen suspin perukkeeseen. Siihen mennessä olin testannut ehkä 15 erilaista viehettä, saaden vain pari hätäistä tärppiä Minnow Spooniin. Vaaput, lipat ja lusikat eivät kelvanneet ollenkaan. Suspijigiin hauet sen sijaan iskivät äkäisesti kiinni.
En tiedä, mitä velipoika teki eri tavalla, sillä hänelle kalatapahtumia tuli tasaisesti aina silloin-tällöin, siinä missä itse paiskoin samassa veneessä, samoja paikkoja ja samalla vieheellä ilman tulosta, ainostaan yhden ehkä puolitoistakiloisen ja toisen aivan pienen kalan karkuutin. Kelat ja vavat meillä olivat suurin piirtein samanlaiset, siima molemmilla noin yhtä paksua kuitusiimaa, perukkeetkin samanlaiset. Kun molemmat uittivat suspia kelalla vapa siiman suuntaisena, ei esim. vapojen jäykkyyseroilla voinut olla vaikutusta vieheen uintiin.
Ehkäpä velipoika uitti suspia hieman erilaisella rytmillä, tai kyseinen viehe vain kerta kaikkiaan sopi paremmin juuri hänen "käsialalleen"? Ei hänkään osannut yhtään veikkailla, mistä tällainen "kuus-nolla" tehoero meidän välillämme syntyi. Muutaman kalan eroja saaliissa tulee aika useinkin, mutta eilen kalatapahtumat menivät harvinaisen selvästi yhdelle miehelle.
Illan opetus oli se, että sellaisia käsitteitä kuin "huono syönti" ja "huono tuuri" ei taida ollakaan, vaan kalan saaminen on loppujen lopuksi aina kiinni kalastajasta itsestään, jos kalapaikoilla kerran ollaan. Hauki saattaa olla jonain päivänä poikkeuksellisen valikoivalla tuulella, ja vieheen ja uittotyylinkin pitää sattua aivan nappiin jotta kala hyväksyy tarjouksen. Tällä kertaa se oli punainen 11 cm suspijigi, seuraavalla kerralla todennäköisesti joku muu.